Hyppää sisältöön

"Onneksi luoja armahti ja tuli huonoja talvia" – uittomiehille riittää tänä kesänä töitä Saimaalla

Saimaalla kuljetetaan tänä kesänä puuta uittamalla enemmän kuin vuosiin, kun metsäteollisuus täyttää puuvarastoja huonojen talvien varalle.

Saimaa2018

Evijärven kiistelty kämppä sai nimen – kohun toivotaan nyt rauhoittuvan

Evijärven uittoperinteen kunniaksi valmistunut rakennus on saanut nimekseen Pohjanmaan Järviseudun uittomieskämppä. Osa evijärveläisistä toivoi siitä Vonkamieskämppää.

uitto2017

Evijärvellä roihahti erikoinen nimikiista uittomiesten kunniaksi rakennetusta kämpästä

Paikkakunnan uittoperinteen kunniaksi rakennetun kämpän nimi on aiheuttanut ison riidan. Kämppä aiotaan nimetä vonkamieskämpäksi, ja tuohon nimeen kiista kulminoituu - onko kyseessä naisten metsästäjä vai tukkien ruuhkanpurkaja uitossa?

Evijärvi2017

Tervaa, tukkeja ja jopa vainajia – Joet ovat olleet yhdistävä tekijä sisämaan ja rannikon välillä

Uittomiesten rooli on ollut merkittävässä asemassa vuosisatoja, kun jokia pitkin on uitettu valtavia puumääriä sisämaasta rannikolle. Hyvät tukkipaikkakunnat ovat edesauttaneet myös rannikkokaupunkien kasvua.

Evijärvi2016

Pielisjoen veneturman uittotolppa poistettu Joensuussa – lisää varoitusmerkkejä muihin tolppiin

Liikennevirasto on poistanut Pielisjoesta Joensuun keskustan kohdalta kaksi uittotolppaa. Toiseen osui viime kesänä vene, ja kaksi miestä sai surmansa.

vesiliikenne2016

Tukkilaiset toivat kylille meininkiä, uiton historiateos kertoo teollisuudesta ja tuhansien ihmisten työstä

Puutavaran uitto on saanut oman historiateoksensa. Uittoa on Suomessa ja Saimaalla harjoitettu vuosisatoja ja teolliseen mittaan se kehittyi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Enimmillään puuta on uitettu 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, josta Saimaalla noin 6 miljoonaa kuutiometriä. Nyt Saimaalla uitetaan vuosittain alle miljoona kuutiomteriä puuta.

Kotimaa2015

Turun oudon asuntoproomun kohtalo selvisi – Susanna oli menossa telakalle

Turun Katariinanlaakson edustalta löydetyllä hylätynoloisella laivalla on kiehtova historia. Sitä on käytetty elokuvissa ja tukkijätkien majatalona.

ilmiöt2015

Maalaishuumori pitää Ponssen pinnalla

Hyvä huumori uppoaa samanhenkisiin ihmisiin samaan tapaan ympäri maailman. Siksi metsäkoneyhtiö Ponssella huumori kulkee metsäkoneen mukana vientituotteen tapaan.

talous2014

Jenni Haukio: Emil Wikström oli muutakin kuin "Kivimiesten" veistäjä – video

Tasavallan presidentin puoliso toimii kuvanveistäjä Emil Wikströmin juhlavuoden suojelijana. Haukio paljasti Kotkassa Wikströmin Tukinuittaja-veistoksen, joka siirrettiin uuteen paikkaan. Tukinuittaja ilmaisee suomalaisen työn eetoksen arvostusta, kuvailee Haukio.

Kotimaa2014

Pyhäjoen puupadosta tehtiin kulttuuriperintökohde

Pyhäjoen alatammi Savukoskella - suuri puinen pato - on nimetty Suomen metsätalouden kulttuuriperintökohteeksi. Yhdeksi monista valtion mailla olevista. Tällainen kulttuuriperintökohde tulee säilyttää ja ottaa huomioon kaikessa metsätaloussuunnittelussa.

kulttuuri2014

Evolla voi kohta harjoitella vaikka tukkimiehen taitoja

Lammin Evon retkeilyalueella Hämeenlinnassa toimivat yrittäjät ovat käynnistäneet nopeasti toimet uusien palvelutuotteiden luomiseksi. Yrittäjät kokoontuivat alkuviikosta kehittämistyöpajaan ja loivat saman tien 12 uutta matkailutuotetta.

uitto2014

Tukkijätkät toivat moternin maaseudulle

Pekka Kaarnisen väitöstutkimus tarkastelee, miten suomalaisissa näytelmäelokuvissa on kuvattu tukkilaisia, metsätyötä ja metsäteollisuutta.

kulttuuri2013

Tukkijätkät taiteilivat Tammerkoskessa - katso video

Tampereella Koskikeskuksen rannassa nähtiin torstaiaamuna, miten koskessa taiteilu luonnistuu tänä päivänä. Metsäalan tapahtuman laskunäytöksessä taitojaan esitteli kaksi tukkijätkää.

Kotimaa2013

Lapin rakennettujen vesistöjen kunto on jo hyvä

Rakennettujen vesistöjen veden laatu alkaa olla Lapissa jo melko hyvällä tasolla. Esimerkiksi Kemijoki kärsii vedensaasteista huomattavasti vähemmän kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Tutkijan mukaan Kemijoen vettä voitaisiin parantaa enää lähinnä siten, että puututtaisiin viime vuosisadalla tehtyihin virheisiin.

luonto2013

Imatralla taituroidaan tukeilla

Viikonloppuna ratkotaan tämänvuotinen Suomen mestaruus tukkilaistaidoissa. Pitkät perinteet omaava kilpailu järjestetään ensimmäistä kertaa Imatralla. Mukana on parikymmentä osallistujaa, jotka ovat iältään 18-75 -vuotiaita.

Kotimaa2013

Tuhannet ihmiset Päätalojen perässä Kallioniemessä

Yksi kiinnostava käymäpaikka löytyy eteläisen Lapin naapurista, Taivalkoskelta Jokijärven kylästä. Siellä Kallioniemessä on kirjailija Kalle Päätalon lapsuuskoti, jossa kesäisin vierailee tuhansittain ihmisiä. Kallioniemi on monien lappilaistenkin suosima retki- ja lomakohde.

Kotimaa2013

Tukkimiehen elämä kiteytyy savottakämppään

Saarijärven savottakämppä on aloittanut uuden elämän Kouvolan Repovedellä. Matkailijat pääsevät aistimaan tukkimiesten elämää 1950-luvulla.

Kotimaa2012

Kansilastiproomu takaa kuuselle kuivan kyydin

Keski-Suomessa on saatu hyviä kokemuksia puun kuljettamisesta Päijänteen saarista kuivana mantereelle. Jämsässä kehitetyllä kansilastiproomulla ja sujuvalla kuljetusketjulla saarista kaadetut puut päätyvät käyttäjälle parhaimmillaan saman vuorokauden sisällä.

Päijänne2011

Keksi ei mene aina suuhun eikä älykapula korvalle

Tukkilais- ja savottasanoista löytyy monta sanaa, joilla on kaksi merkitystä. Toinen sestoo tukilla, toinen kaupan kassajonossa. Yksi syö keksin, toinen käyttää sitä apuna sestomisessa.

uitto2011

Perinnelaiva kunnioittaa historiaa

Korpilahtelainen m/s Saari seilasi perinnelaivarekisteriin kesäkuussa. Perinnelaivoiksi nimetään merenkulun kannalta arvokkaaita aluksia, jotka ovat myös arvonsa mukaisessa käytössä ja kunnossa. Saari -laivan tarina alkoi yli sata vuotta sitten.

Kotimaa2011

Koskien kunnostus ei auta lohta

Jokien kunnostustöissä on parantamisen varaa. Nykyiset työt eivät juurikaan ole auttaneet lohikaloja lisääntymään. Jokien kunnostuksessa valuma-alueiden vesiensuojelutoimiin on kiinnitettävä huomiota.

Kotimaa2010

Uittoväki nauttii työteliäästä kesästä

Uittopuu liikkuu heinäkuussa vilkkaasti. Vuoksen vesistön alueella koko kauden puumäärä jää silti viime vuotista pienemmäksi, sillä tehtaat tarvitsivat paljon puuta jo keväällä. Valtaosa uittopuusta menee Etelä-Saimaan sellutehtaille. Lautta kulkee järvillä keskimäärin yli 300 kilometriä. Esimerkiksi Iisalmen Peltosalmelta lauttaa hinataan noin 400 kilometriä ja aikaa kuluu ainakin kolme viikkoa.

uitto2010

Lappi saa koskipujotteluradan

Lappi saa kansainvälisen koskenlaskukisan ja koskipujotteluradan, joka rakennetaan Rovaniemen Vikakönkäälle. Euroopan unioni ja Rovaniemen kaupunki ovat myöntäneet rahoitusta 220 000 euroa.

koskenlasku2010

Ruunaan metsätyömieskodin tulevaisuus vaakalaudalla

Ruunaan metsätyömieskodin toiminnan jatkuminen tulevaisuudessa on epävarmaa. Metsätyömieskotia tukenut Raha-automaattiyhdistys lopettaa vuosittaisen avustuksensa, mikä tekee 30 000 euron loven metsätyömieskodin kannatusyhdistyksen budjettiin.

metsätalous2009

Pispalan uittounnelilla jätkä tienasi

Monilla on karvaitakin muistoja ensimmäisistä työpaikoistaan. Joskus asiat voivat kuitenkin luistaa ja tilipussikin tuntua kohtuulliselta. Pauli Pauhu, 70 tuli Pispalan uittotunnelille hommiin vapun jälkeen vuonna 1959. Työ sujui, ruokaa riitti ja vapaa-aikanakin oli hauskaa.

uitto2009

Muinaisjäännökset uhkaavat uittotunnelin käyttöä

Tampereen Pispalan uittotunnelin käyttöä veneiden kuljetusreittinä rajoittavat muinaisjäännökset ja kulttuuriympäristö. Pirkanmaan Maakuntamuseo huomauttaa, että tunnelin suulla ja päällä on lailla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä.

uitto2009

Auttikönkään uudelle kahvilalle lupa

Museovirasto on myöntänyt luvan uudelle kahvilarakennukselle Rovaniemen Auttikönkään suojelualueella. Museovirastolta oli lausuntoa pyytänyt Metsähallitus.

Autti, Rovaniemi2009

Kemin "veritorstaista" 60 vuotta

Tiistaina 18.8. tuli kuluneeksi 60 vuotta Kemin niin sanotusta veritorstaista. Työläisten palkanalennuksista alkanut kiista johti mielenosoitukseen, jossa kuoli kaksi henkilöä. Katso kuvagalleria täältä.

Kemi2009

Tukkilauttoja Kuusaanlammessa vaikka uitto on loppunut

Kymijokikin on hyvä säilytyspaikka tukkipuulle, vaikka varsinainen tukinuitto on joesta loppunutkin vuonna 2002. Koskitukki Oy pitää koivutukkejaan kesän Kuusaanlammessa odottamassa vaneritehtaalle kuljetusta.

uitto2009

Pekka Laukkanen hinaa puuta Saimaan pohjoisosissa

Joensuulaisella Pekka Laukkasella on pitkä kokemus puun kuljettamisessta Pieliseltä etelään. Entisestä Uittoyhdityksen rengistä on tullut vuosien myötä itseellinen hinausyrittäjä.

uitto2009

Aikapuu esittelee metsän historiaa lasten silmin

Metsähallituksen juhlanäyttely Aikapuu Seitsemisessä vie katsojansa aikamatkalle 150 vuoden päähän. Näyttelyssä metsän ja metsäalan historiaa seurataan eri aikojen lasten ja nuorten silmin.

metsät2009

Taantuma ei näytä hiljentäneen kesämatkailua

Liikennemäärät nelostiellä ja Länsi-Lapissa ovat olleet lähellä viimevuotisia. Myös tiedot matkailukohteista kertovat samaa: esimerkiksi Ylläksellä Metsähallituksen kävijämittarit ovat osoittaneet lievää kasvua ja Rovaniemellä Ounaskosken leirintäalueella kävijämäärät ovat olleet viime vuoden tasoa.

leirintäalueet2009

Uitto kunniaan Ruunaan taideteoksessa

Ruunaan luontotalo Lieksassa on saanut tänään uittoperinnettä kunnioittavan ympäristötaideteoksen. Teoksen "Virta tuo, virta vie" lähtökohtina ovat virtaava vesi ja joki. Kahdesta eri osiosta koostuva teos esittelee uitosta nykyaikaisen tulkinnan.

kulttuuri2009

Ruunaalle nousee uitosta kertova taideteos

Ruunaan luontotalon pihalle nousee tänä kesänä uittoperinnettä kunnioittava ympäristötaideteos. Teoksen ovat suunnitelleet kuvataiteilijat Reijo Turunen ja Toivo Jaskanen.

uitto2009

Paanajärven vienankarjalaiskylä pyrkii Unescon maailmanperintökohteeksi

Vienan Karjalassa sijaitsevasta Paanajärven kylästä on julkaistu monitieteellinen kirja englannin kielellä. Kirjalla pyritään lisäämään Paanajärven mahdollisuuksia päästä yhdeksi YK:n tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon maailmanperintökohteista.

kulttuuri2008

Tukkilaiskulttuuri esillä Tampereella

Tukkilaisten määrä väheni Suomessa 1930-luvulta lähtien, mutta viihdeteollisuuden luoma kuva sankaritukkilaisesta on jäänyt elämään. Työväen keskusmuseossa Tampereella on meneillään Antaa pölkyn juosta! -näyttely, joka esittelee tukinuittoa ja tukkilaisuutta.

kulttuuri2006