Hyppää sisältöön

Uusi tutkimus: Ilmastonmuutos ajaa merien planktonia kohti napa-alueita – kaikki kalat ja merieläimet eivät pysy muutoksessa mukana

Planktonit ovat siirtyneet antroposeeniin. Se tarkoittaa että ihmisen toiminta vaikuttaa niihin enemmän kuin muut luonnonvoimat.

ilmastonmuutos24.5.

Parjattua sinilevää on kiittäminen siitä, että elämämme ylipäätään on mahdollista – Nyt kerromme, mitä tämä uimareiden kauhu tekee, kun se ei kuki eikä rettelöi vesissä

Sinilevälle mennyt kesä oli vuosikymmenen paras: sitä näkyi laajoina lauttoina Suomenlahdella enemmän kuin aikoihin.

Itämeri2018

Merten pimeyksissä hiilellä herkuttelevat pieneliöt voivat vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen

Kamerat havaitsivat yllättävän vilkasta pienelämää syvyyksistä, jonne päivänvaloa ei päädy juuri lainkaan.

ilmastonmuutos2018

Katso animaatiosta, miten Arktis sulaa – Mitä tapahtuu hauraalle eliöstölle ja pohjoisen ilmastolle?

Arktinen jääpeite on tänä talvena ollut ennätyksellisen suppea. Kysyimme asiantuntijoilta neljä kysymystä siitä, mitä jään väheneminen tarkoittaa ilmastolle ja eliöstölle.

arktinen alue2018

Pahasti rehevöitynyt Littoistenjärvi muuttui kertaheitolla kirkkaaksi – syynä puhdistuskemikaali

Jopa satoja järviä Suomessa voisi puhdistaa kemikaaleilla, kuten Littoistenjärvellä on tehty.

rehevöityminen2017

Muikut söivät Pyhäjärven vesikirput – vedenlaatu uhattuna

Muikut ja kuoreet söivät suihinsa vesikirput, mikä olisi voinut jo viime vuonna johtaa leväkukintojen huimaan kasvuun.

Säkylä2017

Tutkimus: Ilmastonmuutos voi rajusti lisätä elohopean määrää Itämeressä

Ilmastonmuutoksen kasvattama sademäärä liuottaa maaperästä lisää ravinteita, jotka lisäävät bakteerien määrää vesistöissä.

ilmastonmuutos2017

Littoistenjärven viimeinen parannuskeino voi löytyä kemiallisesta saostuksesta

Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitsevaa Littoistenjärveä on yritetty auttaa monin keinoin. Fosfori- ja typpikuormitus on muuttanut veden sameaksi, ja jokakesäinen sinilevä on estänyt virkistyskäytön. Emeritusprofessori Jouko Sarvala on valmis taipumaan kemiallisen puhdistuksen kannalle.

fosfori2016

Uusi tutkimus: Ahvenen poikaset syövät mieluummin muovijätettä kuin planktonia

Muovia syöneiden poikasten käyttäytyminen muuttui. Ne olivat laiskempia kuin eläinplanktonia syöneet poikaset, eivätkä reagoineet petokalojen tuoksuun.

Luonto ja ympäristö2016

Väitös: Muikku on luultuakin terveellisempi kala

Terveellisiä rasvahappoja päätyy erityisen paljon muikkuihin. Uhkana rasvahappojen syntymiselle ja kalakantojen hyvinvoinnille on kuitenkin ilmaston lämpeneminen, osoittaa Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimus.

Kotimaa2016

Uusi tutkimustulos: Itämeri makeuttaa suolaista Pohjanmerta

Itämerestä ulos virtaava makeampi vesi vaikuttaa Pohjanmeren veden suolapitoisuuteen tunnettua enemmän. Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan viitteitä saatiin myös siitä, että Itämeren vedet vaikuttavat Pohjanmeren itäosien ekosysteemiin.

Kotimaa2015

Vesijärvellä poikkeuksellisen paljon kuoretta

Lahden Vesijärvellä on ollut pitkästä aikaa hankala sinileväkesä. Tutkijoiden ja suojelijoiden yllätykseksi Enonselälle on ilmestynyt myös poikkeuksellisen paljon kuoretta. Kuore syö eläinplanktonia, joka puolestaan syö levää.

luonto2015

Meduusahavaintoja toivotaan taas

Suomen ympäristökeskus haluaa tänäkin kesänä tietoa meduusoista. Niitä voi olla niin paljon, että ne sotkevat kalaverkkoja ja tukkivat voimaloiden vedenottoputkia.

Kotimaa2014

Muikkuverkoissa on nyt isoja muikkuja

Keski-Suomessa muikkukanta on erittäin heikko useissa järvissä. Viime vuonna muikku ei menestynyt monin paikoin lainkaan. Kannan koon vaihtelu vuosittain on muikulle tyypillistä.

muikku2014

Vedenlaatu parantunut Sunisenselällä

Lappeenrannan raakavesilähteen vesi on parempaa kuin aikoihin. Maaveden Mankaselkä on murheenkryyni.

Maavesi, Joroinen2013

Muikku palaa Raumalle vuosikymmenien tauon jälkeen

Tavoitteena on selvittää eläinplanktonin lajistoa ja määrää Raumanmerellä. Edellinen selvitys on 1960-luvun lopulta.

Rauma2013

Mikroskooppisen kokoiset muoviroskat voivat kuljettaa ympäristömyrkkyjä ravintoketjuun

Jätehiukkaset voivat sitoa itseensä moninkertaisia määriä ympäristömyrkkyjä meriveteen verrattuna. Tutkijat selvittivät Suomenlahdella, miten paha tilanne on.

luonto2013

Rysäpyynneillä poistettiin 53 tonnia pienkalaa

Kesä-heinäkuussa Pien-Saimaalla tehdyillä rysäpyynneillä hillitään muun muassa levien määrää sekä vesistön sisäistä kuormitusta.

Kotimaa2013

Päijänteen veden väri muuttuu matkalla pohjoiseen

Etelä-Päijänteen vesi on kirkasta ja erinomaisessa kunnossa, mutta pohjoiseen tultaessa vesi muuttuu sameammaksi. Vedenlaatu on kuitenkin hyvä.

luonto2013

Sinilevä kukki Itämeressä jo tuhansia vuosia sitten

Sinilevä on yksi maailman vanhimmista eliöistä. Sen myrkyllisyyden tarkkaa syytä ei vieläkään tiedetä. Levälauttojen kasvaminen kesällä ei ole kokonaan kiinni lämpötilasta.

luonto2013

Pieni petotoukka voi voimistaa sinilevää - hoitokalastus ei auta

Runsas sulkasääskikanta heikentää vesistöjen tilaa. Tähän tulokseen on päädytty hankkeessa, jossa on tutkittu sulkasääsken toukkien runsautta kolmella kantahämäläisellä järvellä.

luonto2013

Syvyyksien vampyyri paljastui ulostetta syöväksi eläväksi fossiiliksi

Tutkijoita kiehtova vampyyritursas elää trooppisten merten syvyyksissä vähähappisissa vesissä.

luonto2012

Meduusat leviävät Itämeressä

Suomen ympäristökeskus kerää havaintoja meduusoista. Niitä löytyy eteläisten merien lisäksi myös Suomen rannikolta.

Kotimaa2012

Vanajanselkä on edelleen hyvä muikkuvesi

Vanajanselän muikkukantaa selvittänyt tutkija Tommi Malinen Helsingin yliopistosta vakuuttaa, että Vanajanselkä on myös hyvä muikkujärvi. Hän arvioi, että muikku on säilynyt ajoittain huonokuntoisella Vanajanselällä siksi, että järvestä löytyy muikulle sopivia syvänteitä, kutupaikkoja ja ravintoa.

perf12011

Suomenlahdelta löydetty tunnistamaton meduusalaji

Suomenlahden eläinplanktonnäytteistä on löytynyt tunnistamattomia hydromeduusan toukkia. Vuosi sitten kerätyistä näytteistä löytyi kolme yksilöä ja neljäs saatiin maaliskuun lopulla samalta havaintopaikalta keskeltä Suomenlahtea.

luonto2010

Merentutkimusalus Aranda palaa Helsinkiin

Jokavuotisella meriveden talviseurantamatkallaan Itämerta kiertänyt merentutkimusalus Aranda palaa perjantaina Helsinkiin. Neljä viikkoa kestäneellä matkalla on kerätty tietoja, jotka ovat keskeisiä muun muassa laadittaessa leväennustetta ensi kesälle.

Kotimaa2010

Kampamaneetit paljastuivat Itämerelle vaarattomaksi lajiksi

Ympäristökeskuksen analyyseissä on varmistunut, että kaikki alkuvuonna 2009 Suomenlahdella ja Selkämerellä kerätyt kampamaneetit ovat Itämeren ekosysteemille vaarattomia arktisia kampamaneetteja.

kampamaneetit2009

Kampamaneetit paljastuivat Itämerelle vaarattomaksi lajiksi

Kotimaa2009

Uusi petovesikirppulaji löydetty Suomen rannikkovesistä

Uutta petovesikirppulajia, Evade anonyxia on löydetty ensimmäistä kertaa Suomen rannikkovesistä. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tutkijat havaitsivat tulokaslajina Suomen vesille tulleen lajin Helsingin edustalta jo vuonna 2000 kerätyistä ja nyt uudelleen tutkituista eläinplanktoninäytteistä.

luonto2008

Amerikankampamaneetti ei ehkä sittenkään pelätyn kaltainen uhka

Amerikankampamaneetti ei muodosta välitöntä uhkaa Itämeren alkuperäiselle lajistolle, arvioivat tutkijat.

luonto2008

Tappajamaneetti leviää edelleen Itämeressä

Amerikankampamaneetti on jatkanut leviämistään Itämeressä. Perjantaina seurantamatkalta palannut tutkimusalus Aranda on löytänyt amerikankampamaneetteja suurina tiheyksinä Ahvenanmeren syvänteistä ja eteläiseltä Itämereltä.

luonto2008

Hoitokalastuksella voidaan hillitä järvien sinileväongelmaa

Hoitokalastuksella voidaan saada järvien sinilevät kuriin. Uuden tutkimuksen mukaan runsas särkikalojen kalastus vähensi sinileväkukintoja merkittävästi.

luonto2005

Tutkimus todistaa ilmastonmuutoksen vaikutuksen järviin

Helsingin yliopisto on osallistunut laajaan tutkimukseen, jossa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutusta pohjoisiin järviin. Tulosten mukaan muutoksia on jo tapahtunut. Muutokset ovat suurimpia kaikkein pohjoisimmilla alueilla.

luonto2005