Aikansa merkittävin rautakaivos muuttuu virkistysalueeksi Vantaalla

Linnaisten omakotiyhdistys sitoutuu adaptoimalla pitämään huolta kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi arvioidusta kohteesta talkoovoimin.

virkistysalueet
Metsittyneen kaivannon edessä seisovat arkeologi Andreas Koivisto sekä Linnaisten omakotiyhdistyksestä Minttu Lukkala ja Jukka Mäkinen.  Kuvassa näkyy myös kaivonnon ympäröivä verkkoaita. Vedellä täyttynyt kaivanto, joka on jäässä.
Jään peittämän kaivannon edessä poseeraavat Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto sekä Linnaisten omakotiyhdistyksestä Minttu Lukkala ja Jukka Mäkinen.Ari Tuhkanen / Yle

Puiden välistä pilkottaa aidattu vedellä täyttynyt noin 1000 neliön kokoinen vanha kaivanto. Se sijaitsee vain 10-15 metrin päässä Linnaisten omakotitaloalueen läpi johtavasta tiestä, mutta silti se on uinunut unohduksissa jo kolmisenkymmentä vuotta.

- Kaivos ei ole ollut kaikkien linnaislaistenkaan tiedossa. Viimeksi täällä oli tapahtumia 80-luvulla, lapsille luontopolkua ja sellaista, kertoo omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Mäkinen.

Tärkeä osa Suomen kaivoshistoriaa

Linnaisissa sijaitseva Suuri Suokaivos oli 1700- ja 1800-luvuilla tärkeä osa Hämeenkylän kaivosaluetta. Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koiviston mukaan alueella sijaitsivat 1800-luvulla Suomen merkittävimmät rautakaivokset. Linnaisista louhittu rauta vietiin Vantaankosken ruukille jalostettavaksi ja sieltä itään esimerkiksi aseteollisuuden raaka-aineeksi.

- Venäjä tarvitsi rautaa muun muassa Krimin sodassa käytettyihin aseisiin, kertoo arkeologi Koivisto.

Nyt linnaislaiset aikovat tehdä unohdetusta entisestä kaivoksesta jälleen tunnetun virkistyskohteen alueen asukkaille.

- Halutaan tuoda kaivosten kulttuurihistoriaa tuleville polville paremmin esiin, kertoo omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Mäkinen.

Adoptointi on lahja

Ensimmäinen askel vanhan kaivoksen muuttamisessa virkistyskohteeksi oli adoptointisopimuksen tekeminen Vantaan kaupunginmuseon ja viheralueyksikön kanssa marraskuussa.

- Sopimus on ikään kuin lahja 60-vuotiaalta Linnaisten omakotiyhdistykseltä 100-vuotiaalle Suomelle, toteaa juhlallisesti puheenjohtaja Mäkinen.

Sopimus ei sido omakotiyhdistystä rahallisesti, vaan se on lupaus talkootyöstä. Yhdistyksen puheenjohtaja luettelee pitkä listan toimenpideideoita.

- Järjestämme 1-2 kertaa vuodessa siivoustalkoita, erilaisia tapahtumia asukkaille, luontopolkuja lapsille ja nuorille, ehkä linnunpönttötalkoita, hankitaan puistonpenkkejä ja roskakori sekä kyltti, jossa kerrotaan paikan historiasta.

Vantaalla on muitakin adoptoitavaksi sopivia kohteita

Vantaan kaupunginmuseo kiittelee linnaislaisia aktiivisuudesta ja toivoo muidenkin vantaalaisten yhdistysten innostuvan adoptoimaa historiallisesti merkittäviä paikkoja.

- Esimerkiksi Länsimäessä 1. maailmansodan aikaisia linnoituksia on mietitty. Niitä voitaisiin ehdottaa paikallisille yhdistyksille tai vaikka koululaisille adoptoitavaksi. Toinen kohde on Jokiniemessä sijaitseva kivikautinen muinaispuisto. Sen hoitotoimenpiteistä ollaan jo neuvoteltukin, kertoo arkeologi Koivisto.

Vantaan kaupunginmuseon rooli adoptoinnissa on auttaa kaivamaan alueen historiaa esiin ja huolehtia, että kulttuurihistoriallisesti merkittävää paikkaa ei vahingoiteta.

- Museo auttaa etsimään alueen historiaa ja katsoo, ettei muinaisjäännöstä hajoteta siinä hoitotoimenpiteiden ohessa. Viheralueyksikkö varmistaa, että luontoarvoja kunnioitetaan, sanoo arkeologi Koivisto Vantaan kaupunginmuseosta.