Hauholaispariskunta rauhoitti viisihaaraisen jättiläislehmuksen – ”Tämä on meidän Suomi 100 -tekomme”

Puiden rauhoittaminen luonnonmuistomerkeiksi on ollut melko vähäistä viime vuosina. Puiden rauhoituksia on jopa poistunut enemmän kuin uusia puita on rauhoitettu. Hauholla rauhoitettiin viisihaarainen jättiläislehmus, joka saattaa olla jopa Suomen suurin lehmus.

puut
Jättiläislehmus Koivistojen pihassa
Raija ja Mauri Koiviston pihassa kasvava ja nyt rauhoitettu viisihaarainen metsälehmus saattaa olla Suomen suurin lehmus.Timo Leponiemi / Yle

Mauri ja Raija Koivisto hankkivat karjalaissiirtolaisten Hauholle rakentaman tilan reilut parikymmentä vuotta sitten. Siitä lähtien heidän silmäteränsä on ollut viideksi rungoksi haaroittunut metsälehmus (Tilia cordata), joka ulottuu nyt jo 27,5 metrin korkeuteen.

Viisihaarainen lehmus
Hauholla kasvavan metsälehmuksen kasvutapa on erikoinen. Siinä on viisihaarainen.Timo Leponiemi / Yle

– Tässä puussa erikoista on sen kasvutapa. Se on yksi puu, mutta siinä on viisi runkoa. Kun tätä on mittailtu, se on yksi Suomen suurimmista metsälehmuksista, ellei peräti suurin, sanoo Mauri Koivisto.

Rauhoituspäätös saatiin nopeasti

Rauhoituspäätös puulle tuli 13. marraskuuta 2017.

– Keväällä me mietimme, mitä me voisimme tehdä Suomi 100 -vuoden kunniaksi. Välillä asia unohtui, mutta kesällä ryhdistäydyimme, kertoo Raija Koivisto.

Lisäkipinää rauhoitusajatuksille tuli Hämeenlinnassa Galleria Koneessa esillä ollut Kati Lehtosen taidenäyttely, jossa oli esillä Lehtosen piirtämiä muotokuvia puista, kertoo Mauri Koivisto.

– Siitä saimme kimmokkeen ja otimme yhteyttä ympäristöasiantuntija Heli Jutilaan. Hän tuli käymään täällä, ja saman tien teimme rauhoitushakemuksen. Tämä on meidän Suomi 100 -tekomme.

Luonnonmuistomerkkiä osoittava kyltti
Koivistojen pihassa kasvava rauhoitettu puu on saanut luonnonmuistomerkkiä osoittavan kyltin.Timo Leponiemi / Yle

Rauhoituspäätöksen myötä Koivistojen pihalla kasvavaa jättiläislehmusta ei saa vahingoittaa, ja siitä merkkinä on myös puun eteen pystytetty luonnonmuistomerkkiä osoittava kilpi.

Iältään sopii Suomi 100 -teemaan

Jättiläislehmuksen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta hauholaispariskunta arvelee sen olevan ainakin 70 vuotta, mahdollisesti jopa sata vuotta vanha. Siten se sopii myös ikänsä puolesta hyvin Suomi 100 -teemaan.

Viidestä rungosta paksuimman ympärysmitta rinnankorkeudelta mitattuna on 178 senttiä. Muiden runkojen ympärysmitat ovat 145, 143, 134 ja 123 senttiä. Puun latvus kattaa peräti parinsadan neliömetrin alan.

Lehmus liittyy Hauhon perinteeseen

Lehmuksella on ollut erityinen merkitys Hauholla, sillä se on ollut tärkeä talouspuu.

– Ensimmäiset maininnat lehmuksesta eli niinipuusta ovat jo 1400-luvulta. Lehmuksen kuoresta liottamalla saatava niini on ollut arvokas ainesosa, jota on käytetty jopa talojen vuokranmaksuna, kertoo Mauri Koivisto.

Raija Koivisto korostaa myös suurten puiden merkitystä luonnolle ja koko maailmallekin.

– Puut ovat maailman keuhkot. Lisäksi iso puu suojaa alla olevia kasveja ja pihaa tuulelta. Iloa tuovat myös pihapuuhun lennähtävät ja siinä pesivät linnut. Puun suojassa on myös nauttia kahvia ja olla ikään kuin piilossa.

Vuoden pimeintä aikaa piristämään Koivistot päättivät valaista rauhoittamansa lehmuksen joulun ja uudenvuoden väliseksi ajaksi.

– Ajatuksena oli ilahduttaa lähistöllä kulkevia lenkkeilijöitä. Valaistuna iso puu on myös kaunis.

Tiedot rauhoitetuista puista hajanaisia

Suomessa ei ole yhtenäistä luetteloa rauhoitetuista luonnonmuistomerkeistä; puista, siirtolohkareista tai hiidenkirnuista. Vajaat kaksi vuotta sitten perustettu luonnonmuistomerkkiyhdistys Aihki ry kokoaa nyt tietoja niistä.

Kanta-Hämeessä luonnonmuistomerkit ovat hyvin tiedossa, mutta muualla Suomessa tilanne on jopa heikkoa, harmittelee Aihkissa luonnonmuistomerkkien hoidosta neuvoja antava hattulalainen puutarhuri Timo Koskinen.

– Suurin osa Suomen kunnista ei ole hoitanut velvoitettaan, että olisi kerännyt tiedot siitä, minkälaisia luonnonmuistomerkkejä niiden alueella on. Sen vuoksi Aihki tekee tätä työtä jatkuvasti.

Uusia rauhoituksia niukasti

Suurin osa Suomessa tehdyistä puiden rauhoituksista on tehty 1960-luvulla. Monet silloin rauhoitetuista puista ovat jo kuolleet ja niiden rauhoitus on jouduttu lakkauttamaan. Viime aikoina rauhoituksia onkin lakkautettu enemmän kuin uusia on tehty, arvioi Koskinen.

– Kanta-Hämeessä puiden rauhoituksia on tehty vuoden 2010 jälkeen aika vähän. Ainoastaan muutama puu ja muutama puuryhmä on haluttu rauhoittaa. Rauhoituksia on toki tehty muussa mielessä, varsinkin Suomi 100 on ollut hyvä aika siihen.

– Ihmiset ovat antaneet lahjoituksina tai rauhoituksina kokonaisia metsäalueita rauhoitettavaksi, mutta yksittäisiä puita on rauhoitettu aika vähän, sanoo Timo Koskinen.

Nykyisin luonnonmuistomerkin statuksen voi saada myös istutettu puu tai puuryhmä. Puun rauhoittamisesta ei myöskään koidu kustannuksia. Velvollisuuksia toki tulee, sillä puusta on pidettävä huolta. Myöskään liian lähelle rauhoitettua puuta ei saa rakentaa. Rauhoituspäätöksen purkaminen edellyttää virallista päätöstä. Pelkkä puun kaatuminen ei siihen riitä.

Hauhon puu nähnee Suomen 200-vuotisjuhlatkin

Puutarhuri Timo Koskinen toivoo, että yhä useampi ilmoittaisi suojeltavaksi sopivista puista. Myös Mauri Koivisto on samoilla linjoilla.

– Jos kenellä vaan on sellainen puu, sen rauhoittaminen kannattaa. Me uskomme, että puun suojelusta on iloa pitkään niin meille kuin tuleville jälkipolville.

Metsälehmus Hauholla
Hauhon metsälehmus saattaa Suomen suurin lehmus.Timo Leponiemi / Yle

Koiviston tiedossa on, että Suomen vanhimmat lehmukset ovat jopa 300 vuoden ikäisiä, joten Hauhon viisihaarainen jättiläislehmus komistanee hauholaista maisemaa vielä pitkään.

– Ehkä se näkee Suomen 200- ja kenties 300-vuotisjuhlatkin, ennakoi Mauri Koivisto.