Presidentin puolisot Tellervo Koivisto ja Pentti Arajärvi: Koti ja yksityisyys menevät

Mauno Koiviston vaimo Tellervo Koivisto ja Tarja Halosen Pentti Arajärvi elivät molemmat 12 vuotta presidentin puolisona. Kumpikaan ei vaihtaisi vuosia pois, mutta molemmat näkevät puolison elämässä myös muuta kuin pelkkää loistoa.

presidentinvaalit
Tellervo Koivisto.
Tellervo Koivisto.Markku Pitkänen / YLE

Kaikkein vaikeimpana Tellervo Koiviston mieleen on jäänyt omasta kodista luopuminen. Koivistot asuivat presidenttivuosinaan 1982-94 pääosin Helsingin kauppatorin laidalla presidentinlinnassa, viimeisenä virkavuonna vastavalmistuneessa Mäntyniemessä.

Linnasta tai Mäntyniemestä oli Koiviston mukaan vaikea saada kodinomaista, sillä saman katon alla asutaan, edustetaan jopa valtiovierailuilla ja presidentti tekee työtään.

– Vaikeinta on tietysti se, joka tulee ensinnä. Eli joutuu jättämään kotinsa ja asumaan täysin eri tavalla kuin normaalisti. Sopeutuminen kestää aika kauan.

Tellervo Koiviston mielestä virka-asuntoa voi hyvin verrata hotelliin.

– Hyvine ja huonoine puolineen. Eihän siellä tarvitse huolehtia ruuanlaitosta eikä tiskaamisesta eikä siivoamisesta. Kaikki palvelut pelaavat. Henkilökunta on aina valmis auttamaan, ja heihin jopa kiintyy kovasti.

Koivistoille oma vapaa-ajan tila Tähtelä oli kuitenkin henkireikä ja pakopaikka.

– Se oli aivan välttämätöntä. En tiedä, millaista elämä olisi ollut ilman sitä. Linnassa oli kyllä tilaa, mutta ei siellä nyt kovin kodinomaista ollut. Tähtelässä sai olla aika lailla oma itsensä. Ja vaikka eväitten kanssa sinne mentiin, eli kaupassakäynti ja ruuanlaitto jäivät taakse 12 vuodeksi, siellä kuitenkin oli lähinnä oma itsensä.

Koivisto muistuttaa, että sama sopeutumisen vaikeus on myös sitten, kun virkakaudet päättyvät.

– Aika pian huomaa, että on pudonnut maailman menosta.

Koivisto: Minultakin kärkevyys puuttui

Tellervo Koiviston mukaan puoliso voi ajaa itselle tärkeitä asioita. Ei puoluepoliittisia kuten ei presidenttikään, mutta nykymaailmassa sellaisia voisivat olla esimerkiksi ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Koivistoa edeltävät puolisot olivat toimineet perinteisesti lasten ja vanhusten hyvinvointiin liittyvissä hankkeissa ja hyväntekeväisyystyössä.

Naurahtaen Tellervo Koivisto suosittelee valitsemaan ajamansa asiat niin, että on presidentin kanssa samaa mieltä. Ettei julkisuuteen synny kuvaa, että nyt siellä edustetaan eri linjoja.

Näin jälkeenpäin Tellervo Koivisto arvioi, että joihinkin asioihin hän olisi presidentin puolisona voinut tarttua napakamminkin.

– Vanhana naisasianaisena teki mieli ja puutuinkin. Mutta kyllä minultakin sellainen kärkevyys puuttui.

Tellervo Koivistolle siirtyminen presidentinlinnaan ei ollut hyppy täysin tuntemattomaan, sillä ennen presidenttikausiaan Mauno Koivisto toimi pitkään pääministerinä ja Suomen Pankin pääjohtajana. Noina vuosina Tellervo Koivisto oli ollut yhden kauden SDP:n kansanedustajana, kaupunginvaltuutettuna ja koko kansan tuntemana kolumnistina Suomen Kuvalehdessä.

Puolison asema sopivan määrittelemätön

Presidentin puolisona omaa työtä oli hänen mielestään silloin, ja on yhä, käytännössä vaikeata jatkaa.

– Kyllä se vaikeata on. En tiedä sitten, jos ammattina olisi vaikka kirjailija tai taiteilija, mutta silloinkin pitäisi jäädä aikaa puolison tehtäville eli erilaiselle edustamiselle. Sitten joutuisi julkiseen seurantaan eli jos olisi vaikka kirjailija, niin ei kohdeltaisi samalla tavalla kuin jotakuta toista kirjailijaa.

Koivisto ei kokenut olevansa minkäänlainen roolimalli, eikä hänen mielestään puolisolle tarvitse maksaa palkkaa. Tellervo Koivistosta on vain hyvä, ettei presidentin puolison asema ole selkeästi määritelty.

– Siinä on mahdollisuus vaihtaa rooleja ja muuttaa käytäntöjä. Että ei ole mitään lukkoon lyötyjä tapoja vaikuttaa.

Tellervo Koivisto ei ole koskaan ajatellut, että olisi joutunut presidentin puolisona tinkimään liiaksi omasta elämästään. Koivistosta kaikki on ollut myönteistä ja rikastuttavaa. Hän on kuitenkin pohtinut, mikä olisi ollut tilanne, jos hän olisi ollut sen ikäinen, että paluu työelämään olisi ollut edessä.

– Jos on vielä työikäinen, kun joutuu siihen asemaan, niin huono puoli on, että joutuu jättämään työpaikkansa ja työyhteisönsä, johon on mahdoton palata. Se on aikamoinen puute, työyhteisön jättäminen.

Pentti Arajärvi.
Pentti Arajärvi.Pekka Tynell / Yle

Arajärvi: Ei omaa avainta eikä taskurahaa

Presidentti Tarja Halosen puolisolle Pentti Arajärvelle kävi juuri näin. Hän oli työskennellyt pitkään eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntaneuvoksena, mutta tuo työ oli pakko jättää, kun Halonen valittiin tasavallan presidentiksi vuonna 2000. Työn jättäminen oli suuri elämänmuutos, varsinkin kun samaan aikaan vaihtuivat myös asunto ja aviosääty.

–Olin aika pitkään ollut siinä, joten oli ehkä hyväkin saada sellainen potku, että muutakin voisi tehdä. Toisaalta viihdyin kyllä siinä työssä. Vähän aikaa siinä ihmettelin, että mitähän tekisi, mutta sitten rupesi löytymään muuta järkevää.

Arajärvi teki johtavana tutkijana selvityksiä Kansaneläkelaitokselle Kelalle ja aloitti sittemmin ensin osa- ja määräaikaisena sosiaalioikeuden professorina Joensuun yliopistossa.

Presidentin puolison työntekomahdollisuudet riippuvat Arajärven mukaan täysin ammatista.

– Minä oikeastaan vaihdoin oman koulutusalan eli oikeustieteen sisällä. Tällainen tutkijan työ on esimerkiksi hyvin sopiva presidentin puolisolle, samoin professorin työ, jota sen jälkeen tein. Voi tehdä monessa paikassa ja ei ole niin aikaan ja paikkaan sidottu. Auton takapenkilläkin voi lukea.

Normaali päivätyö ei sujuisi, ei myöskään kokopäivätyö.

– Se kyllä olisi vaikeaa, enhän minäkään ollut kuin puolipäiväisissä töissä. Voi olla viikko, että on koko ajan kiinni, voi olla viikko, ettei ole mitään tai se on hyvin vähäistä.

Arajärven mukaan puolison virallista työmäärää on mahdotonta arvioida.

– Joskus sanoin, että se homma on kolmijakoinen. Yksi osa on presidentin mukana kulkemista eli valtiovierailuja tai muita virallisia tilaisuuksia, joihin odotetaan osallistuvan. Yksi osa on sitä, joka seuraa puolison asemasta eli pyydetään pitämään puheita, avaamaan tilaisuuksia. Ja yksi osa on oma työ, mitä haluaa tehdä. Kovin vaikea sanoa niiden suhteita, mutta näiden kolmen kesken se jakautuu.

Jokainen puoliso muovaa näköisekseen

Presidentin puolisosta ei ole kirjattu muuta kuin oikeus lesken eläkkeeseen. Arajärvi ei pidä ongelmana sitä, ettei puolison asemaa ole määritelty mitenkään.

– Se on varmaan vaihdellut joka puolison kohdalla. Uskoisin, että minä olin kovin erilainen kuin Eeva Ahtisaari tai Tellervo Koivisto. Se riippuu osin presidentistä, osin omasta itsestä. Kyllä sen joutuu muovaamaan näköisekseen, mutta ei siinä ongelmaa ole.

Arajärvi ei myöskään kaipaa puolison aseman virallistamista.

– En usko, että siihen on kauhean isoa tarvetta. Jos ajattelen, että mitä siitä voitaisiin säätää, niin se olisi kovin vähän. Joskus sanoin, että puolisolla ei ole taskurahaa, ei omaa avainta, mutta on sentään karkkipäivä.

Arajärvestä puolisovuosina antoisinta oli päästä paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi ja tavata ihmisiä, joita ei muuten tapaisi - kuten Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän presidentit tai YK:n pääsihteerin.

Julkisuus jatkuu virkakausien jälkeenkin

Raskaimmin yllätti yksityisyyden menettäminen.

– Se, miten julkiseksi joutuu. Kuvittelin sen olevan vähäisempää. Aina on julkisuudessa. Aina on joku, joka seuraa tai aina on joku, joka katsoo. Enkä tarkoita pelkästään negatiivisessa mielessä, ihmiset vain ovat terveen uteliaita.

Arajärven mukaan tiettyyn pisteeseen saakka yksityisyyttä voi yrittää varjella niin, että ei esimerkiksi kerro kaikkea tai yrittää pitää kodin kotina. Samoin presidentin puolisonakin voi olla oma itsensä, mutta ei aina.

– Joskus vaan on oltava paikalla, vaikka kuinka haukotuttaisi. Kaikkeen ei voi reagoida, niin kuin ei tietysti voi muutenkaan elämässä.

Kokonaan yksityisyys ei palaa virkakausien jälkeenkään.

– Ei sitä koskaan saa kokonaan takaisin. Mutta ei kadulla niin paljon huomioida, jos menee johonkin. Tunnistaminen saattaa kestää vähän aikaa tai ehkä ei tunnisteta lainkaan.

Onko Teitä kaduttanut, että suostuitte presidentin puolisoksi?

–Ei. Kyllähän se on ainutkertainen tilaisuus. Eikä minulla ollut mitään sitä vastaan, että sain olla yhdessä Tarjan kanssa.

Haastattelua pyydettiin myös Eeva Ahtisaarelta, mutta hän ei halunnut osallistua.

_Lue myös: _

Matkalla Mäntyniemeen presidentin puolisoksi: Työterveyslääkäri ja muotisuunnittelija

Toimittajalta: Puoliso tulee vaalin kylkiäisenä – mutta millainen?