Koe uusi yle.fi

Tämän hetken suosituimpien lastenlaulujen takana on yksi nainen – pikkuväen megajulkkis, muille tuntematon tähti

Musiikkikasvattaja ja säveltäjä Soili Perkiö on noussut pikku hiljaa kirkkaaksi tähdeksi lastenlaulutaivaallemme. Hän on säveltänyt kymmeniä huippusuosittuja lorulauluja.

lastenmusiikki
Soili Perkiö
Musiikkikasvattaja ja säveltäjä Soili Perkiö on noussut pikku hiljaa kirkkaaksi tähdeksi lastenlaulutaivaallemme.

Tummanharmaa karvamatto lyttääntyy kuuden jalkaparin innokkaasta tepastuksesta. Helsinkiläisen Runo-päiväkodin eskariryhmä, Kaisa, Elia, Minerva, Ilari, Anni ja Unto laulaa loilottavat "Miinulllaa on valoaa jaloissaaaa..." Soili Perkiö (59) säestää mandoliinilla.

Perkiö on täynnä lempeää hymyä. Hän kantaa lapsille yhä uusia soittimia ja helistimiä, opastaa laulun koreografiaa, innostaa ja kehuu, eikä vähimmässäkään määrin hermostu poikien aika ajoin riehakkaaksi äityvästä temmellyksestä.

Soili Perkiö ja lapset.
Unto ja Elia Runo-päiväkodin esikouluryhmästä eläytyvät laululeikkiin.Katriina Laine / Yle

Perkiö on toiminut yli 20 vuotta Sibelius Akatemian musiikkikasvatuksen lehtorina. Hän on kouluttanut valtaosan maamme nykyisistä musiikkileikkikouluopettajista ja musiikkikasvattajista, ja ollut mukana kirjoittamassa kymmeniä alaansa liittyviä oppikirjoja.

Musiikkikasvatuksen ja -liikunnan huippuasiantuntijana Perkiö on myös kysytty luennoitsija maailmalla. Parhaillaan hän on työmatkalla Aasiassa ja Australiassa.

Säveltäminen, lapasesta lähtenyt harrastus

Leipätoimiensa ohella Perkiö harrastaa säveltämistä. "Harrastaa" hän sanoo, vaikka lauluja on syntynyt satamäärin ja uusia pukkaa tasaiseen tahtiin. Palkintoja ja kehuja on virrannut lastenlaulukulttuurin uudistamisesta ja vaalimisesta.

Eivätkä Perkiön kiitetyt sävelmät suinkaan ole jääneet nuottien sivuille makaamaan, päinvastoin: Koko Suomen pikkuväki tuntuu laulavan Perkiön korvamatoja, sellaisia megahittejä kuin Metrolla mummolaan, Kun on oikein pieni, Valonsäde, Revontulitanssi, Urpo ja Turpo -laulut jne.

Pikku Kakkosen Nalle (Karoliina Vanne) ja Soili Perkiö.
Pikku Kakkosen Nalle (Karoliina Vanne) ja Soili Perkiö.Laura Pohjavirta / Yle Kuvapalvelu

Harrastus on vienyt Perkiön myös Ylen Pikku Kakkosen musiikkiohjelmiin. Nauravainen ja kiltti musiikkitäti on sukeltanut syvälle lasten sydämiin.

Hänestä on tullut lapsiperheiden suurjulkkis, joka kadulla kulkiessaan törmää alituisesti onnelliseen kiljuntaan: ”Hei, mä tunnen ton tädin. Se laulaa telkkarissa!”

Ensin loru, sitten sävel

Soili Perkiön laulut ovat kansanlaulunomaisia. Niissä on tarttuva rytmi ja korvaan soimaan jäävä, helposti omaksuttava melodia.

Säveltäjä ei sanoita itse laulujaan vaan antaa melodian ja rytmin valmiisiin runoihin ja loruihin. Kuinka sitä muuten tietäisi, millaista laulua on tekemässä, hän sanoo.

Soili Perkiö ja lapset.
Helsinkiläisen Runo-päiväkodin esikouluryhmä valmistautuu pitkine suhina-pilleineen laulamaan Hannele Huovin ja Soili Perkiön laulua Suomi-puu.Katriina Laine / Yle

Kirjailijakonkari Hannele Huovi (68) on ollut Perkiön yhteistyökumppani usean vuoden ajan.

Perkiö kiittelee Huovin tekstien monitasoisuutta. Niistä löytävät kaikenikäiset omia juttujaan. Mutta vielä tärkeämpää säveltäjälle on se, että Huovi höpöttää tekstinsä ääneen ennen kirjoihin kirjaamista.

– Laulujen täytyy tuntua kivoilta suussa. Hannele puhuu tekstinsä läpi, jotta tietää, miltä ne maistuvat ja tuntuvat. Hänen tekstinsä on sitten helppo muuntaa lauluksi, kun niissä on jo se ajatus, miten kieli liikkuu ja tanssii suussa.

Soili Perkiö ja lapset.
Kaisa, Anni ja Minerva koittavat, miten pitkällä pillillä saa aikaan tuulen suhinaa.Katriina Laine / Yle

Me synnymme musiikkiin

Perkiön musiikin nuorin kohderyhmä ovat vauvat. Musiikki on vauvojen perustarve, hän sanoo. He syntyvät musiikkiin.

– Sikiöllä on kohdussa yhdeksän kuukauden sambafestivaalit. Siellä on äidin sydämen bassorummun jytke ja verisuonten suhina, Perkiö maalaa.

Tutkimukset vahvistavat, että ihmisen ensimmäinen aistimus on rytmi.

Vanhemmat tietävät tämän jotenkin luonnostaan, Perkiö uskoo. Kuinka he muuten ymmärtäisivät painaa pienokaisen korvan sydäntään vasten, heijata – ja laulaa. Sellainenkin isä, joka ei ole vuosiin laulanut, hyrisee lapselleen kehtolauluja.

Juuri sellaista laulamisen tulisi Perkiön mukaan ollakin, tavalliseen elämään ja arkeen kuuluvaa.

Hänen missionsa on palauttaa laulu Suomen koteihin.

– Laulaminen luo hyvän, leppoisan tunnelman kotiin. Silloin ollaan yhdessä ja samassa rytmissä. Se on valtava sosiaalinen voima.

Soili Perkiö ja lapset.
Ilari ja Unto esittävät, miten laulun Suomi-puun runko nousee.Katriina Laine / Yle

Perkiö muistuttaa, että ennenvanhaan laulut olivat työlauluja, työn ja tekemisen säestämistä, työlle energian hakemista. Jossain vaiheessa laulaminen on eriytynyt suoritukseksi, joka arvioidaan hyväksi tai huonoksi.

Musiikki ei ole virheiden metsästämistä

Musiikki on paljon muutakin kuin tarkkaa ja oikeaa melodiaa tai rytmiikkaa.

– Ihminen, joka ei laula eikä soita, voi ilmaista musiikkia ihan satasella esimerkiksi liikkumalla. Sitäpaitsi kaikissa ihmisissä löytyy musiikillisen oppimisen potentiaalia, Perkiö uskoo.

Jokaisen ihmisen sävelkorva kehittyy omaan tahtiin. Laulaminen on lihastyötä kuten kävely ja juoksu. Mitä enemmän sitä tekee, sitä taitavammaksi kehittyy.

Musiikki opettaa myös keskittymään, fokusoimaan. Perkiö kertoo ala-asteen opettajista, jotka pysyvät sanomaan heti ensimmäisenä koulupäivänä, ketkä heidän uusista oppilaistaan ovat käyneet musiikkileikkikoulua. Se näkyy kyvyssä keskittyä ja kuunnella.

Soili Perkiö
Sikiöllä on kohdussa yhdeksän kuukauden sambafestivaalit. Siellä on äidin sydämen bassorummun jytke ja verisuonten suhina, Soili Perkiö sanoo.Katriina Laine / Yle