Köyhtyminen sai kansan kaduille Iranissa - "Jopa paluuta shaahin ajan Iraniin vaadittu"

Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola pitää mahdollisena, että tilanne kärjistyy Iranissa huomattavasti laajemmaksi kansannousuksi. Varmaa se ei kuitenkaan missään tapauksessa ole, hän korostaa Ylen Ykkösaamussa.

Iran
Teheranin yliopistolla mieltä osoittava opiskelijajoukko otti yhteen mellakkapoliisien kanssa.
Mielenosoittajia Teheranin yliopistolla viime perjantaina.EPA

Iranissa on viime päivinä nähty laajimmat mielenosoitukset sitten vuoden 2009, jolloin kiista presidentinvaalien tuloksesta sai suuret ihmisjoukot liikkeelle.

Ylen Ykkösaamu kysyi Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorilta Hannu Juusolalta, mistä tämänkertaisissa mielenosoituksissa on kyse. Juusola arvioi myös, mikä nyt on samaa ja mikä erilaista kuin vuonna 2009.

Mistä Iranin tämänkertaisissa mielenosoituksissa on tulkintanne mukaan kyse?

– Näyttää siltä, että tällä kertaa laajamittaiset levottomuudet saivat alkunsa nimenomaan hintojen noususta, taloudellisesta epävarmuudesta, ihmisten köyhtymisestä ja siihen liittyvistä voimakkaista tunteista. Sen jälkeen mielenosoituksiin on tullut mukaan selvästi poliittisia vaatimuksia.

Millaisia poliittisia vaatimuksia?

– On vaadittu presidentti Hassan Rouhanin ja korkeimman johtajan ajatolla Ali Khamenein eroa, koko järjestelmän kaatamista ja jopa paluuta shaahin ajan Iraniin, eli hyvin radikaaleja poliittisia vaatimuksia on ollut mukana. Toistaiseksi on epäselvää, kuinka keskeisiä ja laajalle levinneitä nämä vaatimukset ovat.

Iranissa puhkesi suuria mielenosoituksia vuonna 2009. Silloin kritiikki kohdistui kiisteltyä presidentinvaalien tulosta ja kovan linjan presidenttiä Mahmoud Ahmadijenadia kohtaan. Mikä tällä kertaa on samaa, mikä ehkä toisin?

– Samaa on ainakin se, että kumpikin kerta kertoo hyvin voimakkaasta pettymyksestä ja tyytymättömyydestä siihen, miten järjestelmä toimii.

Vuoden 2009 protestit olivat selvästi poliittisia. Ne lähtivät liikkeelle kysymyksestä "Missä on minun ääneni vaaleissa?" ja tähän vaadittiin ratkaisua. Talous oli silloin hyvin toissijaisessa roolissa.

Nyt sen sijaan ihmisten köyhtyminen, korruption vastaisuus ja talouden epäoikeudenmukaisuuden vastustaminen ovat selvästi tärkeämmässä roolissa. Tällä kertaa on myös paljon selvemmin kysymys maaseudun ja maaseutukaupunkien kansannousussa, kun vuonna 2009 poliittinen vastustus oli nimenomaan suurten kaupunkien ja Teheranin ilmiö.

Tällä kertaa mielenosoittajilla ei myöskään ole ainakaan toistaiseksi yhteistä johtoa. Vuoden 2009 liikkeellä oli sen sijaan selvästi johtajat.

Mistä kertoo se, että Teheran ei ole tällä kertaa mielenosoitusten keskus ja nuoria on paljon liikkeellä?

– Tämän voi tulkita hyvin monella tavalla, ehkä myös niin, että vuosi 2009 johti pettymykseen. Mahdollinen tulkinta on myös, että koska tällä kertaa syytöksiä on ollut myös presidentti Rouhania kohtaan, jolla kuitenkin on varsin paljon kannatusta keskiluokkaisten nuorten keskuudessa, nämä eivät välttämättä täysin samaistu mielenosoitusten vaateisiin.

Tämä voi tietysti muuttua ajan kuluessa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tviittasi eilen, että Iranissa on muutoksen aika ja iranilaisia on sorrettu vuosien ajan. Miten Trump hämmentää tilannetta?

– Trump on tehnyt hyvin tietoisen yksinkertaisen tulkinnan, että kyse on iranilaisten halusta vapautua tyrannien vallasta. Tämä helposti johtaa siihen, että Iranin hallinto kokee mielenosoitusten olevn ulkopuolisen tahon, Yhdysvaltojen, Saudi-Arabian ja Israelin, aiheuttamia ja käyttää sen takia kovempia otteita kuin muuten.

Hyvin tärkeää kansainvälisen yhteisön kannalta on, että tämä tilanne näyttäytyisi iranilaisena asiana ja sellaisena, johon tulee olla iranilainen ratkaisu. Ulkopuolisen painostuksen rooli ei saisi olla olennaista.

Rouhani on toistaiseksi puolustanut iranilaisten oikeutta osoittaa mieltä, mutta rähinöinnin hän on tuominnut. Turvallisuudesta vastaavat viranomaiset ovat varoitelleet tiukemmista toimista. Mihin tilanne on mahdollisesti johtamassa?

– On suuri mahdollisuus siihen, että tilanne eskaloituu ja Iranissa nähdään huomattavasti laajempi kansannousu, mutta se ei ole missään tapauksessa varmaa. Tämäntyyppisen kehityksen arviointi on huomattavan vaikeaa, professori Hannu Juusola toteaa.

Aiheesta muualla:

Five things you need to know about protests in Iran (siirryt toiseen palveluun)

Iran Protests Explained: Why Are Thousands of Iranians Taking to the Streets (siirryt toiseen palveluun)