Koe uusi yle.fi

Henkilökuvassa Paavo Väyrynen: Minusta piti tulla Suomen presidentti

Paavo Väyrynen pyrkii jälleen Suomen presidentiksi. Pitkän uran aikana sillat ovat palaneet moneen suuntaan. Tie presidenttiehdokkaaksi oli tällä kertaa poikkeuksellisen kivinen.

presidentinvaalit
Paavo Väyrynen.
Paavo Väyrynen.Sebastian Dahlström

Paavo Väyrysellä oli marraskuun puolivälissä tiukka paikka. Presidenttiehdokkuuteen vaadittavista 20 000 kannattajakortista puuttui vielä lähes puolet ja keräysaikaa oli enää vajaa kuukausi.

Väyrynen ilmoitti, että poliittinen ura on loppu, jos kannattajakortteja ei saada kasaan.

Laajalla lehti-ilmoitusten kampanjalla kannattajakortteja kertyi lopulta yli vaaditun rajan, eikä Väyrysen tarvinnut lunastaa lupaustaan luopua politiikasta.

Ylen vaalikoneessa ja vaaligalleriassa (siirryt toiseen palveluun) Väyrynen on itselleen uskollinen. Hän lupaa taata puolueettomuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden jatkumisen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana.

Keskustan entinen puheenjohtaja, pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja europarlamentaarikko ei ole kuitenkaan lähes 50 vuoden poliittisella taipaleellaan ollut koskaan yhtä yksin kuin nyt.

Paavo Väyrynen ja Urho kekkosen kuva.
Paavo Väyrynen kasvoi politiikkaan presidentti Urho Kekkosen opissa. Väyrysen omat presidenttihaaveet eivät ole toteutuneet. Jussi Nukari / Lehtikuva

Väyrysen valitsijayhdistyksen puuhamiehinä on entisiä perussuomalaisia ja keskustaan pettyneitä. Valitsijayhdistyksen puheenjohtaja Seppo Hauta-aho on kerännyt julkisuutta käräjöimällä perussuomalaisten entistä johtoa vastaan.

Taistelua tuulimyllyjä vastaan

Syyskuussa 71 vuotta täyttäneen Väyrysen poliittisen olemassaolon taistelu muistuttaa yhä enemmän hänen esikuvansa Urho Kekkosen suosikkikirjan sankarin Don Quijoten taistelua tuulimyllyjä vastaan. Sancho Panzan kaltaisia uskollisia aseenkantajia on enää vähän jäljellä.

Kuvaava tilanne oli tammikuussa 2017, kun Väyrysen perustama kansalaispuolue piti tiedotustilaisuutensa Helsingissä, pienen töölöläiskahvilan peränurkassa. Väyrysen rinnalla Suomen eroa eurosta olivat vaatimassa politiikan kevytsarjalaiset Sami Kilpeläinen ja Sakari Linden.

Kansalaispuolueen tiedotustilaisuus
Kansalaispuolueen johtoa tiedotustilaisuudessa Helsingissä tammikuussa 2017. Sami Kilpeläinen (kuvassa vas.) johtaa nyt puoluetta, kun Paavo Väyrynen keskittyy presidentinvaaleihin. Pöydän takana istuu myös Sakari Linden.Jarno Kuusinen / AOP

Aiemmin heikolla menestyksellä keskustan puoluesihteeriksi pyrkinyt Kilpeläinen johtaa kansalaispuoluetta, kun Väyrynen jätti tehtävän kesällä 2017 presidenttikampanjan vuoksi. Perussuomalaisista eronnut Linden toimii Väyrysen avustajana Euroopan parlamentissa.

Väyrysen hullu vuosi 1994

Paavo Väyrysen poliittinen korpivaellus alkoi vuonna 1994. Hän putosi pois presidentinvaalien toiselta kierrokselta ja hävisi Suomen EU-jäsenyyteen liittyneen valtataistelun keskustan sisällä pääministeri ja puoluejohtaja Esko Aholle.

Väyrysen tunnelmia vuoden 1994 presidentinvaalien myrskyissä kuvaa se, että hän on kertonut äänestäneensä toisella kierroksella tyhjää. Väyryselle ei kelvannut Elisabeth Rehn eikä Martti Ahtisaari.

Presidentiksi valitun Ahtisaaren kanssa sillat paloivat poikki. Kotimaan politiikassa Väyrysen tie oli tukossa. Suomen EU-jäsenyyden sitkeä vastustaja päätyikin poliittiseen maanpakoon Euroopan parlamenttiin.

Väyrysen hullu vuosi 1994 huipentui EU-jäsenyydestä marraskuussa käytyyn eduskuntakeskusteluun, jossa Väyrynen ja muutama muu jarruttaja pitkittivät Suomen päätöksen yli Ruotsin EU-kansanäänestyksen.

Väyrynen: Koin johdatusta tehtäviin

Ylen TV-tentissä vuoden 1994 presidentinvaalien alla ehdokas Väyryseltä kysyttiin, onko hän harkinnut luopumista politiikasta, jos ei tule valituksi presidentiksi.

Väyrynen vastasi silloin, että sekin vaihtoehto on mahdollinen. Ajatuksissa oli erilaisia vaihtoehtoja, mutta luottamus valituksi tuloon oli vahva.

Tammikuun 1994 TV-tentissä toimittaja Jorma Melleri kysyi Väyryseltä, onko tämä sanonut, että ”on ennalta määrätty, että minusta tulee presidentti”.

Väyrynen kiisti sanoneensa näin, mutta myönsi uskovansa jonkinlaiseen johdatukseen ja sanoneensa jotain sinne päin.

- Minä olen muun muassa kirjoissani kirjoittanut siitä, kuinka tie valitsi minut eli koin, kun poliittiselle uralle lähdin, että se kaikki tapahtui ikään kuin johdatuksesta. En minä tiedä, kuinka se niin kävi, mutta tehtävät avautuivat itsestään ja tämä poliittinen ura avautui tällä lailla, Väyrynen selitti.

Koko Väyrysen poliittinen ura osoittaa, että hänellä on ollut vahva usko siihen, että hänestä tulee Suomen presidentti.

TV-tentissä Väyryseltä perättiin myös kantaa lestadiolaiseen herätysliikkeeseen. Väyrynen tunnusti, että se on henkisesti ehkä häntä lähinnä.

- Minun kodissani on ollut jonkinlaista lestadiolaista vaikutusta, vaikka esimerkiksi seuroissa minun vanhempani eivät ole pitäneet tapanansa käydä, Keminmaalta kotoisin oleva Väyrynen vastasi tammikuussa 1994.

Väyrynen myönsi yhden virheen

Väyrynen moitti tiedotusvälineitä mediapelistä vuoden 1994 presidentinvaaleissa, mutta hän oli jo ennen vaaleja hajottanut oman puolueensa rivit. Hän veti mattoa pääministeri Esko Ahon jalkojen alta ja jätti ulkoministerin tehtävän ovet paukkuen keväällä 1993.

Pääministeri Esko Aho linnan portailla, takanaan ulkoministeri Paavo Väyrynen.
Paavo Väyrynen pettyi Esko Ahon toimintaan keskustan puheenjohtajana ja pääministerinä. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Väyrystä oli kampittamassa myös kaksi keskustataustaista, valitsijayhdistysten presidenttiehdokasta: Keijo Korhonen ja Eeva Kuuskoski.

Väyrynen on tunnustanut urallaan yhden ison virheen eli puolueen luovuttamisen Esko Ahon käsiin kesällä 1990. Väyrysen historiatulkinnan mukaan keskustan liberaalisiipi on Ahosta alkaen vienyt puoluetta vaarallisille harhapoluille

Väyrysen nopea poliittinen nousu

Paavo Matti Väyrynen syntyi Kemin maalaiskunnassa 2.9.1946. Syntymäpäivässä meni yksi päivä pieleen, sillä Urho Kekkosen syntymäpäivä oli 3.9.

Väyrynen nousi eduskuntaan Lapin vaalipiiristä ensimmäisen kerran 23-vuotiaana vuonna 1970. Hän oli silloin raskaan vaalitappion kärsineen keskustapuolueen eduskuntaryhmän kuopus.

Vallan makuun Väyrynen pääsi heti samana vuonna keskustalaisen pääministerin Ahti Karjalaisen sihteerinä. Karjalaiselle presidentin paikasta tuli lopulta haaveeksi jäänyt pakkomielle.

Väyrynen oli 1970-luvulla keskustapuolueen nuori toivo. Puolueen varapuheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 1972 ja ministeriura alkoi Martti Miettusen (kesk.) toisen hallituksen opetusministerinä vuonna 1975.

Presidentti Urho Kekkosen ja Tamminiemen ovet avautuivat nousevalle keskustatähdelle. Ulkoministeriksi Väyrynen nousi ensimmäisen kerran 30-vuotiaana toukokuussa 1977.

Johannes Virolainen onnittelee uutta puheenjohtajaa Paavo Väyrystä.
"Pulinat pois". Johannes Virolainen onnitteli uutta puoluejohtajaa. Marraskuussa 1981 Virolainen kukisti Väyrysen suosittaman Ahti Karjalaisen ja nousi keskustapuolueen presidenttiehdokkaaksi.Markku Vuorela / Lehtikuva

Väyrysen poliittisen uran huippuhetki osui kesään 1980, kun 33-vuotias haastaja kukisti 16 vuotta puoluetta johtaneen, 66-vuotiaan Johannes Virolaisen keskustapuolueen puheenjohtajavaalissa äänin 1737- 1611.

Haastajana Koiviston tasavallassa

Puoluejohtajana Väyrynen joutui ensimmäisessä presidenttipelissään syksyllä 1981 Virolaisen ja Karjalaisen väliin. Väyrynen on myöhemmin selittänyt joutuneensa hornankattilaan, jossa ulkopoliittiset syyt, eli hyvien suhteiden säilyttäminen Neuvostoliittoon, vaativat Karjalaisen tukemista.

Keskustapuolueen puoluekokouksessa Virolainen jyräsi Karjalaisen, ja presidentiksi valittiin SDP:n ehdokas Mauno Koivisto. Pääministeriksi nousi SDP:n Kalevi Sorsa, ja Väyrynen lähti taistelemaan vallasta demareiden kanssa.

Ulkoministeri Paavo Väyrynen istuu kivihevosen selässä Ming-dynastian haudoilla Pekingissä.
Ulkoministeri Paavo Väyrynen vieraili Kiinassa tammikuussa 1984. Valokuvaajien pyynnöstä hän nousi kivihevosen selkään ja ainakin kotimaassa kuvasta nousi suuri kohu. Hans Paul / Lehtikuva

Valtataistelu huipentui vuonna 1987, kun presidentti Koivisto hajotti Väyrysen ja kokoomusjohtaja Ilkka Suomisen porvarihallituskuviot ja nimitti Harri Holkerin (kok.) johtaman ensimmäisen sinipunahallituksen. Samalla Koivisto turvasi jatkokautensa vuoden 1988 presidentinvaaleissa.

Väyrysen ympärillä on vuosien varrella liikkunut monenlaista juttua. Yhden tarinan mukaan Väyrynen olisi kevään 1987 tapahtumien jälkeen kysynyt lääkäriltä, että ”voiko vitutukseen kuolla”.

Valtataistelussa Väyrysen suhteet presidentti Koivistoon olivat kuluneet pahasti ruvelle. Keväällä 1990 Väyrynen päätti tasoittaa keskustan hallitustietä ja jättää puoluejohtajan tehtävät luotettavalle seuraajalle.

Kesän 1990 puoluekokouksessa Väyrynen halusi ensisijaisesti estää Eeva Kuuskosken nousun puheenjohtajaksi. Lopputuloksena oli 36-vuotiaan Esko Ahon voitto ja Ahosta tuli seuraavana vuonna myös pääministeri. Väyrynen palasi ulkoministeriksi.

Ministeri viidellä vuosikymmenellä

Paavo Väyrynen on ollut ministerinä viidellä vuosikymmenellä. Ministeriura päättyi kesällä 2011 ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä.

Ministeripäiviä Väyryselle on kertynyt Johannes Virolaisen jälkeen toiseksi eniten eli 5997, joista ulkoministerinä 3940 päivää eli lähes yksitoista vuotta.

Komeasta urasta huolimatta korkeimmat valtiolliset tehtävät ovat jääneet Väyryseltä saavuttamatta. Väyrynen ei ole toiminut presidenttinä, eduskunnan puhemiehenä eikä pääministerinä.

Vuoden 1945 jälkeen kaikki maalaisliitto-keskustan puheenjohtajat ovat olleet ainakin kerran pääministerinä, paitsi Väyrynen.

Ahkera kirjeiden kirjoittaja

Paavo Väyrysen työintoa ei ole kukaan epäillyt. Poliitikon uran ohessa hän on rakentanut Keminmaalle omaa puuhamaataan, johon kuuluu hotelli- ja ravintolatoimintaa, viinitila, kesäteatteria, oma kirkko ja nykyisin myös Kemissä toimiva Pohjantähti-opisto.

Väyrynen on ollut koko uransa ajan innokas kirjeiden kirjoittaja. Väyrysen pajasta on lähtenyt kirjeitä muun muassa Kekkoselle, Koivistolle, Sauli Niinistölle ja Juha Sipilälle. Väyrynen on esitellyt kirjeenvaihtoaan laajasti myös omissa historiakirjoissaan.

Varjona Väyrysen poliittisella uralla on kulkenut Ahti Karjalaiselle syksyllä 1981 lähtenyt kirje, jossa silloin ulkoministerinä toiminut Väyrynen kertoi presidentinvaaleihin liittyneistä keskusteluistaan Neuvostoliiton edustajan Viktor Vladimirovin kanssa.

Ajatuksena oli idänkauppaa junailemalla vahvistaa Karjalaisen ja heikentää Koiviston asemaa presidenttikisassa.

Myöhemmin on paljastunut, että Vladimirov pelasi ainakin kaksilla korteilla. Tiedot Vladimirovin tiiviistä hteispelistä myös Mauno Koiviston kanssa osoittavat, että tiedustelumiehet osasivat työnsä ja peittivät myös jälkensä.

Jatkosodassa kaukopartiomiehenä tiedustelua käytännössä opetellut ja sodan jälkeen Turun satamassa kommunisteja tarkkaillut Koivisto sanoikin myöhemmin, että Väyrysen toimintaa oli aina helppo ennakoida.

Paavo Väyrynen jättää ulkoministerin tehtävät 5. toukokuuta 1993.
Paavo Väyrynen hävisi valtataistelun presidentti Mauno Koivistolle. Kuvassa Koivisto kättelee ulkoministeriksi keväällä 1991 palannutta Väyrystä.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Vladimirov-kirjeen tultua julki syksyllä 1989 eduskunnan perustuslakivaliokunta käsitteli Väyrysen toiminnan laillisuutta. Perustuslakivaliokunnan mukaan Väyrynen oli toiminut varomattomasti, mutta ei lain vastaisesti.

"Lapista olisin mennyt läpi”

Väyrysen pitkään parlamentaarikon uraan tuli katkos vuonna 2011, kun hän erehtyi toisen kerran eduskuntavaaleissa ehdolle Uudenmaan vaalipiiriin. Keskustan murskatappio pudotti Väyrysen silloin eduskunnasta.

”Lapista olisin mennyt varmasti läpi”, Väyrynen harmitteli virhettään.

Paavo Väyrysen vaalimukeja.
Paavo Väyrynen pyrki presidentiksi myös vuonna 2012. Tuloksena oli jälleen kolmas sija. Rahaa kampanjaan kerättiin Paavo ja Vuokko -mukeilla. Paavo ja Vuokko Väyrynen viettävät kultahääpäiväänsä elokuussa 2018. Heillä on kolme lasta ja kuusi lastenlasta. Jussi Nukari / Lehtikuva

Väyrynen on pyrkinyt 2000-luvulla kolme kertaa keskustan puheenjohtajaksi , mutta menestys on jäänyt vaatimattomaksi. Keskustan kunniapuheenjohtajaksi Väyrynen valittiin vuonna 2006, mutta se ei ole miestä rauhoittanut.

Väyrysen suosion hiipumista on osoittanut se, että hän hävisi vuoden 2014 eurovaaleissa äänikisan Olli Rehnille ja viime eduskuntavaaleissa Lapissa Katri Kulmunille.

Väyrysellä on takataskussaan kevään 2015 eduskuntavaaleissa hankittu kansanedustajan valtakirja Lapin vaalipiiristä, ja hän voi palata Euroopan parlamentista eduskuntaan vielä ennen kevään 2019 eduskunta- ja EU-vaaleja.

Koukeroista tilannetta kuvaa, että kevään 2017 kuntavaaleissa Väyrynen valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon kristillisdemokraattien listalta, sitoutumattoman Terve Helsinki -ryhmän ehdokkaana kristillisdemokraattien listalla.

Väyrynen pettyi Juha Sipilän linjaan

Keskustan sisällä Väyrynen on käynyt taistelua puoluejohdon hänen mielestään liian liberaalia ja EU-myönteistä linjaa vastaan.

Keskustan puheenjohtajaksi kesällä 2012 valittu Juha Sipilä sai aluksi Väyrysen tuen, mutta kevään 2015 hallitusratkaisu ja ministerivalinnat toivat ulkoministeriksi pyrkineelle Väyryselle pettymyksen.

Keskustan johto tyrmäsi Väyrysen haaveet presidenttiehdokkuudesta valitsemalla Matti Vanhasen puolueen presidenttiehdokkaaksi jo kesän 2016 puoluekokouksessa.

Väyrynen on purkanut pettymystään Sipilään ja keskustaan perustamalla uuden puolueen. Kansalaispuolue merkittiin puoluerekisteriin joulukuussa 2016, ja puolue vaatii nopeaa eroa eurosta.

Väyrynen haastaa Sauli Niinistöä

Kansalaispuolueen perustamisvaiheessa Väyrynen torjui oman presidenttiehdokkuutensa ja liputti Sauli Niinistön jatkokauden puolesta.

Kesällä 2017, presidentinvaalien lähestyessä, Väyrynen tajusi Niinistön poikenneen J.K. Paasikiven ulkopoliittiselta linjalta.

”Heinäkuun puolivälissä annoin kannattajilleni luvan ryhtyä keräämään kannattajakortteja mahdollista omaa presidenttiehdokkuuttani varten”, Väyrynen kirjoittaa vaalikirjassaan.

Paavo Väyrynen
Paavo Väyrynen jatkaa politiikassa omalla tyylillään: muut ovat väärässä ja minä olen oikeassa. Jussi Nukari / Lehtikuva

Presidentinvaaleista Väyrynen pyrkii rakentamaan kaksintaistelua hänen ja Sauli Niinistön välillä.

”Globalisaatiota ja federalismia kannattavan Nato-mielisen oikeistopoliitikko Sauli Niinistön kanssa kehään on saatava Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta puolustava Paavo Väyrynen”, kirjoitetaan Väyrysen vaalilehdykässä.

Väyrysen taistelu tuulimyllyjä vastaan jatkuu. Uunin pankolle hän ei aio vielä vetäytyä.

väyrynen ura

Paavo Väyrynen on Ylen presidentinvaalitentissä maanantaina 8. tammikuuta TV1:ssä klo 21.00. Suorassa lähetyksessä myös Väyrysen puhe yleisön edessä. Tenttiä ja sen analyysia voi seurata myös Ylen verkkosivuilla.