Lainapäätös yöllä, asuntokaupat sunnuntaisin – Pankkityöntekijät viikonloppuhommiin pakolla vai vapaaehtoisesti?

Pankit varautuvat viikonlopputyöllä kovenevaan kilpailuun, koska maksujen vapautuminen helpottaa uusien yritysten tuloa markkinoille. Kisassa voisi pärjätä nykyistä laajemmalla aukiololla.

Pankkilakko
Nordean pankkikonttori Helsingissä 27. joulukuuta 2017.
Jussi Nukari / Lehtikuva

Pankkialan työkiistan osapuolia hiertävät edelleen viikonloppu- ja iltatöiden ehdot. Sovittelua jatketaan keskiviikkona.

Ammattiliitto Pron rahoitusalan neuvottelukunnan puheenjohtajan Riitta Suonpään mukaan työnantaja haluaa täyden direktio-oikeuden työaikoihin eli määrätä milloin työntekijät ovat töissä. Tämä koskee kaikkia sopimuksen piirissä olevia työtehtäviä, ei esimerkiksi vain asiakaspalvelua.

Työntekijät ovat valmiit työskentelemään lauantaisin ja sunnuntaisin, mutta he haluaisivat sopia viikonlopputöistä paikallisesti ja vapaaehtoispohjalta.

Työnantajapuoli ajaa vakuutusalalla ennen joulua solmittua mallia. Jos viikonloppuihin ei löydy tarpeeksi vapaaehtoisia, työnantaja voi määrätä työntekijän töihin.

– Haemme järjestelmää, jolla viikonloppupalvelut voidaan turvata kaikissa olosuhteissa. Työnantaja tietää, että tekijät löytyvät varmasti, sanoo työnantajia edustavan Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto.

Aarton mukaan paikallinen sopiminen ei ole toiminut vuosi sitten sovitun lauantain osalta. Sopimuksia on syntynyt vain vähän tai niiden ehdot ovat olleet työnantajan kannalta huonot.

Pankit palvelevat asiakkaitaan nykyään virka-ajan lisäksi verkossa ja puhelimessa arkisin kello 8–22 välisenä aikana. Osa pankeista tarjoaa lauantaisin palvelua verkossa ja ajanvarauksella myös kasvotusten.

OP Ryhmän henkilöstöyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Suonpää uskoo, että viikonlopputyö tapahtuisi pääosin verkkopalveluissa, koska pankit satsaavat niihin paljon tällä hetkellä.

Lauantaista ei makseta lisiä, sunnuntaista lain mukaan

Taustalla vaikuttavat pankkien asiakastarpeiden muutos ja koveneva kilpailu. Pankkien mukaan yhä suurempi osa asiakkaista haluaa palvelua perinteisten aukioloaikojen ulkopuolellla.

– On verkkotapaamisia, sovittuja neuvotteluja ja mahdollisesti myös konttoreiden aukioloaikoja. Toivotaan, että voidaan tarjota hyvin erityyppistä palvelua myös viikonloppuisin, Paltan Aarto kuvailee.

S-Pankin konttori
Ismo Pekkarinen / AOP

Uusimmalla toimijalla S-Pankilla on perinteisiä pankkeja laajemmat aukioloajat ja Prismoista voi nostaa rahaa ympäri vuorokauden. Myös OP Ryhmä ja Nordea ovat kasvattaneet kauppojen määrä, joista niiden korteilla voi nostaa käteistä.

Pron Suonpää arvelee S-Pankin aukiolojen luovan painetta myös muille pankeille.

– Varmasti sekin vaikuttaa siellä taustalla, hän toteaa.

Työntekijöille eivät maistu myöskään palkkatarjouksen ehdot. Palkankorotukset jakautuvat kaikille tulevaa yleiseen korotukseen ja yrityskohtaiseen erään.

Työnantajan tarjouksen taso olisi yleisesti sovittun mukainen eli 3,2 prosenttia kahdelle vuodelle, mutta työnantaja haluaisi päättää 60 prosenttia korotuksen jakotavasta. Työntekijäpuoli pitää kiinni yleisestä linjasta eli työnantaja voisi päättää vain yhden prosentin erästä.

Lauantaitöistä ei maksettaisi erillisiä lisiä, sunnuntaista taas lakisääteiset korvaukset.

Maksut avautuvat kilpailulle, digitalisaatio vie työpaikkoja

Vaikka pankeilla menee talouslukujen valossa tällä hetkellä hyvin, ala on suurten muutosten edessä.

OP Ryhmän eläkkeelle jäävä pääjohtaja Reijo Karhinen arvioi Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun), että palvelujen automatisointi hävittää tulevaisuudessa ison osan pankkien ja vakuutusyhtiöiden työpaikoista. OP:n tapauksessa tämä tarkoittaisi tuhansia työpaikkoja.

Kaikki suuret pankit ovat investoineet miljardeja euroja uusiin it-järjestelmiin, jotka pitkälti automatisoivat lainojen ja vakuutusten myöntämisen. Digitalisaation edetessä pankeista tulee yhä enemmän teknologiayhtiöitä. Tämä taas kasvattaa it-osaajien tarvetta perinteisten pankkiammattien kustannuksella.

Henkilö kirjoittautuu Osuuspankin verkkopankkiin tietokoneellaan.
Ismo Pekkarinen / AOP

Nordea ilmoitti viime joulukuussa ensimmäisistä yt-neuvotteluista, jotka tähtäävät kaikkiaan 6 000 työtehtävän vähentämiseen yhtiössä. Myös Aktia ja Danske Bank ovat leikanneet henkilöstöään.

Tammikuun puolivälissä voimaan tuleva EU:n uusi maksupalveludirektiivi taas vapauttaa pankkien hyvän tulonlähteen, maksuliikenteen kilpailulle.

Direktiivi purkaa pankkien yksinoikeuden asiakkaiden tietoihin. Pankkien on avattava asiakkaiden tilit kolmansille osapuolille ja asiakas voi itse päättää, kuka hänen tietojaan käyttää.

Tämä helpottaa täysin digitaalisesti toimivien uusien kilpailijoiden tuloa markkinoille. Näitä yhtiöitä eivät myöskään hidasta suomalaiset työehtosopimukset.

Pankeille nykyistä laajemmat palveluajat voisivat olla yksi keino pärjätä kisassa.

Lue myös:

"Pankin tiedosta tulee asiakkaan omaa tietoa" – 5 pointtia, miten uusi maksupalveludirektiivi vaikuttaa sinuun

Fiva: Yhä useampi yritys pohtii pankiksi ryhtymistä – lakimuutos avaa pankkimarkkinat