Aktiivimalli kauhistuttaa työelämän kehittäjää: "Eniten huolestuttavat pitkäaikaistyöttömät"

Työelämän kehittäjä Heikki Rantala ei uskonut aktiivimallin läpimenoon, koska piti lakiesitystä niin huonona. Hän muuttaisi työttömyyden oppivelvollisuudeksi.

työttömyysturvan aktiivimalli
Yhä useampi ei halua osallistua TE-toimiston palveluihin.
Johanna Aulén / Yle Uutisgrafiikka

Hallintotieteiden tohtorilla Heikki Rantalalla on ollut 2000-luvulla sormensa pelissä lukuisissa työelämää kehittävissä hankkeissa. Välityömarkkinoita, neuvontaa sosiaalisten yritysten perustamisessa, Paltamon täystyöllisyyskokeilu.

Ideointi tuotti Paltamossa muun muassa filosofin vastaanoton ja ”Ajatusten kierrätyskeskuksen” perustamisen.

Viime vuodet Rantala on työskennellyt Hämeenlinnassa, missä Työn Paikka -hankkeessa käynnistettiin esimerkiksi työnhakuklubit, terveystietotuvat ja Tuulimylly-teatteri. Työelämän moniottelijaa aktiivimalli kauhistuttaa.

Heikki Rantala
Heikki Rantala.Nina Keski-Korpela / Yle

– En uskonut lakiesityksen läpimenoon, koska se on yksinkertaisesti huono ja varsinkin pitkäaikaistyöttömille täysin kohtuuton, sanoo Rantala.

Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsin toimitusjohtajana aloittanut Rantala sanoo aktiivimallin siirtävän vastuun niille työttömille, joilla on pienimmät mahdollisuudet saada työtä.

En uskonut lakiesityksen läpimenoon, koska se on yksinkertaisesti huono ja varsinkin pitkäaikaistyöttömille täysin kohtuuton.

Heikki Rantala

–Tutkimusten mukaan noin puolet työllistyy ensimmäisen kolmen kuukauden aikana, ja melko suuri osa seuraavan kolmen kuukauden aikana. Sadasta työttömästä noin kymmenellä työttömyys kestää yli vuoden, jonka jälkeen työnsaanti vaikeutuu merkittävästi, sanoo Rantala.

Ongelmat kasautuvat samalle ryhmälle

Rantala muistuttaa että työttömyyden rakenne muuttuu. Aktiivimalli haastaa ne, joilla on tarpeeksi hankalaa muutenkin.

Työtön! Tämän haastattelun tarkoitus on palvella sinua.
Stina Tuominen / Yle

– Pitkäaikaistyöttömillä on usein masennusta, heikko toimintakyky ja taloudellisesti vaikeaa. Näistä asetelmista on vaikea lähteä "reippaasti työnhakuun". Aktiivimallin aiheuttamat kustannukset siirtyvät varmasti myöhemmin toisaalle toimeentulotukimenojen kasvuna.

Työttömyyttä pitäisi analysoida syvemmin; mikä on sen todellinen rakenne ja kesto. Työttömyys pitäisi jakaa erilaisiin osiin, eikä hoitaa sitä yhtenä könttänä. Viikon tai kymmenen vuotta työttömänä olleet ihmiset ovat hyvin erilaisessa asemassa.

– Nyt odotetaan liian pitkään, josko työtön saisi työtä. Ongelmat kasautuvat kun talous ja toimintakyky heikkenevät, pohtii Heikki Rantala.

Lähestymistapaa muutettava

Heikki Rantala hoitaisi työttömyyden sijaan työllisyyttä.

– Työnhaun ykköstykki ovat omat kontaktit ja sosiaaliset verkostot. Kovien sanktioiden ja loputtoman eri tahoille selittelyjen sijaan kannattaisi luoda jonkinlainen perustulomalli, jossa systeemiä yksinkertaistetaan. Nyt rakenne on joko tai: työtön, työssä tai opiskelija.

Katuun maalattu teksti
Matti Myller / Yle

– Varsinkin opiskelijoiden kannattaa tehdä töitä, koska se on tulevalle työnantajalle selvä viesti omasta aktiivisuudesta, kannustaa Rantala.

Työnhakijoiden aktivointia Rantala pitää välttämättömänä. Hän pitää sanktiota parempana silloin, jos työtön työnhakija kieltäytyy tarjotusta työstä, opiskelupaikasta tai palvelusta.

Meidän pitää hyväksyä ajatus, ettei kaikista tule koskaan työkykyisiä, mutta siitä ei saa rangaista.

Heikki Rantala

– Huomio pitäisi keskittää koulutusten sisältöön ja työelämävastaavuuteen, eikä siihen että työtöntä rangaistaan. Kun on juuri jäänyt työttömäksi, kannattaa panostaa työnhakuvalmennukseen ja täydennyskoulutukseen. Tärkeää on myös huomata työttömyysuhan alla olevat ihmiset, jolloin päästään asiakkaaseen kiinni jo ennen työttömyyden alkamista, pohtii Rantala.

Erityishuomio nuoriin

Erityisen tärkeänä Heikki Rantala pitää sitä, että nuoria huomioidaan. Nuorisotyöttömyydellä on koko elämänkaaren mittaisia seurauksia, muistuttaa Rantala.

– Meidän pitää hyväksyä ajatus, ettei kaikista tule koskaan työkykyisiä, mutta siitä ei saa rangaista. Työttömyyden sijaan pitäisi olla "oppimisvelvollisuus”, velvollisuus kehittää osaamistaan tavalla tai toisella jollakin elämänalueella.

– Oppilaitosten lisäksi käytössä on koko vapaan sivistystyön kenttä sekä kulttuuri-, liikunta- ja muut järjestöt. Aktivoivan ja vastikkeellisen sosiaaliturvan kehittämisessä on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Erilaisilla kädentaidoilla tai kulttuurisella sivistyksellä ei ole rajoja, pohtii Heikki Rantala.

Aiheesta lisää:

Aktiivimallia puolustava Vartiainen: Onko hyvää elämää elää ikuisesti työttömyysturvalla?

Raivoisaa vastustusta herättänyt työttömien aktiivimalli astuu pian voimaan – 6 kysymystä ja vastausta

"Työttömälläkö ei saisi olla velvoitteita?" – Aktiivimalli kuumentaa tunteita, mutta puolustajiakin löytyy

Työttömän mielestä aktiivimalli on kammottava: "Karenssit alkavat paukkua"