Uusi tutkimus listaa suomalaisten viisi eri tapaa syödä välipalaa – mihin ryhmään sinä kuulut?

Kupillinen kahvia autossa, hedelmä ja energiapatukka ruudun ääressä tai pullakahvit ystävien kanssa. Välipaloja syövät kaikki ja kaikkialla.

välipalat
Mehua ja pullaa kuluu.
Juha Kemppainen / Yle

On juomia, voileipiä, salaatteja ja patukoita. Ja lukematon määrä aineksia, joista oman välipalansa voi valmistaa itse.

Välipalat ovat tärkeä ilmiö ja kasvava bisnes.

– Puhutaan jopa snackifikaatiosta eli kulttuurista, joka edistää ja levittää välipalojen syömistä ja siten murentaa perinteistä ruokakulttuuriamme, johon on kuulunut kunnon ateriat eli aamiainen, lounas ja päivällinen, sanoo kuluttajakäyttäytymistä erityisesti elintarvikealalla tutkinut professori Harri Luomala Vaasan Yliopistosta.

Luomala toimii Epanet-professorina Seinäjoen yliopistokeskuksessa ja on tutkijaryhmänsä kanssa tutkinut (siirryt toiseen palveluun) suomalaisten välipalahetkiä eli niitä tilanteita, joissa välipaloja syödään.

– Olemme pyrkineet ymmärtämään välipalojen merkitystä ihmisten arjessa, kietoutuneena arjen rutiineihin.

Luomalan mukaan erityisesti nuoret ovat välipalansyöjiä, mutta maistuvat välipalat aikuisillekin. Yksi yleisimmistä lienee kupillinen kahvia, jonka voi nauttia yksin, yhdessä, kotona, töissä, autossa… missä ja miten vaan. Tähän kiteytyykin yksi välipalojen perusajatus.

– Välipalakuluttaminen ei ole paikkasidonnaista. Klassisesti ruokaa ja syömistä on lähestytty niin, että sen on ajateltu olevan sidoksissa paikkaan ja aikaankin. Välipala on kuitenkin hyvin liukuva käsite ja sitä syödään monessa paikassa. Se on monipaikkainen tai jopa paikaton ilmiö, Luomala sanoo.

Viisi tyypillistä välipalahetkeä

Tutkimuksessa välipalahetket jaettiin viiteen ryhmään sen perusteella, missä, kuinka, kenen kanssa ja mitä tehden välipala syödään.

*Arjen lomassa *

Välipala nautitaan arkiaskareiden lomassa kotona, töissä tai koulussa. Usein menossa on monta asiaa päällekkäin ja tilanne on kiireinen eikä siihen liity juurikaan sosiaalista vuorovaikutusta.

Tyypillisiä arjen lomassa nautittavia välipaloja ovat helposti syötävät hedelmät, energia- ja muut patukat, rahka, voileivät ja kahvi.

*Ruudun ääressä *

Tietokoneen tai mobiililaitteiden parissa korostuvat välipalojen vaivattomuus, helppous ja sotkemattomuus. Ruudun ääressä nautittava välipala voi olla yksityinen hetki tai sosiaalista vuorovaikutusta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Voit mennä askareiden keskeltä hetkeksi omaan kuplaasi. Katsoa, mitä uusia uutisia on netissä tai Facebookissa. Kyse voi olla myös rentoutumisen hetkestä, Harri Luomala sanoo.

*Liikkeellä *

Tehdään monia asioita yhtä aikaa ja ollaan liikkeessä. Välipala nautitaan kiireessä esimerkiksi autossa tai julkisessa kulkuvälineessä siirryttäessä paikasta toiseen. Välipalan pitää olla helposti syötävää eikä siitä saa syntyä melua eikä sotkua.

– Tähän liittyy usein, että välipala on pitänyt jotenkin valmistella esimerkiksi rasiaan mukaan otettavaksi tai suunnitella niin, että kun kulkee pikkukaupan ohi, nappaa siitä jotain mukaan.

*Liikuntasuorituksen osana *

Liikuntasuorituksen yhteydessä välipalat toimivat monessa merkityksessä. Niistä voidaan hakea energiaa suoritusta varten, nauttia niitä liikuntasuorituksen aikana tai osana palautumista.

– Useimmiten nämä välipalat ovat tarkasti mietittyjä ja räätälöityjä. Ollaan tietoisia siitä, mikä on itselle hyväksi ja edistää hyvinvointia, Luomala sanoo.

Arjen yläpuolella

Osalla välipaloista tavoitellaan nautintoa eikä niiden terveellisyyttä pidetä kovin tärkeänä.

Arjen yläpuolelle asettuvien välipalojen avulla halutaan rentoutua ja irrottautua arjesta. Myös sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys on tällöin muita suurempi. Tällaisiä välipaloja ovat esimerkiksi sipsipussi elokuvissa tai perjantaipulla.

– Jäätelö, piknikki, yhteinen tapaaminen. Koetaan lupa herkutteluun, jonka on ansainnut palkinnoksi, kun on pitkään ponnistellut esimerkiksi töissä.

Salaattibaari
Satu Krautsuk / Yle

Kohti terveellisempiä välipaloja

Välipalalla vastataan monesti kiireeseen. Terveellisten vaihtoehtojen valmistaminen vie usein enemmän aikaa ja vaatii enemmän suunnittelua kuin epäterveellinen valinta.

Sillä, että välipalojen kuluttamista tunnettaisiin aiempaa paremmin, voitaisiin Harri Luomalan mukaan ohjata tarjontaa aiempaa terveellisempien tuotteiden ja palveluiden suuntaan.

– Välipalaan ja ruokaan liittyvien käytänteiden ymmärtämisestä syntyy ymmärrystä yhteiskunnallisille vaikuttajille. Syömme historiallisesti ottaen terveellisemmin kuin koskaan, mutta siitä huolimatta meillä on ylipaino-ongelma ja tiettyjen sairauksien esiintyvyys on noussut.

Välipalamaailmassa vaikuttavat samat trendit kuin muussakin kuluttamisessa. Markkinoille pyrkivät sekä isot ruokatalot että pienemmätkin toimijat. Erottautumisen voima pitää hakea esimerkiksi ei-materiaalisista ominaisuuksista, Luomala miettii. Hän uskoo, että tulevaisuudessa välipalavalinnat ovat entistä yksilöllisempiä, räätälöidympiä, elämyksellisempiä ja moniaistisempia.

– [Valintoihin vaikuttaa esimerkiksi se, että] saadaan tietoa omasta perimästä ja siitä, mikä minulle sopii, sekä se, millaisessa elämänvaiheessa ja -tilanteessa ihminen on.