Downshiftaaja kohtaa töitä paiskivan johtajan – "Jos siivoojalla ei ole intohimoa, miten sanot hänelle, että tee enemmän?"

Jarmo Vestolan tavoite on lopettaa työnteko 45-vuotiaana. Miksi työnteko on pahasta? kysyy yritysjohtaja Aarne Aktan Vestolalta, kun he tapaavat A-studion Kuplat-sarjan kuudennessa osassa.

downshiftaus
Pihlajalinnan entinen toimitusjohtaja Aarne Aktan ja downshiftaaja Jarmo Vestola.
Pihlajalinnan entinen toimitusjohtaja Aarne Aktan tapaa downshiftaaja Jarmo Vestolan.

Vantaalainen Jarmo Vestola on innostunut downshiftauksesta. Hän kirjoittaa blogia “työnteon orjuuttavasta roolista ja turhan kulutuksen hillitsemisestä”. Siinä hän kertoo säälivänsä joskus ihmisiä, jotka talven pimeimpään aikaan heräävät varhain joka arkipäivä ja lähtevät autolla ankeaan betonitoimistoon istumaan tietokoneen ääreen.

– Minä haluan antaa esimerkin, että downshiftaus on mahdollista ihan tällaiselle perustavikselle. Ei sitä oravanpyörää tarvitse välttämättä pyörittää kahdeksasta neljään sen takia, että on hankkinut ison asunto- tai autolainan, 33-vuotias Vestola sanoo.

Hän korostaa, ettei downshiftaamista sovi sekoittaa laiskotteluun. Kyse on elämän hidastamisesta ja kohtuullistamisesta. Hän on karsinut kuukausimenonsa noin 800 euroon ja työn määrän noin 20 tuntiin viikossa. Hän tekee ravintolatöitä, koska niistä hän pystyy sopimaan joustavasti.

Vapautuvan ajan hän käyttää enimmäkseen liikuntaan; harrastaa pyöräilyä, seinäkiipeilyä, maratoneja ja triathlonia.

Vestola on koulutukseltaan maatalous-metsätieteiden kandidaatti. Hän oli työharjoittelussa huumetutkimusyksikössä ja olisi voinut päätyä vaikka tutkijaksi.

– Jossain vaiheessa vaan huomasin, ettei se ehkä kuitenkaan ole mun juttu, Vestola kertoo.

"Suomessa kuka tahansa voi pärjätä"

Yritysjohtajana työskennellyt Aarne Aktan ei erottele lainkaan työ- ja vapaa-aikaa. Jo nuorena it-yrittäjänä hän tottui siihen, ettei työtunteja laskettu. Aluksi työnteon motiivina oli puhtaasti raha, nykyään onnistuminen ja asioiden aikaansaaminen.

– Työnteko ei ole ollenkaan pahasta. En ole stressaantunut, eikä työ ahdista. En ole riivattu niin kuin jotkut, mutta en ehkä hirveän kaukana siitä.

Aktanin isä muutti Turkista Suomeen opiskelemaan 1960-luvulla. Aktanin mukaan lapsuuden perhe Espoossa ei ollut varakas, mutta koulutusta ja kielitaitoa arvostettiin.

– Suomi on mahdollistanut sen, että jos on halua ja kykyä, pystyy kouluttautumaan. Kuka tahansa voi pärjätä, perhetaustaan, kotipaikkakuntaan tai sosiaaliluokkaan katsomatta, Aktan uskoo.

Aarne Aktan
Aarne Aktan.Yle

Viimeksi Aktan oli sote-yhtiö Pihlajalinnan toimitusjohtaja. Joulukuussa hän joutui jättämään Pihlajalinnan, koska hänellä ja hallituksen puheenjohtajalla oli näkemyseroja yhtiön suunnasta.

Aktanilla on jo käsitys siitä, mitä hän alkaa tehdä seuraavaksi. Toimiala vaihtuu, mutta työmäärä ei tule hänen mukaansa vähenemään.

"Järkyttävää omaisuutta ei tarvita"

Downshiftaamisen arvostelijat pitävät leppoistamista itsekkäänä valintana, joka laajempana ilmiönä uhkaisi hyvinvointivaltion veropohjaa. Lähtökohta kun on, että kaikki osallistuvat, maksavat veroja kykynsä mukaan ja saavat vastineeksi palveluja. Leppoistamiseen on useimmiten varaa keskiluokkaisilla ja koulutetuilla.

Vestolan mukaan “järkyttävää omaisuutta” ei kuitenkaan tarvita, jos suhtautuu asiaan pitkäjänteisesti. Hän sijoittaa säästönsä ja pyrkii varmistamaan sen, että voisi elää myöhemmin pelkästään sijoitustuotoilla. Tällä hetkellä tavoitteena on, ettei töitä olisi pakko tehdä enää 45-vuotiaana.

Downshiftaajat näkevät, että elämällä pitää olla muukin tarkoitus kuin pelkkä työnteko. Eikö ihminen saa olla itsekäs ja tavoitella onnellisempaa elämää vähentämällä työtä, jolla ei ole heille merkitystä tai joka ajaa heidät uuvuksiin?

Aktan kertoo ennen Vestolan tapaamista, että on suhtautunut downshiftaamiseen hieman kielteisesti. Kun elintaso nousee riittävästi, syntyy hänen mukaansa tämänkaltaisia luksusmahdollisuuksia. Miksi työnteko on niin pahasta, että joku haluaisi jo 45-vuotiaana pois työelämästä? Aktan on itse valmis tekemään töitä jopa 75-vuotiaaksi, jos säilyy terveenä.

– Mikä on se mieletön hyöty sille ajalle, jonka hän voittaa, kun ei tee töitä? Aktan miettii.

Jarmo Vestola
Jarmo Vestola.Yle

"Joka aamu ei ole superman-energinen olo"

Tapaamisen aluksi Aktan tiedustelee Vestolalta, onko työ hänen mielestään ikävää.

– Jos minä saan asiakkaan tyytyväiseksi sillä, että se saa hyvää ruokaa, lyhyellä tähtäimellä se on tosi hyvä juttu. Mutta haen sitä, että jokainen haluaa olla tarvittu. Syöpätutkija tai joku, jolla oikeasti on merkitystä, Jarmo selvittää.

Aktan kertoo, ettei hänelläkään ole joka aamu "superman-energinen" olo. Keskimäärin hän on kuitenkin tyytyväinen työhönsä.

– Jos vaikka siivoojalla ei ole intohimoa työhön, niin mitä sanot siihen? Että nyt sun pitää tehdä enemmän töitä? Vestola tivaa.

– En välttämättä sano, että pitää tehdä enemmän töitä. Mutta siivoojista suurin osa tekee töitä, että saa elannon. Silloinhan se motiivi tulee muusta kuin työn sisällöstä, Aktan vastaa.

"Downshiftaaja ei elä yhteiskunnan tuilla"

Vestolaa kiinnostaa, mitä Aktanin vaimo mahtaisi pitää siitä, jos Aktan tekisikin nelipäiväistä työviikkoa. Näkisitte useammin ja voisit olla lastesi kanssa, Vestola ehdottaa.

Aktan uskoo vaimon ymmärtäneen jo aikoja sitten, mikä hänen elämäntyylinsä on.

– Hän tietää, että työn tekeminen ei ole minulle vain tapa hankkia elanto, vaan minulla on siihen halu. Hän varmaan toteaisi, että olisi hyvä, jos olisin enemmän kotona, mutta ongelma ei ole radikaalin iso, Aktan arvelee.

Vestola kiistää, että hänen downshiftauksellaan olisi kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan. Kun hän osaltaan vähentää työntekoa, tilalle voidaan palkata työtön. Hän uskoo, että hänestä on yhteiskunnalle myös vähemmän kuluja, koska hän pitää huolta terveydestään.

– Pystyn elämään esimerkiksi osinkotulolla. Sehän ei ole downshiftausta, jos elää yhteiskunnan tuilla.

"Ongelmana on löytää se, mitä haluaa"

Aktan ihmettelee, miksi Vestola terveenä, fiksuna ja vireänä ihmisenä ei tekisi jotain muuta työtä, jossa saavuttaisi täyttymyksen.

– Nykysukupolvella on vaan ongelmana löytää se, mitä haluaa. Jos kaikki on mahdollista, voit mennä ulkomaille tai olla täällä, ihan mitä vaan. Taivas vaan on rajana, Vestola sanoo.

Vestola kaipaa mentoria, joka ohjaisi oikeaan suuntaan. Miten vaikka harrastus- ja sijoitustoiminnan onnistuisi yhdistämään?

Aktan heittää, että olisihan se hienoa, jos asian voisi tässä tapaamisessa ratkaista. Ainakin toistaiseksi Vestola aikoo jatkaa valitsemallaan tiellä.

– Pystyt elämään nuukasti, saat siitä säästöön ja sijoitat. Pystyisit olemaan varmasti työelämässäkin tosi hyödyllinen yksilö halutessasi. Se puuttuva elementti on halu.

– On sitä mietitty niin kauan, että voiko se tästä löytyä?

– Kyllä se voi, Aktan rohkaisee.

Kuplat-sarjan kuudes osa esitetään A-studiossa TV1:ssä keskiviikkona 3.1. klo 21.05. Sarjan aiemmat osat löytyvät täältä Yle Areenasta.

Kuplat-sarjan edelliset kohtaamiset:

Kun pappi lähti kaljalle ateistin kanssa: "Saatko kiksit, kun kirkosta erotaan?"

Digijäärä Maijaliisa Dieckmann vaatii palveluita ilman digipakkoa – “Ikäihmisiä syrjäytetään”

Pohjois-Karjalan poikamies Kallion gimmalta: Ootko nähnyt mehtäjänistä? Minulla menisi pissat housuun, jos näkisin hirven!

Pakolaisten puolustaja kysyy suomensisulaiselta: "Etkö haluaisi Kauhavalle Little Irakia?

Kansanedustaja Susanna Koski liikuttui kohdatessaan köyhän yksinhuoltajan: "Olisi kornia yrittää vakuuttaa, mitä kaikkea hallitus on tehnyt"