Koe uusi yle.fi

Tätäkö talvet tulevat olemaan? Joet ja pellot ovat nyt täynnä vettä, vesiensuojelurahat valuvat hukkaan ja leväongelma pahenee

Etelä-Suomi oli paikka paikoin harvinaisen märkä, pohjoisempana sateet tulivat pääosin vielä lumena.

vesiensuojelu
Vettä täynnä oleva Mustionjoki kuohuaa Billnäsin padolla.
Vettä täynnä oleva Mustionjoki kuohuaa Billnäsin padolla.Kari Ikävalko / Yle

Vähäinen lumi on sulanut Suomenlahden rannikkoalueilta ja eteläisestä Suomesta viime päivien sateiden jäljiltä. Joet ja vesistöt ovat vielä syksyn sateiden jäljiltä monin paikoin täynnä vettä.

Tilanne vastaa pitkälti ennusteita (siirryt toiseen palveluun) siitä, minkälaiseksi talvet ovat muuttumassa ilmaston lämmetessä. Maa pysyy märkänä ja laajoilta alueilta paljaana myös talvella. Vettyneiltä ja lumipeitteettömiltä pelloilta valuu valtavasti multaa ja kokkareiden mukana paljon vesiä rehevöittäviä ravinteita.

Kasvukauden ulkopuolella valumia on vaikea estää. Kun kasvukaudella kasvusto ja esimerkiksi suojakaistat pidättävät ravinteita, lepokaudella pidätystä ei tapahdu juuri lainkaan. Ympäristötutkijoiden arvioiden mukaan valumat tekevät tehottomiksi kymmenien miljoonien satsaukset vesiensuojeluun.

Pelloilta valuu kallista lannoitetta laskuojiin ja jokiin.

Jokien virtaamat ovat monin paikoin olleet selvästi runsaammat kuin normaalina vuonna. Yksinkertaistaen mitä enemmän joessa on virtaamaa, sitä enemmän ravinteita on liikkeellä järviin ja muun muassa ravinneongelmaiseen Suomenlahteen. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraavaa kasvukautta ja leväkukintoja varten on jo odottamassa helposti jopa kaksinkertainen määrä ravinteita kuin tavallisena vuonna.

– Keli on ollut poikkeuksellinen eikä sen vaikutuksia vesistöihin voi hallita, parahtaa Suomen ympäristökeskuksen agronomi Markku Puustinen loppuvuoden lähes jatkuvista sateista.

Kesän leville riittää nyt ravinteita

Ilmatieteen laitoksen keräämien vuositilastojen perusteella joulukuu oli paikka paikoin harvinaisen sateinen. Sama näyttää olevan myös koko viime vuoden tilanne etenkin eteläosissa maata.

Normaalivuodesta poiketen sateita on riittänyt paljon loppuvuodelle. Etenkin Varsinais-Suomessa olisi jääty koko vuonna melko matalalle tasolla, jos vuoden viimeisten kuukausien sateet olisivat menneet ohi.

Pahin mahdollinen tilanne voi olla se, että menetämme kaikki vesiensuojelun eteen tehdyt toimet

Markku Puustinen

Viime päivien harmaus ja sateet ovat saaneet jo ennestään täynnä (siirryt toiseen palveluun) olevien vesistöjen pinnat uudelleen nousuun. Vedenpinnat pysyvät korkealla sään mahdollisesta kuivahtamisesta huolimatta pitkälle talveen.

Agronomi Puustisen mukaan pahin tilanne mahdollisten leväongelmien kannalta on juuri kasvukauden jälkeinen sulan maan aika. Pahin tilanne on kaltevilla pelloilla, joilta sateet pyyhkivät eri muodoissa etenkin kallisarvoista fosforia. Normaalivuonna sateet tulevat talvella pääosin koko maassa lumena ja keväällä muutamassa viikossa.

Syksyn ja loppuvuoden runsaat sateet ovat eräänlaista myrkkyä etenkin tilanteessa, jossa pellot pysyvät paljaina pitkän ajan myös talvikautena ilmaston lämmetessä.

– Pahin mahdollinen tilanne voi olla se, että menetämme kaikki vesiensuojelun eteen tehdyt toimet, Puustinen havainnollistaa isoja vahinkoja.

Siitä, miten ravinteet vaikuttavat ensi kesän leväkukintoihin ei voi sanoa mitään varmaa.

Isot menetykset vesiensuojelussa ja lannoitteina

Arviot isoista vahingoista perustuvat siihen, että vesiensuojeluun laitetaan jokainen vuosi useita satoja miljoonia euroja koko maassa. Ympäristöviranomaiset ovat arvioineet, että suojakaistoihin, kosteikkoihin ja muihin erityistoimiin laitetuista rahoista jopa viidennes häviään ilmastonmuutoksen myötä. Tilanne voi olla pahempikin, sillä arvioissa ei ole vielä kunnolla pystytty huomioimaan sitä, kuinka paljon lisääntyvät sateet lisäävät toimien tehottomuutta.

Käytetyt rahat ovat tuottaneet tosi vähän

Seppo Knuuttila

Loppuvuonna ja koko vuonna on satanut noin viidenneksen enemmän kuin normaalivuonna. Määrä vastaa arvioita mahdollisesta tulevasta normaalista vuodesta.

Ilmatieteen laitoksen tietojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan viime vuosi oli keskilämpötilaltaan lähes koko maassa 0,5–1 astetta tavanomaista korkeampi. Ilmastoennusteissa keskilämpötila voi pahimmillaan nousta monta astetta enemmän. Vuoden kokonaissademäärät eivät välttämättä nouse vastaavasti, mutta muutos tuo rankkasateita ja talvien vesisateita.

Syksyn sademäärä ja poikkeama
Syksyn sademäärä ja poikkeama

Runsassateisia vuosia (siirryt toiseen palveluun) on ollut viime vuosina useita. Mennyt vuosi ei yllä ihan vuoden 2008 määriin. Silloin satoi enemmän ja tasaisemmin ympäri vuoden.

Vuosi jää kuitenkin historiaan sateisimpien joukkoon. Kuukauden sademäärä ylitti joulukuussa monin paikoin reilusti yli 100 millimetriä. Espoon Nuuksiossa päästiin vuodessa jo lähelle metriä eli 944,7 millimetriin, mikä on harvinaista. Tavallisesti vuoden aikana Nuuksiossa sataa noin 700 millimetriä vuodessa.

Keinot eivät pure kunnolla valumiin

Sateisten syksyjen ja talvien mahdollisesti yleistyessä haasteet vesiensuojelussa kasvavat.

– Meidän pitää jatkossa kiertotalouden sijaan miettiä enemmän sitä, miten voimme säästää ravinteita, vettä ja peltopinta-alaa, visioi erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta.

Knuuttilan ajatus kulkee niin, että mitä vähemmän maata on muuttuvan ilmaston aikana käytössä, sitä pienemmät ovat valumat. Satotasosta ei välttämättä tarvitse tinkiä jos Knuuttilan visioissa viljellään vaikkapa kerroksittain ja lihansyöntiä on vähemmän.

Knuuttilan huoli ja tarve miettiä kunnolla uusiksi peltoviljelyä tulee siitä, että viljelyn valumien pysäyttämiseen käytetyillä rahoilla on saatu huonosti parannusta aikaan.

– Käytetyt rahat ovat tuottaneet tosi vähän.

Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa tehokkaimmilla toimilla voitaisiin ehkä saada talteen noin 40 prosenttia peltojen ravinnevalumista. Tämän toteuttamiseen tarvittaisiin satoja miljoonia lisää euroja.

Vesiensuojelun ja levätilanteen kannalta tilanne voisi silti olla vielä huonompi jos rahaa ei olisi käytetty. Suurinta osaa maatalouden noin 300 miljoonan vuosittaisesta ympäristötuesta ei ole kohdennettu tehokkaimpiin toimiin.

EU:n maatalouspolitiikkaa ollaan mahdollisesti kohdentamassa muutaman vuoden päästä seuraavalle maatalouden tukikaudelle.