Keskussairaalan synnytysosastolla historiallisen hiljainen vuosi – alle tuhat vauvaa näki päivänvalon

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama raja sairaaloille on vähintään noin tuhat synnytystä vuodessa. Etelä-Karjalan keskussairaalaan halutaan lisää synnyttäjiä maakunnan ulkopuolelta.

Etelä-Karjalan keskussairaalassa syntyi vuonna 2017 alle tuhat vauvaa ensimmäistä kertaa sairaalan historiassa. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Synnytysten määrä on painunut historiallisen alhaiselle tasolle Etelä-Karjalassa.

Keskussairaalassa hoidettiin viime vuonna 967 synnytystä. Tämä oli ensimmäinen vuosi, kun synnytysten määrä jäi alle tuhanteen vuonna 1955 valmistuneessa sairaalassa.

Synnytyksistä 15 oli kaksossynnytyksiä, joten sairaalassa syntyi viime vuonna 982 lasta.

Laskevalle trendille jatkoa

Synnytysten määrä on ollut laskusuunnassa Etelä-Karjalassa viime vuosina. Vuonna 2010 keskussairaalassa hoidettiin hieman yli 1200 synnytystä. Vuonna 2016 synnytysten määrä ylitti rimaa hipoen tuhannen rajan. Syynä on synnytysikäisten väheneminen Etelä-Karjalassa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä synnytysten määrän väheneminen tiedostetaan, mutta suurta huolta ei ainakaan vanhus- ja terveyspalvelujen johtajan Tuula Karhulan äänestä ei kuulu. Ei, vaikka keskussairaalassa kolkutellaan jo sosiaali- ja terveysministeriön asettamaa synnytysten vähimmäisrajaa.

Päivystysasetuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan sairaalassa olisi tehtävä vähintään noin tuhat synnytystä vuodessa. Vähäisempi määrä voi tarkoittaa poikkeusluvan anomista sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Tuula Karhula luottaa siihen, että Etelä-Karjalan keskussairaalan synnytystoiminta ei ole uhattuna ainakaan lähivuosina.

– Tilanne voi toki olla eri kymmenen vuoden päästä, Karhula sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen painottaa, että synnytysten vähimmäismäärää ei ole tiukasti asetettu tuhanteen. Hän viittaa asetuksessa mainittuun noin-sanaan.

Keistinen toteaakin tässä vaiheessa, että Etelä-Karjalan keskussairaalan on kiinnitettävä huomiota synnytysten määrään.

– Pitää katsoa, että missä vaiheessa pitää lähteä vaikka hakemaan poikkeuslupaa, Keistinen sanoo.

Lisää synnyttäjiä maakunnan ulkopuolelta

Eksoten Tuula Karhula uskoo, että laajan päivystyksen sairaalaksi nimetty Etelä-Karjalan keskussairaala saisi poikkeusluvan synnytyksiin helposti, mikäli sitä jossain vaiheessa pitäisi hakea.

Mutta enemmänkin synnytyksiä Etelä-Karjalassa pystyttäisiin hoitamaan. Eksote ei kuitenkaan pysty maakunnan väestökehitykseen vaikuttamaan. Sen sijaan Eksotella toivotaan, että keskussairaalaan tulisi synnyttäjiä naapurimaakunnista.

– Toki olennaisin tehtävämme on pitää toiminta laadukkaana ja tietyllä tavalla tiedottaa siitä lähimaakuntien reuna-alueille, Karhula sanoo.

Eksote on myös virittämässä yhteistyötä Helsingissä yksityistä sairaalaa ylläpitävän HYKSin Oy:n kanssa. Sitä kautta keskussairaalaan voisi tulla synnyttäjiä ulkomailta.

Tuula Karhulan mukaan neuvottelut HYKSin Oy:n kanssa ovat vielä niin alkuvaiheessa, ettei enempää kerrottavaa tällä hetkellä juuri ole.