Kotimaista omenaa löytyy kaupoista entistä useammin myös talvella. Uuden varastointimenetelmän ansiosta omena saadaan säilymään hyvänä maalis-huhtikuulle saakka.

Ahvenanmaalla vähähappisia erikoisvarastoja on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Siellä niitä tarvitaan, sillä saarien pitkä ja leuto syksy on suotuinen omenatuotannolle.

Kaikkiaan vähähappisia omenavarastoja on Ahvenanmaalla kuudella tilalla. Vanhin niistä on Jan Mattssonin omenatilalla. Se rakennettiin vuonna 2007, koska sato oli kasvanut niin suureksi, että omenoita piti saada säilymään pidempään.

Vähähappinen varasto on investointina kallis, mutta se pitää omenan pitkään hyvänä. Nahistumista ei pääse tapahtumaan.

– Jos haluaa myydä omenoita tammi-helmikuussa, on pakko olla tällainen varasto, Jan Mattsson sanoo.

Suurin osa omenoista tuotettiin Ahvenanmaalla

Manner-Suomen ensimmäinen vähähappinen varasto valmistui muutama viikko sitten Rahkosen tilalle Paraisten Heisalaan. Investointi oli puolen miljoonan euron luokkaa.

Uudella varastointimenetelmällä raivataan kotimaiselle omenalle lisää markkinoita joulukuusta kevään korville. Säilöntäaineettoman omenan uskotaan kelpaavat hyvin, kun vieressä on kemikaaleilla vahattu ulkomaalainen tuote.

– Mitä kauemmin omenaa haluaa pitää myynnissä, sitä enemmän sitä täytyy tuottaa. Kasvatamme koko ajan viljelmän kokoa, kertoo omenanviljelijä Toni Rahkonen Paraisilta.

Suomalaisilla ammattitarhoilla kerättiin vuonna 2017 kaikkiaan 5,5 miljoonan kilon omenasato. Koleus pienensi Manner-Suomen omenasatoa merkittävästi, mutta Ahvenanmaalla sato pysyi edellisvuoden tasolla. Tämän takia Ahvenanmaan osuus kotimaisesta omenatuotannosta nousi 75 prosenttiin.

Omenatarhojen laajennuksia ja vähähappisille varastoja mahtuisi Suomeen enemmänkin. Kauppojen myymästä omenasta yhä yli 90 prosenttia tulee ulkomailta.