yle.fi-etusivu

Selviäisitkö 72 tuntia ilman sähköjä? Kouluttaja: Ihmiset luulevat myrskytuhoja olevan vain maalla

Kaupungeissa asuvat eivät ole juuri varautuneet pidempiä häiriötilanteita varten. Tätä varten suunniteltu 72 tuntia -koulutus on herättänyt suurta kiinnostusta.

myrskytuhot
Salamointia kaupungin yllä.
Pentti Palmu / Yle

Kotitalouksien olisi hyvä pärjätä poikkeustilanteessa omin avuin 72 tuntia. Myös kaupungeissa asuvilla pitäisi olla varattuna juomaa ja ruokaa kolmeksi vuorokaudeksi. Tällöin viranomaisilla olisi mahdollisuus häiriötilanteessa keskittyä paremmin omaan työhönsä.

Usein nimenomaan kaupungeissa asuvat eivät kuitenkaan ole varautuneet poikkeustilanteisiin kovin hyvin.

– Kaupunkiolosuhteissa asuvien varautuminen on selvästi heikommalla pohjalla kuin taajaman ulkopuolella asuvien. Mitä kauemmas taajamasta lähdetään, niin sitä paremmin on kautta aikojen oltu varautuneita, vertaa kouluttaja Aikku Eskelinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Eskelinen kertoo kysyneensä yli 300 kaupunkiolosuhteessa asuvalta ihmiseltä, että paljonko heillä juuri sillä hetkellä olisi ylimääräistä juomakelpoista vettä. Yli puolet vastasi, että "ei lainkaan". Syitä siihen, miksi kaupungeissa tilanne varautumisen suhteen on heikkoa, on Eskelisen mukaan monia.

– Ihmisillä on varmasti sellainen kuva, että esimerkiksi kaikki myrskytuhot on maalla ja metsissä. Kaupungeissa on totuttu, että palvelu pelaa koko ajan. Toisaalta asunnoissa saattaa olla paljon vähemmän säilytystilaa, listaa Eskelinen.

Eskelinen muistuttaa, että yhtä lailla esimerkiksi pitkiä vesikatkoja saattaa tulla kaupungeissa ja myös sähkökatkot ovat mahdollisia.

– Totuus on, että pitkien vesikatkojen tullessa kauppojen vesihyllyt tyhjenevät hetkessä.

Kotivaran elintarvikkeista koottu aamupala.
Kodeissa olisi hyvä olla poikkeustilanteita varten juomaa, ruokaa, taskulamppu ja pattereilla toimiva radio.Juha Vauhkonen / Yle

Kaupunkilaisille suunnatut varautumiskoulutukset ovat herättäneet kiinnostusta

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on viime keväästä lähtien kouluttanut koko maahan 72 tuntia -varautumiskouluttajia, jotka on opastettu järjestämään lyhyitä koulutustapahtumia esimerkiksi eri yhteisöissä. Koulutukset ovat olleet erittäin suosittuja. Varautumiskoulutuksia on ryhdytty pikkuhiljaa tarjoamaan kaupunkilaisille kautta maan.

Tavoitteena on, että jokin liikahdus tapahtuisi ajatuksissa. Sellainen että varautuminen onkin helppoa ja mukavaa.

Aikku Eskelinen

– Koulutusten on tarkoitus olla maanläheisiä ja kotilähtöisiä. Tavoitteena on, että jokin liikahdus tapahtuisi ajatuksissa. Sellainen että varautuminen onkin helppoa ja mukavaa, kertoo Eskelinen, joka vastaa kyläturvallisuus- ja varautumiskoulutuksista.

72 tuntia -koulutusta on kehitelty Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunnassa, johon kuuluvat muun muassa Marttaliitto, Kalatalouden keskusliitto, Suomen Metsästäjäliitto sekä 4H. Kuka tahansa voi osallistua näihin eri järjestöjen tarjoamiin koulutuksiin.

Koulutuksia ryhdyttiin alunperin suunnittelemaan muun muassa siitä syystä, että kaupunkilaisten havaittiin varautuneen häiriötilanteisiin maaseudun asukkaita huonommin.

– Taustalla on myös ilmaston muuttuminen ja lisääntyneet myrskytuhot. Nytkin tykkylumiongelmien jälkeen varautuminen on noussut esiin, toteaa Eskelinen.

Tarpeet poikkeustilanteessa muovipussissa sekajätteisiin

72 tunnin varautumisessa kannattaa lähteä pohtimaan asiaa oman arjen kannalta. Kaikkein tärkein on juomavesi, jonka jälkeen on hyvä miettiä ruokavarastoa. Kumpaakaan ei tarvitse varata kaappikaupalla. Eskelisen mukaan riittää, että yhdellä hyllyllä on oman kotitalouden tarpeisiin riittävästi juomaa ja ruokaa.

Pohjois-Savon Pelastusalanliiton toiminnanjohtaja Tarmo Kaarnattu neuvoo, että kannattaa varata myös pattereilla toimiva radio ja jokin valonlähde kuten taskulamppu tai kynttilöitä. Lämmön hiipumiseen voi varautua vaatetuksella ja peitoilla.

Kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuville haasteeksi voi muodostua tarpeiden tekeminen, jos wc ei toimi. Kaarnattu sanookin, että vessan toimimattomuus saattaa tulla yllätyksenä.

– Tarpeet voi hoitaa niin, että laittaa muovipussin pönttöön ja pohjalle sanomalehteä. Tekee sinne tarpeensa ja vie muovipussin sekajätteisiin, opastaa Kaarnattu.

Sekä Eskelinen että Kaarnattu korostavat, että näin voi toimia ainoastaan poikkeustilanteissa.

– Tarpeita ei missään nimessä saa viedä biojätteisiin, kuten jotkut luulevat, muistuttaa Eskelinen.

Usein puhutaan maaseudun ikääntyvistä ihmisistä, mutta kannattaisi myös miettiä, että mitä on naapuriapu kaupunkiolosuhteissa.

Aikku Eskelinen

Taloyhtiöissä asuvien olisi hyvä huomioida sellaiset asukkaat, jotka eivät itse pääse esimerkiksi vesikatkostilanteessa hakemaan vettä. Koulutusten tarkoitus onkin herätellä pohtimaan myös yhteisvastuullista ajattelua kaupungeissa.

– Usein puhutaan maaseudun ikääntyvistä ihmisistä, mutta kannattaisi myös miettiä, että mitä on naapuriapu kaupunkiolosuhteissa, kehottaa Eskelinen.

Lue myös: Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?