Kaverit lensivät Afrikan aurinkoon, yksi valitsi Karhulan – lintubongarit ympäri maan matkaavat katsomaan hernekerttua, joka uhmaa talvea Suomessa

Kokeneen lintuharrastajan mukaan linnun jääminen Suomeen on täysi mysteeri.

linnut
hernekerttu
Hernekerttu on vaatimattoman näköinen lintu.Tuula Nironen

Suomesta on bongattu viime viikkoina useita pikkulintuja, jotka eivät normaalisti talvehdi Suomessa. Esimerkiksi omakotitalon pihalla Kotkan Karhulassa havaittiin joulun alla hernekerttu, jonka ei pitäisi olla tähän aikaan vuodesta lähelläkään Suomea.

– Linnun lajitoverit ovat tällä hetkellä Afrikan keskiosissa paahteisen auringon alla popsimassa meheviä kärpäsiä ja muita hyönteisiä, kertoo lintua katsomassa käynyt lintuharrastaja Mikko Pöyhönen.

Hernekertusta on tätä ennen tehty Suomessa vain muutamia talviaikaisia havaintoja, joten se on saanut huomiota lintuharrastuspiireissä läpi maan. Jotkut bongareista epäilevät, että kyseessä olisi jopa hernekertun alalaji himalajanhernekerttu, joka on Suomessa vielä harvinaisempi. Pöyhönen arvioi, että hernekerttua on käynyt katsomassa jo satakunta lintuharrastajaa eri puolilta maata. Siitä on kirjattu useita havaintoja myös lintuharrastajien Tiira-palveluun (siirryt toiseen palveluun).

Lintu ei sinällään ole kummoinen näky.

– Hernekerttu on aika pieni lintu, siniharmaa ja mitäänsanomattoman näkönen. Kesälinnut ovat usein värittömiä. Kesällä se tunnetaan laulustaan, joka on hyvin kuuluvaa.

Pöyhösen mukaan on täysi mysteeri, miksi lintu ei ole lentänyt lajitovereidensa mukana Afrikkaan. Vuosittain eri lintulajeista löytyy yksilöitä, joilla ei riitä energiaa lähteä muuttomatkalle. Pöyhönen arvioi, että hernekerttu on tullut Suomeen muualta.

– Joulun alla oli leutoja säitä ja kovia etelätuulia. Lintu on varmaan harhautunut tänne jostain kauempaa. Se joutuu nyt tyytymään lajille epätyypilliseen ravintoon, mutta siemenetkin näyttävät kelpaavan sille hyvin. Se on hyväkuntoinen eikä näytä yhtään kärsineen oloiselta.

Paljon peippoja

Birdlife Suomen mukaan (siirryt toiseen palveluun) muita vuodenaikaan nähden epätyypillisiä lintuhavaintoja on tehty pääkaupunkiseudulla ja Saarijärvellä. Harvinaisin on Helsingin Viikistä löytynyt mustaleppälinnun itäinen alalaji. Kyseessä on vasta toinen havainto Suomesta. Espoosta puolestaan on nähty hippiäisuunilintu ja Saarijärvellä keltahemppo.

Lajitoverit ovat Afrikan keskiosissa paahteisen auringon alla popsimassa meheviä kärpäsiä ja muita hyönteisiä.

Mikko Pöyhönen

Etelä-Suomessa pelloilla ruokailee myös poikkeuksellisen paljon peippoja ja järripeippoja. Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi Birdlifesta arvioi, että niitä ei ole nähty Suomessa näin paljon pitkiin aikoihin. Suurimmassa peippoparvessa Kouvolassa on ollut 220 lintua ja järriparvessa Kirkkonummella 250 yksilöä.

– Suuri määrä johtuu siitä, että viljaa jäi paljon peltoihin sateisen syksyn takia. Lintuja voisi olla vielä enemmän, ellei takana olisi niin huono pesimäkesä, Lehtiniemi toteaa.

Vesilinnut viihtyvät Suomessa

Rannikolla ja saaristossa talvehtivien vesilintujen määrät ovat leutojen talvien myötä selvästi kasvaneet viime vuosina. Lehtiniemen mukaan merkittävin ilmiö on se, että Ahvenanmaalla talvehtivien tukkasotkien määrä on noussut valtavasti 1990-luvulta lähtien. Hiljattain Ahvenanmaan Vårdössä on havaittu jopa 4 200 tukkasotkaa.

Myös talvihavainnot alleista ovat lisääntyneet selvästi kymmenen vuoden aikana. Kirkkonummella on havaittu viime päivinä jopa 6 100 allia.

– Suomen merkitys vesilintujen talvehtimisalueena on kasvanut. Jos ja kun ilmastonmuutosennusteet pitävät paikkansa, meillä nähdään varmasti tulevaisuudessa sulan alueen vesilintulajiston lisäksi lajeja, jotka hyödyntävät avoimeksi jääviä peltoja.

Esimerkiksi joutsenten ja hanhien määriin on odotettavissa nousua. Lehtimäen mukaan Ruotsissa näkyy jo selvästi, kuinka hanhet talvehtivat aina vain pohjoisempana. Suomessa hanhia on ollut talvella vähän lukuun ottamatta kanadanhanhea, joka on istutettu laji.

– Ihme olisi, jos seuraavan 20 vuoden aikana Suomessa ei talvehtisi jo merkittäviä määriä hanhia.

Leuto ja vähäluminen talvi on ollut talvehtiville linnuille helppo. Lintuharrastaja Mikko Pöyhönen arvioi, että Kotkan hernekerttu voi pärjätä Suomessa talven yli, jos pakkaset eivät ylly koviksi. Hän sanoo, että kymmenen vuotta sitten Raumalta bongattu hernekerttu pystyi talvehtimaan Suomessa.

– Ne voivat sinnitellä pitkäänkin, jos kunto on hyvä ja ruokaa löytyy. Lisäksi pitäisi olla suoja, jossa on vähän lämpöä.