Ratsastajille uusi harrastuspaikka Kiuruvedelle: "Lähin lämmitetty maneesi on Ypäjällä"

Uuteen ratsastuskeskukseen valmistui lämmitetyn maneesin lisäksi iso katsomo ja kahvio. Keskukseen odotetaan harrastajia puolen Suomen alueelta.

ratsastus
Ratsastuskeskus Lupis, lämmitetty ratsastushalli, maneesi, Kiuruvesi
Ratsastuskeskus Lupiksessa on lämmitetty maneesi.Krista Karppinen / Yle

Talven pimeys ja pakkanen eivät enää rasita ratsastuksen harrastajia Kiuruvedellä. Uuteen ratsastuskeskukseen on juuri saatu valmiiksi lämmitetty maneesi, jossa on myös iso katsomo ja kahvio.

– Tämä takaa hienot mahdollisuudet ratsastaa. Lähin lämmitetty maneesi on Ypäjällä, iloitsee Ratsastuskeskus Lupiksen toimitusjohtaja Jarkko Riikonen

Lähistöllä on myös majoitustilaa ja yhteensä useiden miljoonien eurojen investoinnit täydentyvät vielä uusilla hevoskarsinoilla ja maneesiin viereen rakennettavalla ulkokentällä. Keskukseen pysytään jatkossa majoittamaan 50 hevosta.

Ratsastuskeskus Lupikseen perustetaan myös valmennusklinikoita nuorille harrastajille. Suomen Ratsastajainliiton aluevalmennuksen esteratsastukset on myös käynnistetty.

– Ratsastuskoulun tunneilta edetään valmennuksiin ja kilpailuihin. Kilpailujen taso nousee ja sillä tavalla tehdään tulevaisuuden huippuja, sanoo kurssisihteeri Kirsi Niskanen, jolla on pitkä hevosalan kokemus.

Niskanen kertoo, että Lupiksella on jo nyt lähes jokaisena viikonloppuna valmennustilaisuus, kisat tai ratsastuskursseja.

– Määrällisesti tällä hetkellä meillä käy enemmän estevalmentajia kuin kouluvalmentajia, mutta pidämme jatkossa kouluratsastuksen tasaveroisena mukana myös kilpailuissa, Niskanen kertoo.

Uuden ratsastuskeskuksen toimitusjohtaja Jarkko Riikonen on rakennusalan yrittäjä. Hänen tyttärensä Eveliina ja Katariina ovat innokkaita ratsastuksen harrastajia. Vanhempi tytär Eveliina on jo osallistunut kilpailuihin ja saavuttanut niissä menestystä.

– Viimeksi Ypäjällä tuli junioreiden halli-SM-kultaa ja Helsinki Horse Showssa tuli sijoitus. Ratsastus on mukavaa ja aikaa vievää, mutta kyllä siihen tykästyy koko ajan enemmän ja enemmän, Eveliina Riikonen sanoo.

– Ensi kaudella varmaan ratsastan SM-luokkia. Tavoite on saada paljon ehjiä hyviä ratoja, hän suunnittelee.

Hevonen ja nainen selin kuvassa.
Krista Karppinen / Yle

Kiuruvedellä on hevosteltu jo pitkään

Kiuruvesi on jo vanhastaan vahva hevospitäjä. Maitopitäjänä parhaiten tunnetun kaupungin alueella toimii ainakin neljä hevostallia: Talli taitavat kaviot, Laukanmäen talli, Hirvijärven Ratsutalli ja Toppilan talli.

Kiuruvedellä toimii myös Ylä-Savon ammattiopiston hevostalouden koulutusyksikkö, opiskelijoita on yhteensä noin 200. Savon eläinsairaala puolestaan sijaitsee koulutilan pihapiirissä.

Ammattikoulutuksen reformin jälkeen tiivistämme entisestään yhteistyötä työelämän kanssa. Jopa koko tutkinto voidaan suorittaa työpaikalla.

Riina Huttunen

– Uusi ratsastuskeskus on koululle erittäin tervetullut yhteistyökumppani. Ammattikoulutuksen reformin jälkeen tiivistämme entisestään yhteistyötä työelämän kanssa. Jopa koko tutkinto voidaan suorittaa työpaikalla, sanoo koulutuspäällikkö Riina Huttunen.

Kiuruveden Hingunniemen hevostalousyksikön hevostalouden perustutkinnosta valmistuu muun muassa hevostenhoitajia ja ratsastuksen ohjaajia. Hevostalouden ammattitutkinto puolestaan kouluttaa esimerkiksi ravivalmentajia, kengittäjiä, hevoshierojia, ratsastuksen opettajia ja valjasseppiä. Lisäksi valikoimassa on vielä hevostalouden erikoisammattitutkinto.

Riina Huttunen, Ylä-Savon ammattiopiston koulutuspäällikkö, hevostalous
Koulutuspäällikkö Riina HuttunenKrista Karppinen / Yle

Hingunniemen opiskelijoista suurin osa on tyttöjä, mutta koulutuspäällikkö Riina Huttunen nauraa, että kyllä tytöt vetävät koulutuksen pariin myös poikia.

– Olen ollut eläinrakas pienestä alkaen. Hevoset veivät mennessään ja sillä tiellä olen. Ei niille voi muuta kuin sydämensä menettää, hymyilee Hingunniemessä opiskellut tallimestari Anna-Mari Rantala, joka nykyään huolehtii hevostalousyksikön varsapihasta.

Hevosia ympäri Suomen

Rantala kertoo, että varsapihaan tulee varsoja ravivalmentajilta ympäri Suomen.

– Tällä hetkellä ne ovat kaikki ravivarsoja yhtä lukuun ottamatta. Meillä on kaksi suomenhevosta, yksi puoliverinen, oma varsa ja loput kolme ovat lämminverisiä.

Rantalan mukaan varsapihassa hevosille opetetaan elämän perustaitoja.

– Varsat saavat leikkiä täällä porukassa rauhassa, opastamme taluttamista ja ensiaskeleita hevosmaailmaan. Leikit ovat välillä aika rajuja.

– Parempi opetella säännöt laumassa kuin mitellä ihmisen kanssa. Täällä ne saavat temuta nuoruudenvirtaa pois.

Toinen tallimestari Jyri Mämmi on myös saanut aikoinaan oppinsa Hingunniemen hevostalousyksikössä ja opiskelee nyt työn ohessa erikoisammattitutkinnossa kengitysmestariksi. Mämmi huolehtii ratsutallista.

– Aika äkkiä hevosista näkee, mistä tulee juoksija ja mistä ei.

Hingunniemessä on samassa pihapiirissä myös Savon eläinsairaala. Siellä hoidetaan ympäri Suomea tulevia hevosia.

– Yleisin ongelma on jonkinlainen ontuma vaiva, jalkavaiva. Paljon on myös rutiinihoitoja, kuten hammashoitoja, kertoo eläinlääkäri Riikka Rusanen.