Voisiko kiellettyä hedelmää puraista? Professori ja politiikan taustavaikuttaja olisivat valmiita sotkemaan suomea ja ruotsia koulussa

Kaksikieliset koulut ja päiväkodit ovat kielletty laissa ja niiden on vuosikymmenten ajateltu johtavan ruotsin kielen näivettymiseen.

ruotsin kieli
Kolinan koulu Maalahti suomenkielinen koulu.
Lakkautettu Kolinan koulu oli Maalahden ainoa suomenkielinen koulu. Ruotsinkielisessä kunnassa on harkittu kaksikielistä opetusta, jolla turvattaisiin suomen kielen opetusta.Jussi Laine / Yle

Suomen ja ruotsin kieltä on yritetty yhdistää erilaisilla koulukokeiluilla ja kielikylvyillä. Tulokset ovat olleet vaatimattomia, ja kieliryhmät elävät pitkälti omissa maailmoissaan.

Ruotsinkielisillä on pelko oman kielensä näivettymisestä. Tätä niin sanottuna Taxellin paradoksina tunnettua ajattelutapaa pitäisi Vaasan yliopiston kielikylpyprofessori Siv Björklundin mukana rohkeasti miettiä uudestaan.

Björklundin mukaan nykykoululaiset ovat monikielisiä. Yksikielinen koulu luo hänen mukaansa arjelle vierasta ajattelua.

– Paradoksia pitää uudistaa. Kieliopetuksen parissa työskentelevät näkevät, että kaksikielisyys ei enää riitä. Monikielisyys tarjoaa myös ruotsille mahdollisuuden elää, Björklund kommentoi Svenska Ylen vilkasta puolesta ja vastaan ajatuksia herättänyttä kielijuttua.

Periaatteet ja käytännöt kohtaavat

Svenska Yle on aikaisemmin haastatellut entistä RKP:n puheenjohtajaa ja ministeriä Christoffer Taxellia. Hän pitää edelleen kiinni 80- luvulla lausutusta periaatteesta. Sen tarkka noudattaminen on johtanut siihen, että ruotsin- ja suomenkieliset lapset ja nuoret käyvät lähes poikkeuksetta eri kouluissa ja päiväkodeissa.

Elämän aikana ihmisillä on eri vaiheita elämässä, joissa hallitsemme ja käytämme eri kieliä eri tavoin

Siv Björklund

Taxell ei edelleenkään tiedä miten ruotsi ja suomi toimisivat yhdessä esimerkiksi koulussa niin, että ruotsi ei näivettyisi.

Professori Björklundille kysymys on käytännöllinen. Tiukka kaksikielisyys luo turhaa vastakkainasettelua useiden kielien arjessa. Kieltä pitäisi voida käyttää luontevasti ilman kohtuuttomia itselle asetettuja vaatimuksia sen moitteettomuudesta.

– Elämän aikana ihmisillä on eri vaiheita elämässä, joissa hallitsemme ja käytämme eri kieliä eri tavoin.

Paradoksi edustaa "nurkkapatrioottisuutta"

Myös politiikan taustavaikuttaja Lotta Backlundin mukaan paradoksi on vanhanaikainen. Helsingin pormestarin erityisavustajana toimiva Backlund pitää kysymystä hyvin tulehtuneena ja poliittisesti arkana kiellettynä hedelmänä. Siinä on nurkkapatrioottinen kaiku.

Hänen tuntumansa on, että moni suomenruotsalainen pitää itseään kaksikielisenä. Hän pitää kaksikielisten koulujen perustamista kokeilemisen arvoisena.

Kunnolla kaksikielinen koulu ei olisi huono idea, sitä pitäisi ainakin kokeilla. Se voisi kiinnostaa minua myös vanhempana

Lotta Backlund

Kaksikieliset koulut eivät ole nykylainsäädännöllä mahdollisia, mutta Backlund näkisi silti kaksi vaihtoehtoa: Täysin suomen ja ruotsinkielinen opetus tai sitten kahden kieliryhmän samat koulutilat.

– Kunnolla kaksikielinen koulu ei olisi huono idea, sitä pitäisi ainakin kokeilla. Se voisi kiinnostaa minua myös vanhempana.

Taxellin paradoksin ydin on siinä, että kieliryhmiä ei pidä sekoittaa edes samaan rakennukseen. Tauoilla kieli olisi ajattelun mukaan suomi ja ruotsi kärsisi.

– En ole vakuuttunut, että se toimii näin suoraviivaisesti, Backlund tuumii.

Backlundin tyttären luokalla suurin osa oppilaista on kaksikielisiä. Koulussa voisi Backlundin mukaan olla kaksi äidinkieltä, mutta nyt suomen kielen taidot jäävät ruotsinkielisessä koulussa melko heikoiksi.

Helsingin kaupungin suunnitelmissa (siirryt toiseen palveluun) on toisen kotimaisen kielen opetuksen aikaistamisen lisäksi perustaa erityinen Nordiska skolan, jossa opetus olisi kaksikielistä.

Kielikysymystä vähätellään puolin ja toisin

Ruotsin kielen asema virallisena kielenä on säädetty kielilailla. Sosiologi Kjell Herbertsin mukaan lain turva pitää yllä turhaa omahyväisyyttä. Tilannetta pidetään parhaimpana mahdollisena.

Suomessa asiaa vähätellään. Tämä on vaarallinen asenne, jos halutaan säilyttää kaksikielisyys myös tulevaisuudessa

Kjell Herberts

Åbo akademin tutkija Herbertsin mukaan kielilain kehittämisestä puhutaan liian harvoin.

– Se tarkoittaa, että molemmilla kielillä pärjää samalla tavalla.

Hän ottaa tästä esimerkkeinä kaksikielisen maan, kuten Kanadan ja alueita, kuten Katalonian.

– Suomessa asiaa vähätellään ja tyydytään toteamaan, että kaksikielisyys toisinaan toimii, toisinaan ei. Tämä on vaarallinen asenne, jos halutaan säilyttää kaksikielisyys myös tulevaisuudessa.