Roudan puute tiivistää pellon kovaksi kuin betonin: "Vedessä lillivä savi menettää rakenteensa"

Roudaton maa vaatii maanviljelijöiltä sopeutumista. Maan pysyminen sulana läpi talven uhkaa nostaa ruantuotannon kustannuksia.

routa
Syysruista kädessä lumihangen alta kaivettuna
Syysruis vihertää eteläkarjalaisella pellolla.Mikko Savolainen / Yle

Tammikuun aamu eteläkarjalaisen pellon laidalla valkenee harmaana ja vesisateisena. Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevan Tyynelän tilan isäntä Juuso Joona astelee sateen kastelemassa lumessa.

Lumen alla savinen pelto on roudaton. Märän lumen seasta Joona kaivaa esiin syksyllä kylvämäänsä ruista. Näky pellolla ei maanviljelijä, agronomi Juuso Joonaa ilahduta.

Maanviljelijä Juuso Joona tutkii syysruista pellollaan talvella 2018
Maanviljelijä Juuso Joona tarkastaa syksyllä kylvämänsä rukiin tilannetta.Mikko Savolainen / Yle

– Ihanteellinen tilanne olisi sellainen, että syksyllä on ennen lumentuloa useamman viikon pakkasjakso, jonka aikana maa jäätyisi parinkymmenen sentin syvyyteen. Sen jälkeen sataisi lumi, joka peittäisi maan huhtikuun alkuun saakka, Joona kertoo.

Joonan kuvailemaa ihannetalvea ei suurimpaan osaan maata tullut tänäkään vuonna. Maa on tällä hetkellä kunnolla roudassa vain pohjoisimmassa Suomessa.

Roudan puute vaatii uusia työtapoja

Joutsenossa Tyynelän tilan peltoja peittää kevyt rouste eli pintarouta. Käytännössä maa ei ole yhtään jäässä.

– Tällä hetkellä näyttää pahalta.

– Kun maa on sula ja lumipeite siinä päällä, on todennäköistä, että sienitaudit alkavat viihtyä. Lumihome esimerkiksi, Joona kuvailee talven roudattomuudesta ensimmäisenä mieleen tulevaa uhkaa.

Syysruis
Roudan puute altistaa kasvit hometaudeille. Toistaiseksi Tyynelän tilalla ei ole vaurioita havaittu.Mikko Savolainen / Yle

Tuholaisten pitäminen kurissa kasvattaa painetta lisätä torjunta-aineiden käyttöä pelloilla. Samoin lisääntyy tarve kehittää kokonaan uusia torjunta-aineita. Ekologisiin viljelymenetelmiin luottava Juuso Joona pitää suuntausta erittäin huonona.

Muitakin uhkia viljelijän mielessä pyörii. Ilmaston lämpeneminen vaatii ruuantuottajia opettelemaan uusia työtapoja ja viljelymenetelmiä, jotta maa säilyy viljelykelpoisena muuttuvissa olosuhteissa.

– Märkää maata ei saisi koskaan muokata. Viljelyä pitäisi kehittää niin, että muokkaamisen tarve voidaan välttää esimerkiksi monipuolistamalla viljelykiertoa juuri syyskasveilla, Joona pohtii viljelijän tulevaisuutta.

Routa on tärkeä savimaan muokkaaja

– Routa on erinomainen esimerkki siitä, miten ekosysteemi palvelee. Tämä palvelu on nyt uhattuna ilmastonmuutoksen myötä, Juuso Joona sanoo.

Tyynelän tilan pellot ovat isolta osin savimaata. Juuri savisen maan rakenne hyötyisi roudan vaikutuksista. Tutkija Tapio Salo Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että maan jäätyminen ja sulaminen murtaa saven rakennetta.

– Mururakenne tekee maasta helposti muokattavaa. Mururakenne takaa kasville hyvät juurtumisolosuhteet ja juuriston ympärille syntyy sopivasti tilaa vedelle ja ilmalle, Salo sanoo.

Vastaavasti mururakenteen katoamisella on negatiivisia vaikutuksia viljelymaan laatuun. Salo pitää ongelmallisena nykyisen kaltaista tilannetta, jossa märkä syksy on kerännyt peltoon paljon vettä.

– Vedessä lillivä savi menettää mururakenteensa. Ja sitten kun märkä savi aikanaan kuivahtaa, maasta tulee tiivis klöntti.

Tutkija Tapio Salo vertaa saviklöntin kovuutta betoniin. Se ei helposti muokkaudu hedelmälliseksi viljelymaaksi millään välineellä tai menetelmällä. Roudaton maa myös valuttaa ravinteita pois pellosta ja edelleen vesistöihin.

Ravinteiden ja kalliiden lannoitteiden valumisesta märiltä, roudattomilta pelloilta vesistöihin kerrotaan tarkemmin tässä Ylen artikkelissa.

Edes pakkanen ei enää varmista routamaata

Ensi viikolle sääennuste lupaa Etelä-Karjalaan pakkasta. Se on maanviljelijä Juuso Joonalle hyvä uutinen mutta ei silti takaa enää tälle talvelle kunnon routaa peltomaahan. Sulaa maata peittävä lumikerros toimii niin tehokkaana eristeenä, ettei pakkanen välttämättä pääse puremaan maaperää lumen alla.

Syksyllä istutettua rapsia kaivettu ylös maasta lumihangen alta
Viljelijä tutkii sulassa maassa talvehtivan kasvuston kuntoa.Mikko Savolainen / Yle

Hän kertoo kääntyneensä kylän vanhojen isäntien puoleen kuullakseen, mitä keinoja maanviljelyssä ennen vanhaan keksittiin tällaisessa tilanteessa käyttää.

– Kuulemma kiinnitettiin ladonovi tai tukki hevosen perään ja tiivistettiin lumipeite tiukaksi. Siitä pääsee routa paremmin läpi kuin höttöisestä, ilman täyttämästä lumipeitteestä, Joona sanoo ja kertoo aikovansa itsekin käydä traktorin ja jyrän kanssa kokeilemassa menetelmää.

Maanparannuksen markkina kasvaa

Ilmastonmuutoksen tutkijat ennustavat leutojen ja kokonaan roudattomien talvien yleistyvän Suomessa sitä mukaa kun ilmasto lämpenee.

Kosteilla pelloilla viljelemisessä korostuu onnistuneen ojituksen merkitys. Se puolestaan luo markkinaraon ojitus- ja salaojatekniikoiden rakentajille.

Nykyistä suurempaan rooliin peltojen hoidossa kohoavat erilaiset maanparannusaineet. Tapio Salo kertoo, että ilmastonmuutoksen ajan pelloilla tarvitaan nykyistä enemmän orgaanista ainesta.

– Keskusteluun tulee nousemaan, mikä on oikea hinta tällaiselle tuotteelle. Kuinka paljon viljelijällä on mahdollisuus maksaa vaikkapa metsäteollisuuden sivuvirtoina syntyvästä, peltoviljelyyn soveltuvasta aineksesta.

Juttua korjattu 4.1. klo 9.39: Korjattu märän maan muokkaamista koskeva haastateltavan sitaatti.