Tutkimus: Talitintti on kaupungissa ärhäkämpi kuin maalla

Rivakka reaktio stressitilanteeseen näyttää olevan kaupunkilaistintille kilpailuetu.

linnut
Tutkijan kourassa oleva talitintti puree tutkijan sormea.
Yksi talitintin luonteen mittareista oli se, kävikö lintu tutkijansa käden kimppuun.Marko Mägi / Tarton yliopisto

Kiireinen ja stressaantunut kaupunkilainen, rauhallinen ja leppoisa maalainen – siinä stereotypia, joka kansainvälisen tutkimuksen mukaan näyttää pitävän paikkansa. Tutkittavina eivät kuitenkaan olleet ihmiset, vaan talitintit. Ihmisten tavoin myös lintujen asutus on kaupungeissa maaseutua tiheämpää.

Pesäpaikoista on kaupungissa maaseutua kovempi ja kenties äänekäskin kilpailu. Metelinpito voi herättää petojen huomion, mutta niitä on kaupungissa toisaalta vähemmän kuin maalla.

Onko kiukkuisuus siis suorastaan tyypillistä ja jopa kilpailuetu kaupunkilaistintille? Tätä selvitettiin Virossa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa. Tarton yliopisto (siirryt toiseen palveluun) tutki, millainen luonne oli Tarton kaupunkilaistinteillä ja Kilingi-Nõmmen maalaisserkuilla.

Tutkimusta varten kiinni otettuja talitinttejä oli yli puolitoista tuhatta. Näin laajaa vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Tutkimus on vapaasti luettavissa Frontiers in Ecology and Evolution (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä.

Naarat varoittavat, koiraat nokkivat

Tinttien luonteenlaatua selvitettiin niiden hengityksen kiihtymisestä ja ääntelyn yltymisestä sekä siitä, kuinka ärhäkkäästi ne nokkivat tutkijoitaan jouduttuaan näiden kouraan.

Stressi sai sekä kaupunki- ja maalaislinnut hengittämään normaalia nopeammin, mutta niiden kesken ei havaittu olennaista eroa tällä stressimittarilla.

Varoitusäänien voimakkuudessa suurin ero oli kaupungissa ja maaseudulla elävien naaraslintujen välillä. Tarton tintit olivat hiljaisempia kuin lajitoverinsa suurkaupungeissa, esimerkiksi Barcelonassa ja Pariisissa.

Siinä, kuinka kipakasti talitintit iskivät nokkansa tutkijan käteen, oli suurin ero kaupunkien ja maaseudun koiraslintujen välillä. Naarailla eroa ei ilmennyt.

Kaikkiaan tutkimus vahvistaa sen, mistä on havaintoja myös aiemmista tutkimuksista: kaupunkilaislinnut ovat stressitilanteessa rivakampia toimimaan kuin maalla elävät sukulaisensa.

Lintulauta kasvattaa nokkaa

Elämä ihmisten läheisyydessä on ilmeisesti syy myös fyysisiin muutoksiin, kertoo toinen talitinttitutkimus. Lokakuussa julkaistussa brittiläis-hollantilaisessa tutkimuksessa havaittiin, että brittitinttien nokka on pidentynyt viime vuosikymmeninä.

Talitintit saavat samanlaista ruokaa luonnosta Englannin kanaalin molemmin puolin, mutta britit ruokkivat pihalintuja erittäin innokkaasti. Siihen käytetään Britanniassa kaksinkertainen määrä rahaa koko Manner-Eurooppaan verrattuna.

Paikanninseuranta osoitti, että linnut, jotka ovat saaneet molemmilta vanhemmiltaan pitkän nokan geenivariantin, käyvät lintulaudoilla uutterammin kuin lajitoverinsa. Tutkijat epäilevät, että lintulautojen rakenne ehkä suosii muita pitempää nokkaa ruoan noppimisessa.

Vaikka ero hollantilaistiaisten nokkaan on vain 0,3 millimetriä, evoluutio on ollut selvästi hyödyksi: tällaisten tinttien pesistä varttuu enemmän lentokelpoisia poikasia kuin muista, kertoo Science (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä julkaistu tutkimus. Kaikkiaankin Britannian talitinttikanta on ollut tasaisessa kasvussa 1960-luvulta asti.

Joko olet tilannut Ylen tiedekirjeen? Tilaa tästä ja varmista, että huomaat kiinnostavimmat tiedeaiheet.