Pajunkissoja, sieniä ja kasvitieteellinen harvinaisuus Turussa – Leuto talvi sekoittaa luontoa ja saa konkaritkin hämmästymään

Etelä-Suomen lauha talvi on otollista talvehtimisaikaa monille arvostetuille puutarha- ja hedelmäkasveille.

Talvisää
Misteli
AOP

Valtakunnan kasvitieteilijä Arno Kasvi kertoo äskettäin potkineensa tuttua kantarellipaikkaa.

Mättäästä löytyi kantarelleja, mikä ei sinänsä yllättänyt vuosikymmeniä luonnon kanssa puuhannutta eläkkeellä olevaa Turun kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuria.

Aivan toiset löydökset ovat pitäneet Kasvin kiireisenä. Hän kertoo käyneensä puutieteilijäystävänsä kanssa vahvistamassa viimeisintä havaintoa mistelistä Turun kaupunkialueella. Varmennettu yksilö oli jo neljäs mistelilöydös lyhyen ajan kuluessa.

Lähimmät mistelit ovat aiemmin löytyneet vain Kasvin vanhalta työpaikalta ja Ruotsista, mutta nyt niitä on ainakin Turussa. Kasvitieteilijälle löydös on sensaatio ja siitä on jo tekeillä juttu dendrologien, eli puulajitieteilijöiden lehteen.

– Suomea on pidetty niin kurjana ja kylmänä, ettei noin vaativat kasvit täällä kasva, mutta nyt kasvaa, Kasvi iloitsee.

Mistelin oksa marjoineen.
Misteli, Viscum album on puuvartinen loiskasviDuncan Usher / AOP

Mistelilöydösten syy ei ole vielä tiedossa. Siemeniä on voinut kulkeutua Turkuun esimerkiksi rastaiden mukana. Talvet ovat olleet kasville sopivasti tavanomaista leudompia.

Puurunkoisen, vihreälehtisen mistelin erottaa paljaiden lehtipuiden oksistossa nyt melko hyvin.

Leuto talvi on saattanut lisätä talviaikaan Suomessa hyvin harvinaisen kulorastaan esiintymisiä, ja mistelin siemenet ovat voineet tulla sen mukana. Kasvinkantaja voi yhtä hyvin olla myös meillä talvehtiva mustarastas.

Oletko törmännyt leudon talven ihmeeseen? Lähetä kuva!

Sienilöydöt muuttuvat tavallisemmiksi

Leuto talvi on ollut myös lintuja seuraaville ja muille luonnon tarkkailijoille erikoisten havaintojen aikaa. Lintujärjestö BirdLife pitää leutoa talvea lintuharrastajalle monipuolisena (siirryt toiseen palveluun). Harvinaisemmistakin talvehtijoista on havaintoja. Esimerkiksi Helsingissä on nähty mustaleppälintu.

Myös Kasvin tapaiset sienestäjät ovat ehkä saaneet esimakua siitä, mitä tuleman pitää. Viime vuosi oli vajaan (siirryt toiseen palveluun) asteen keskimääräistä lämpimämpi, mikä tarkoittaa, että sulasta maasta löytää vielä kantarelleja ja suppilovahveroita, jotka ovat muutoinkin kosteuden ja pienen pakkasen kestäviä.

On kova juttu, jos joulukuussa löytyy vielä aivan uusia kasvustoja

Kauko Salo

– On kova juttu, jos joulukuussa löytyy vielä aivan uusia kasvustoja. Löytyvät sienet taitavat olla marraskuun kasvatteja, sienikonkari Kauko Salo arvelee.

Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Salo on itsekin löytänyt lumen alta paljastuneita suppilovahveroita.

Salo pitää asteen keskimääräistä lämpimämpää säätä luonnolle merkittävänä. Sienikausi jatkuu paikoin joulukuulle, ja jatkossa mahdollisesti koko vuoden.

Sienet kertovat paljon

Se, miten lämpenevä ilmasto vaikuttaa eri sienilajeihin, selviää vähitellen. Kauko Salo arvioi, että ensi vuosikymmenellä on jo normaalia, että sieniä kerätään vielä joulukuussa.

Hän mainitsee mahdollisena uutena loppuvuoden sienenä alan harrastajien hyvin tunteman hallavahakkaan. Hyvä ruokasieni on yllättänyt vuosikymmenet metsissä kolunneen miehen.

Hallavahakas
HallavahakasAOP

– Jumankauta, se on sopeutunut hyvin kylmiin olosuhteisiin. Sitä on löynyt runsain mitoin, kun lunta ei ole ollut aikaisempien vuosien tavoin.

Hallavahakas vaatii pienen pakkasen, mutta ei kestä lunta.

Salo pitää sieniä hyvinä merkkikasveina muuttuvista oloista. Niitä on käytetty saastetutkimuksissa ja ne reagoivat helposti sään muutoksiin. Leudot talvet suosivat sieniä, kuten suppilovahveroita, jotka lähtevät kasvuun syksyn kosteilla.

Vielä ei ole tietoa eikä kunnon merkkejä siitä, että sienilajit vaihtuisivat sitä mukaa, kun havukasvit vetäytyvät kohti pohjoista ilmaston mahdollisesti lämmetessä.

Etelän talvet otollisia arvostetuille kasveille

Leudot talvet suosivat sekä puutarhaviljelyä että koristekasveja, joita on tavattu ihailla vain muualla.

– Puutarhaihmiset eivät ole ymmärtäneet, kuinka otolliset merelliset olosuhteet meillä oikeastaan on, täräyttää asiaan intohimoisesti suhtautuva Arno Kasvi.

Tällaisella säällä pystyisimme kasvattamaan kymmeniä hedelmäpuita ja tuottamaan omasta takaa vaikka mitä

Arno Kasvi

Haastatteluhetkellä Kasvi on Turun Aurajoen rannalla ja kuvailee, miten läheinen Samppalinnan mäki voisi kukoistaa keväisin kirsikka- ja kastanjapuiden sekä magnolioiden kukkiessa. Ilma on Kasvin mukaan sopivan leuto ja kostea, aivan kuten Pohjois-Saksassa tai Tanskassa.

Ylipuutarhuri Arno Kasvi antaa Turun Radion kuuntelijoille puutarhavinkkejä.
Eläkkeellä oleva ylipuutarhuri Arno Kasvi.Jouni Koutonen / Yle

– Tällaisella säällä pystyisimme kasvattamaan kymmeniä hedelmäpuita ja tuottamaan omasta takaa vaikka mitä, Kasvi innostuu.

Lämpötilan vaihtelutkin sopivat hyvin Kasvin kasveille, joille lepokausi olisi nyt otollinen kevään kukintoja varten. Kasvi korostaa sitä, että pitkin eteläistä rannikkoseutua istutaan alkuperäisistä siemenistä nousseita kasveja.

Talvella ei ihmeempiä heräämisiä luvassa

Turussa on nähty joulun aikaan pajunkissoja. Myös ruusu on ollut paikoin nupullaan.

Vaikka sää pysyisi leutona, mitään hämmästyttäviä kukintoja ei ole luvassa juuri leutouden takia. Kasvit tarvitsevat pidemmän kylmän lepojakson, jonka jälkeen ne saattavat kelien niin suosiessä lähteä heräämään. Nyt lepokausi puuttuu.

Rusokirsikka
RusokirsikkaAOP

Kasvin pihalla Turun Ruissalossa kasvaa komea rusokirsikka, joka ei ole ollut moksiskaan pienestä lumesta. Nämä ja vastaavaat hedelmäpuut olisivat Arno Kasvin mukaan otollisia puita pitkin merellistä Etelä-Suomea.

Lue myös: Kaverit lensivät Afrikan aurinkoon, yksi valitsi Karhulan – lintubongarit ympäri maan matkaavat katsomaan hernekerttua, joka uhmaa talvea Suomessa