Suomen EU-tuet vaarassa – Riita EU-budjetista uhkaa brexitin jälkeen

Brexit tuo paineita neuvotteluihin EU:n tulevasta budjetista tänä vuonna. Britannian mukana EU:n rahoituksesta voi hävitä jopa kuudesosa.

Euroopan unioni
Lipputangoissa liehuu useita EU-lippuja ja yksi Britannian lippu.
EU:n seuraavista budjettineuvotteluista on tulossa aiempaa vaikeammat. Britannian lähdön jälkeen unionin tulot ja menot pitää säätää uusiksi.Olivier Hoslet / EPA

Tänä vuonna yhdeksi EU:n suurimmista kiistakysymyksistä nousee 27 EU-maan budjetti Britannian EU-eron eli brexitin jälkeen.

Nykyinen monivuotinen rahoituskehys on voimassa 2020 loppuun. Britannian ero aiheuttaa rahoitukseen 8–17 prosentin loven laskentatavasta riippuen.

Valittava laskentatapa on olennainen jäsenmaiden tulevien maksujen kannalta.

Tiukimman linjan kannattajat eli lähinnä nettomaksajamaat Ruotsi, Tanska ja Hollanti haluaisivat jatkaa nykylinjalla, jossa EU-budjetin koko on suhteutettu jäsenmaiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen. EU:n budjetti on ollut noin yhden prosentin EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Grafiikka, joka kertoo EU-budjetin prosentteina koko EU:n bkt:sta vuodesta 1993 lähtien.
Yle Uutisgrafiikka

Näin laskien budjetti on pienentynyt jo viime rahoituskausilla – ja jos nettomaksajien tahto toteutuu, budjetti voi kutistua brexitin seurauksena vielä 17 prosenttia. Se on Britannian osuus EU-maiden bkt:sta.

Suomi ei ole tässä "prosenttiryhmässä" mukana lähinnä siksi, että se haluaa turvata saatavansa rakennerahastoista ja maataloustuista.

Mikä Suomelle on tärkeää?

Nettomaksajana Suomi ei halua kasvattaa nykyistä maksuosuuttaan. Sen mielestä Britannian osuus pitäisikin vähentää budjetista (siirryt toiseen palveluun) täysimääräisesti.

Britannia on ollut iso ja vauras jäsenmaa, joka on rahoittanut EU:ta enemmän kuin se on sieltä saanut. Kun tulot siis Britannian lähtiessä joka tapauksessa vähenevät, pitää karsia jäsenmaille maksettavia tukia.

Suomen neuvotteluasetelma on ristiriitainen. Vaikka Suomi haluaa leikata brexitin jälkeistä budjettia, se aikoo kasvattaa omia saamisiaan (siirryt toiseen palveluun) EU:n rakennerahastoista. Tämä voi osoittautua vaikeaksi yhdistelmäksi.

Suomen saamat rakennetuet ovat pienentyneet viime rahoituskausina:

Grafiikka Suomen saamista EU-rakennetuista.
Yle Uutisgrafiikka

Itä- ja Pohjois-Suomen rakennetuet (siirryt toiseen palveluun) ovat Suomelle tärkeitä. Myöskään maataloustuista (siirryt toiseen palveluun) ei haluta tinkiä.

Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen yliopistot ja korkeakoulut laskevat saaneensa EU-rakennerahastoista tukea yhteensä sata miljoonaa euroa (siirryt toiseen palveluun) 2014–2017. Myös Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat vedonneet rakennerahastotukien turvaamisen puolesta.

Arvostelijoiden mielestä Suomi on vahingoittanut neuvotteluasemiaan, kun se on ilmoittanut ajavansa budjetin pienentämistä Brexitin jälkeen. Leikkaajan on vaikea vaatia itselleen lisää.

– Meidän mielestämme on riskialtista lähteä siitä, että politiikka-alueita pitää ajaa alas. Totta kai Suomen nettomaksuasemasta pitää kantaa huolta, mutta nyt unohtuu se, että me voimme myös saada siitä budjetista rahaa, erityisasiantuntija Janne Uusivirta Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistosta sanoo.

Eräs Ylen tavoittama Suomen EU-neuvottelija laskee, että Suomen saamat tuet voidaan säilyttää, kunhan rakennerahastojen tukia kohdistetaan uudestaan esimerkiksi tieteen ja innovaatioiden tukemiseen. Tämä on tietysti toive, jonka toteutumisesta ei ole mitään takuita.

Miten EU-rahoja leikataan?

Aivan kuten jäsenmaiden omissakin budjeteissa, myös EU:n rahoitusneuvotteluissa säästöjä alettaneen etsiä isoista menoeristä. Niissä pienilläkin prosentuaalisilla leikkauksilla saadaan isoja säästöjä.

Kaksi EU-budjetin ylivoimaisesti suurinta menoerää ovat maatalous ja toisaalta alueiden taloudellisia eroja tasaavat niin kutsutut rakennetuet. Molemmat ovat Suomelle tärkeitä.

Kuluvalla rahoituskaudella vuoden 2020 loppuun asti rakennetukia on kohdistettu paljon Itä-Eurooppaan. Budjettineuvotteluja seuraavien mukaan komissiosta on tihkunut tietoja, että näitä tukia aiotaan kohdentaa uudelleen.

Niitä saatetaan hyödyntää tulevaisuudessa entistä enemmän esimerkiksi muuttoliikkeen ja pakolaistilanteen hoitamisessa.

Muuttopaineiden lievittämisen lisäksi myös talous- ja rahaliitto Emun syventämiseen tarvitaan ainakin komission mielestä lisää rahaa.

Miksi tärkeää juuri nyt?

EU-komissio valmistelee parhaillaan esitystä uudesta 5–7 vuoden rahoituskehyksestä, joka astuu voimaan 2021. Se kuulostelee jäsenmaiden kantoja ja antaa esityksensä uudesta budjettikehyksestä toukokuussa.

Komission esitys on merkittävä siksi, että se on joka tapauksessa uuden budjetin pohja. Siksi jäsenmaat yrittävät vaikuttaa esitykseen juuri nyt.