Koe uusi yle.fi

Saimaannorppien pesimäalueet merkittiin kartoille – tavoitteena taata norpalle synnytys- ja imetysrauha

Saimaalle tarvitaan vielä jäätä ja lunta, jotta norpat voivat aloittaa pesäpuuhat.

saimaannorppa
Saimaannorppa köllöttelee kivellä toukokuussa karvanvaihtoaikaan.
Jouni Koskela / Metsähallitus

Saimaannorppien tärkeimmät pesimäalueet on koottu karttoihin. Kartat ovat julkisia ja niitä voi tulostaa Metsähallituksen verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Metsähallitus toivoo, että karttojen avulla tarpeeton liikkuminen pesäpaikkojen tuntumassa vähenee. Näin synnyttäville ja kuutteja imettäville norpille aiheutuvia häiriöitä pystytään estämään.

– Saimaan talviaikainen virkistyskäyttö on lisääntynyt. Alueelle tulee uusia mökkiläisiä ja vapaa-ajanasukkaita. Näiden karttojen avulla he voivat liikkua niin, etteivät he häiritse vahingossa norppaa, ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta kertoo.

Saimaannorppa tekee pesänsä luodoille ja rannoille, joihin lumi kinostuu sopivasti.

Metsähallituksen julkaisemissa kartoissa näkyy pesimäalueet laajemmin. Niihin ei ole esimerkiksi merkattu tiettyjä luotoja, joilla norppien pesiä on havaittu.

Pesää ei näe kinoksen alta

Metsähallituksessa tiedostetaan myös, että ihmiset saattavat lähteä etsimään norppien pesiä karttojen avulla.

– On sitä mietitty. On muistettava, että nämä ovat talvikäyttöalueita. Normaalitalvena norpan pesä on lumikinoksen sisällä niin, ettei sitä näy kinoksen päälle. Utelias, joka menee pesimäalueelle katsomaan pesiä, näkee vain kinoksia, Sipilä sanoo.

Sipilä uskoo, että karttojen hyödyt ovat mahdollisia haittoja suuremmat.

– Uskon, että suurin osa ihmisistä on hyväntahtoisia norpalle, Sipilä sanoo.

Saimaannorppa on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.

Lunta olisi ollut, mutta jää puuttuu

Saimaannorppa joutuu vielä odottelemaan hyviä pesintäolosuhteita.

– Tämä on myöhäisin talven tulo 40-vuotisella seuranta-ajalla, Tero Sipilä toteaa.

Lunta on tänä talvena tullut, mutta se on satanut enimmäkseen sulaan veteen. Pesäkinoksia ei ole päässyt muodostumaan järvelle jään puuttumisen takia.

– Jos jäätä olisi ollut, niin norpat olisivat jo pesissä, Tero Sipilä sanoo.

Jopa keskisen Saimaan alue on lähestulkoon jäätön. Sipilän mukaan tilanne on poikkeuksellinen.

– Pahimpana vuotena 2006 Etelä-Saimaan suuret selät jäätyivät tammikuun lopulla, mutta keski-Saimaalla oli jo jäätä, Sipilä muistelee.

Sipilä on kuitenkin optimistinen. Jäätilanne voi parantua norpan kannalta ensi viikolla, sillä Saimaan alueelle on luvattu pakkasta.

– Sitten pitäisi tulla lumituisku, että tulisi kinoksia, Sipilä sanoo.

Saimaannorpalle on viime talvina kolattu apukinoksia. Niiden tarpeellisuutta tänä talvena Metsähallituksessa pohditaan tammikuun puolivälissä.

Saimaannorppa synnyttää poikasensa helmi-maaliskuun vaihteessa.