"Ei erivapauksia" – vaativat hoidot keskitetään, vaikka osa sairaaloista kapinoi loppuun asti

Osa maakuntien keskussairaaloista toivoi muutosta keskittämisasetukseen, joka siirtää vaativia ja harvoin tehtäviä toimenpiteitä yliopistosairaaloihin.

keskussairaalat
Kirurgi työskentelee leikkaussalissa.
Mika Kanerva

Maakuntien keskussairaaloiden arvostelema erikoissairaanhoidon keskittämisasetus jää voimaan.

Asetuksessa keskitetään muun muassa vaativia leikkauksia ja sydänhoitoja keskussairaaloista yliopistosairaaloihin. Ennen joulua asetus nousi puheenaiheeksi sosiaali- ja terveysministeriössä, mikä herätti muun muassa Pohjois-Karjalan keskussairaalassa toiveet siitä, että asetusta voitaisiin vielä jotenkin muuttaa. Näin ei kuitenkaan ole, ministeriöstä kerrotaan.

– Mitään erivapauksia ei ole suunnitteilla, tiivistää erikoissairaanhoidon työnjaon ja päivystyksen kansallista koordinaatioryhmää johtava Tuija Kumpulainen.

Aiheesta kertoi aiemmin myös Uusi Suomi (siirryt toiseen palveluun).

"Ei voida lähettää potilaita johonkin epämääräiseen jonoon"

Pohjois-Karjalan keskussairaalan johto on kuulunut asetuksen ärhäkimpiin arvostelijoihin. Sairaalan henkilökunta vetosi joulukuussa kaupungissa vierailleeseen sisäministeri Paula Risikkoon (kok.), että asetus kumottaisiin ja valmisteltaisiin uudelleen. Lääkärit pelkäävät, että sairaalasta häviää päivystykseen tarvittava osaaminen, kun vaativia toimenpiteitä keskitetään Kuopioon.

Asetus tuli voimaan vuodenvaihteessa, mutta käytännön muutokset tulevat viiveellä. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen viisi sairaalaa (Kuopio, Joensuu, Jyväskylä, Mikkeli ja Savonlinna) vasta neuvottelevat tammi–helmikuun vaihteessa toimintojen keskittämisestä. Sen vuoksi uudistus ei vielä näy potilaillekaan mitenkään.

– Meillä on vielä paljon asioita auki, esimerkiksi syöpäpotilaiden hoitoketju on sopimatta. Jos tällaisista asioista ei ole sovittu, ei voida lähettää potilaita johonkin epämääräiseen jonoon, johtajaylilääkäri Juha Mustonen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta sanoo.

Joensuun kanssa enemmän tai vähemmän samassa tilanteessa ovat muut laajan päivystyksen keskussairaalakaupungit, joissa ei ole yliopistosairaalaa: Pori, Lahti, Lappeenranta, Seinäjoki, Jyväskylä ja Rovaniemi.

Mitä vakavampi sairaus, sitä pidemmälle ihmiset ovat valmiita lähtemään.

Jorma Penttinen

Ministeriö ohjaa sairaaloita aluksi pehmeästi

Sosiaali- ja terveysministeriössä tiedetään hyvin, että alueet toteuttavat uudistusta eri tahtiin. Alkuvaiheessa maakuntasairaaloiden vastentahtoisuuteen tuskin puututaan mitenkään. Sairaaloihin lähetetään kuitenkin alkuvuodesta selvityshenkilöt, joiden tehtävänä on tutkia esimerkiksi paljon keskustelua herättäneiden kirurgian hoitojen keskittämistä.

– Jos käy ilmi, että mitään ei tapahdu, viime kädessä voimme käynnistää neuvottelut sairaanhoitopiirin kanssa. Mutta varsinainen valvontavalta ei ole ministeriöllä vaan Valviralla ja aluehallintovirastolla, ministeriössä koordinaatioryhmää johtava Tuija Kumpulainen sanoo.

Keskittämisasetuksen tavoitteena on etenkin vähentää erikoissairaanhoidon menoja (siirryt toiseen palveluun). Sen on laskettu tuottavan säästöjä julkiselle taloudelle yhteensä 350 miljoonaa euroa vuonna 2020.

"Ei kannata vähätellä"

Yksittäisille potilaille asetus näkyy ennen pitkää matkoina keskussairaalan tai aluesairaalan sijasta yliopistolliseen sairaalaan. Muutokset koskevat esimerkiksi vaativaa selkäleikkausta, tiettyjä tekonivelleikkauksia tai koeputkihedelmöityshoitoja tarvitsevia potilaita.

– Mitä vakavampi sairaus, sitä pidemmälle ihmiset ovat valmiita lähtemään. Läheisyysperiaate ei saa olla vakavissa sairauksissa pääasia, asetusta puolustava Kuopion yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Jorma Penttinen sanoo.

Joidenkin lääkärien tai hoitajien näkökulmasta uudistus voi muuttaa työnkuvaa paljonkin, varsinkin keskus- ja aluesairaaloissa.

– Jos on vaikkapa leikkaussalin sairaanhoitaja Pohjois-Kymen sairaalassa, sinulla ei ole enää työtä Kuusankoskella vaan se on tulevaisuudessa Kotkassa. Se on iso asia eikä sitä kannata vähätellä, STM:n Tuija Kumpulainen myöntää.