Lapsen kouluarvosana voi olla jopa 2 numeroa pielessä, mutta aniharva hakee asiaan muutosta

Haetaanko kouluarviointiin oikaisua? Entä kannattaako se? Kysyimme, ja kokosimme vastaukset.

opintomenestys
koululaisia rappukäytävässä
AOP

Jokaisella on mahdollisuus hakea oikaisua omaan tai lapsensa saamaan koulunumeroon, mutta harva tekee sitä.

Näin siitä huolimatta, että Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) oppimistulosten arvioinnit osoittavat, että esimerkiksi matematiikan arvosanat (siirryt toiseen palveluun) saattavat poiketa samantasoisilla oppilailla 1,5–2 arvosanan verran.

Aniharva vie arvioinnin punnintaa loppuun asti eli aluehallintoviraston tarkasteltavaksi.

Aviin voi tehdä oikaisupyynnön päättöarvosanasta tai luokallejättämisestä. Suurin osa päättöarvosanoista saadaan peruskoulun 9. vuosiluokan lopputodistukseen.

Paljonko oikaisuvaatimuksia tulee?

Etelä-Suomen aluehallintovirastosta lasketaan, että vuonna 2017 oikaisupyyntöjä tuli 5 tai 6. Ylitarkastaja Kirsi Saarisen mukaan viraston alueella on noin 200 000 perusopetuksen oppilasta.

– On se hirveän vähän suhteessa oppilasmäärään. Joskus on vuosia, kun pyyntöjä ei tule yhtään, kertoo Saarinen.

Oikaisuvaatimusten vuosittainen maksimimäärä aluehallintovirastoittain
Yle Uutisgrafiikka

Suurin osa oikaisuvaatimuksista koskee päättöarvosanan korottamista.

Menestyvätkö vaatimukset?

Yli puolet oikaisuvaatimuksista ei johda toimenpiteisiin. Etelä-Suomessa kaikki viime vuosien oikaisupyynnöt on Saarisen mukaan hylätty.

Sen sijaan ainakin Itä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja Länsi-Suomessa osa oikaisuvaatimuksista on johtanut arvosanan korottamiseen tai luokallejättämisen purkuun.

Ei kodit välttämättä ole niin hyvin ollenkaan perillä niistä kaikista mahdollisuuksista, jotka heille oikeusvaltiossa kuuluvat.

Kari Lehtola

Länsi-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Raija Kinnunen muistelee tapausta, jossa oppilaan luokallejättämistä oli perusteltu tukimuotona.

Perusopetuslain mukaan näin ei kuitenkaan saa olla. Aluehallintovirasto katsoi luokallejättämisen olevan laiton.

Itä-Suomessa on päädytty korottamaan oppilaan liian matalaa arvosanaa ylitarkastaja Kari Lehtolan mukaan esimerkiksi siitä syystä, että oppilaan arviointi on perustunut yksioikoisesti kokeiden keskiarvoon – ei päättövaiheen todelliseen osaamiseen.

Lain mukaan oppilaan osaamisessa pitää huomioida monipuolinen osaamisen näyttömahdollisuus sekä muita tekijöitä.

Arvioivatko opettajat suorituksia niin hyvin, ettei oikaisuvaatimuksia tarvitse tehdä?

Ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta näkee, että kysymys on oppilaan oikeusturvasta. Peruskoulun päättötodistuksella kilpaillaan toisen asteen koulutuspaikoista.

Lehtola uskoo, että vain harvat tietävät oikaisumahdollisuudesta.

– Ei kodit välttämättä ole niin hyvin ollenkaan perillä niistä kaikista mahdollisuuksista, jotka heille oikeusvaltiossa kuuluvat.

Usein luotetaan siihen opettajan antamaan arvosanaan.

Sami Julin

Lehtolan mukaan suurin osa kouluista jakaa arviointiin ja luokallejättämisiin liittyvän tiedon esimerkillisesti eteenpäin, mutta pienellä osalla kouluista on edelleen kiusaus olla kertomatta asioista avoimesti.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston Kirsi Saarisen mukaan vähäiset oikaisuvaatimukset eivät välttämättä kerro tietämättömyydestä, vaan siitä, että arvostelu koetaan oikeaksi tai erimielisyydet käsitellään koulun sisällä.

– Arviointiperusteet aukaistaan vanhemmille ja oppilaalle itselleen. Ehkä sitten tyydytään siihen koulun antamaan vastaukseen, sanoo Saarinen.

Kattavaa selvitystä rehtorien arvosanoihin puuttumisesta ei ole.

Kannattaako numero kyseenalaistaa?

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointiasiantuntija Sami Julinin mukaan oppilaan on jälkikäteen hyvin vaikea todistaa, millä perusteella arvosana on annettu.

– Usein luotetaan siihen opettajan antamaan arvosanaan.

Karvin arviointien mukaan samantasoinen oppilas voi saada toisessa koulussa matematiikasta esimerkiksi numeron 9 ja toisessa numeron 7.

– Opettajan antama arvosana onkin ihan oikein luokan sisällä, mutta kun se arvostelujaottelu ei välttämättä toimi koko Suomen 2 500 peruskoulun otannassa, Julin selittää.

Julin kuitenkin muistuttaa, että erot koulujen välillä ovat Suomessa kansainvälisten vertailujen mukaan kaikkein pienimpiä.

Lue myös:

Huippuarvosana voi olla hyvässä koulussa tiukassa – Tutkija: oppilaiden oikeusturva vaarantuu

Epäreilu arvostelu päättötodistuksessa voi murskata nuoren jatko-opintohaaveet