Työmarkkinajärjestöiltä ei tukea aktiivimallille – kritiikkiä niin SAK:lta kuin EK:lta

SAK piti työttömyysturvan porrastusta keston mukaan mahdottomana, EK taas nykyistä mallia parempana. Molemmat kaipaavat parannusta työvoimapalveluihin.

työttömyysturvan aktiivimalli
TE-toimiston ovi Pasilassa Helsingissä.
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Vilkkaan keskustelun ja kritiikin kohteeksi joutunut työttömyysturvan aktiivimalli ei saa nykymuodossaan tukea keskeisiltä työmarkkinajärjestöiltä. Mallia kritisoivat niin Elinkeinoelämän keskusliitto EK kuin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:kin.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen viittasi eilen Ykkösaamu-ohjelmassa, että aktiivimalli juontaa juurensa työllisyystyöryhmään ja siihen, kun ammattiyhdistysliike vastusti työttömyysturvan porrastusta työttömyyden keston perusteella. Hän katsoi, että tätä kautta päädyttiin aktiivimalliin.

Työllisyysryhmä ei päässyt mallista ylipäätään yksimielisyyteen, eivätkä työmarkkinajärjestöt sitoutuneet raportin (siirryt toiseen palveluun) aktiivimalliin. Hallitus päätyi oman valmistelunsa jälkeen nykyiseen malliin, jossa tietynlaisella aktiivisuudella voi estää työttömyysturvan pienenemisen.

SAK: Työryhmä päätyi väistämättä leikkauksiin

SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen hankepäällikkö Saana Siekkinen toteaa, että työllisyystyöryhmässä oli syksyllä 2016 esillä erilaisia malleja työttömyysturvan porrastamiseen, mutta niistä keskustelut eivät kovin pitkälle edenneet.

– Ne olivat meille mahdottomia hyväksyä varsinkin tilanteessa, jossa eduskunnan käsittelyssä oli ansiosidonnaisen keston leikkaus, ja oli juuri tehty kilpailukykysopimus, jonka myötä hallitus veti pois lisäleikkauslistansa.

Siekkisen mukaan SAK piti niin työttömyysturvan porrastamista, eli turvan leikkausta työttömyyden keston perusteella, kuin esillä ollutta aktiivimalliakin mahdottomina.

Siekkinen toteaa työryhmän saamien reunaehtojen olleen sellaiset, että lopputulos tuli väistämättä olemaan jonkinlainen ansioturvan leikkaus.

– Esillä oli lähinnä erilaisia vaihtoehtoja, kuinka työttömyysturvaa leikataan. Aika nopeasti keskustelu alkoi pyöriä aktiivimallin ympärillä, Siekkinen kertoo.

Saana Siekkinen, SAK:n hankepäällikkö
SAK:n hankepäällikkö Saana Siekkinen sanoo, että työttömien on vaikeaa hahmottaa aktiivimallia. Monelle kyselyyn vastanneelle oli epäselvää, ovatko he täyttäneet toimillaan aktiivimallin ehdot.SAK:n kuvapankki

EK:lle porrastaminen olisi kelvannut

Työryhmässä mukana ollut EK:n joh­ta­va työelämän asian­tun­ti­ja Vesa Rantahalvari kertoo myös, että ensin esillä oli työttömyysturvan ajallinen porrastaminen, mikä oli hallituksen kaavailuissa. EK:lle tämä olisi sopinut, mutta palkansaajapuolelle ei.

EK:lle kelpaavassa porrastamisessa olennaisinta olisi, että työttömyyspäiväraha alenee työttömyyden pitkityttyä.

– Siitä muodostuu kannuste ja vastikkeellisuus työttömyysturvalle, jotta kannattaa hakea töitä, Rantahalvari sanoo.

Hän katsoo, että työttömyysturvassa kannustavuutta pitää parantaa ja vastikkeellisuutta vahvistaa.

– Julkisuudessakin olleet tapaukset osoittavat, ettei työttömyysturva toimi kuten sen pitää. Nyt valittu aktiivimalli ei ole kuitenkaan mikään fiksuin tapa kannustavuuden parantamiseen, Rantahalvari toteaa.

EK katsoi, että ajallinen porrastaminen olisi hallinnollisesti yksinkertaisempaa.

Rantahalvari muistuttaa, että aktiivimalli ei ole mikään kompromissi, jonka työmarkkinajärjestöt olisivat hyväksyneet. Niin SAK, STTK, Akava, EK kuin Kuntatyönantajatkin jättivät kaikki työryhmän raporttiin "täydentävän lausumansa" – käytännössä kaikki moittivat aktiivimallia omista lähtökohdistaan.

Esillä oli lähinnä erilaisia vaihtoehtoja, kuinka työttömyysturvaa leikataan. Aika nopeasti keskustelu työryhmässä alkoi pyöriä aktiivimallin ympärillä.

SAK:n Saana Siekkinen

Tanskan mallin työvoimapalvelut jäivät kopioimatta

Siekkinen kertoo SAK:n toiveena olleen, että työryhmässä olisi mietitty myös työttömien palveluita, jotka ovat olennaisia Tanskassa, josta aktiivimallissa on piirteitä.

– Aktiivimalli on osittain kopio Tanskasta, mutta työttömille tarjolla oleviin palveluihin ei sieltä otettu mallia, koska se olisi kallista. Tanskassa korkean ansioturvan kääntöpuoli on, että työttömille on tarjolla erittäin paljon palveluita ja tukea ja heitä tavataan säännöllisesti, Siekkinen toteaa.

EK:n Rantahalvari ei pidä toimivana lähtökohtana sitä, että katsotaan jostakin maasta malli ja kopioidaan se, vaikka muiden maiden esimerkeistä opittavaa voikin olla.

– Tanska on maantieteellisesti kovin erilainen kuin Suomi, Rantahalvari muistuttaa.

Hän pitää Tanskan järjestelmää sikäli tehokkaana, että työttömyysturvan vastikkeellisuus ja työvoimapoliittiset toimenpiteet on rakennettu tavalla, jonka seurauksena Tanskassa työttömänä olo on hankalaa.

Työvoimapalveluihin toivotaan kehittämistä

SAK:ssa on toivottu työttömien palveluiden kehittämistä siten, että jokaiselle työttömälle tehdään henkilökohtainen työllistymissuunnitelma, jonka toteutumista myös todella seurataan.

Julkisuudessakin olleet tapaukset osoittavat, ettei työttömyysturva toimi kuten sen pitää. Nyt valittu aktiivimalli ei ole kuitenkaan mikään fiksuin tapa kannustavuuden parantamiseen.

EK:n Vesa Rantahalvari

– Yksilöllisyys olisi hyvä malli, sovittaisiin, että pitää hakea näin montaa työpaikkaa tai tiettyä koulutusta, ja tätä oikeasti seurattaisiin. Emme yhtään kyseenalaista, ettei työttömyysturvaan kuuluisi vastikkeellisuutta.

Siekkisen mukaan SAK:ssa on pidetty järjettömänä sitä, että työttömän pitäisi hakea automaattisesti vaikka 12:ta työpaikkaa kolmessa kuukaudessa tai tehdä tietty tuntimäärä töitä.

– Sellaiset eivät istu tähän aikaan, kun on hyvin erilaisia ammatteja. Eihän työnantajakaan voi ottaa töihin sellaista, jolla ei ole mitään osaamista alalle, Siekkinen ihmettelee.

Rantahalvari on Siekkisen kanssa siinä samoilla linjoilla, että työvoimapalvelut saisivat olla nykyistä parempia.

– Yrityksistä iso osa ei käytä julkista työvoimapalvelua rekrytointikanavana, kun sitä kautta ei koeta saatavan hyvää palvelua.

– Ymmärrämme myös palkansaajapuolen ja työnhakijoiden kritiikkiä siitä, että työvoimapalveluiden laadussa ja määrässä olisi parannettavaa, Rantahalvari sanoo.

lomake ja kynä
Ismo Pekkarinen / AOP

SAK: Pidimme tätä esillä jo viime vuonna

Yllättikö työmarkkinajärjestöissä nyt noussut kiivas keskustelu? Siekkisen mukaan SAK:n sisällä oli jo viime keväänä paljon keskustelua työttömien tilanteesta, joten asia oli jo tuttu. Hän kritisoi mallia blogissaan lokakuussa 2016 (siirryt toiseen palveluun).

– Se yllätti, että keskustelu lähti vasta nyt voimalla liikkeelle, kun äänestykset eduskunnassa olivat käynnissä ja muutokset tulivat jo voimaankin. Me olemme tätä asiaa pitäneet esillä tiiviisti koko viime vuoden, Siekkinen sanoo.

SAK:ssa ja liitoissa mietitään lähiviikkoina, onko luvassa vielä jotakin aktiivimallin vastaisia toimia.

Rantahalvarin mukaan aktiivimalli on kerännyt kritiikkiä koko sen ajan, kun siitä on keskustelua ollut. Hän huomauttaa eduskunnan edellyttäneen, että lain toimeenpanoa seurataan, ja tarvittaessa siihen tehdään korjauksia.

Lue myös

Antti Kaikkonen: Jos aktiivimallissa ilmenee epäkohtia, ne pitää korjata

Aktiivimallia puolustava Vartiainen: Onko hyvää elämää elää ikuisesti työttömyysturvalla?

Aktiivimalli kauhistuttaa työelämän kehittäjää: "Eniten huolestuttavat pitkäaikaistyöttömät"