yle.fi-etusivu

Jonottaminen lastenvalvojalle on eroperheiden piina – Pahimmillaan lapsi ei tapaa toista vanhempaansa kuukausiin

Laissa ei määritellä kuinka nopeasti lastenvalvojan luo olisi päästävä erotapauksissa. Asia saattaa muuttua sote-uudistuksen myötä.

lastenvalvojat
Ihmisten varjoja.
Yle

Lastensuojelu kuormittuu, perheneuvola kuormittuu, perheiden tilanteet kärjistyvät, ja tuomioistuimia joudutaan rasittamaan turhaan.

Tällaisia havaintoja Espoossa tehtiin viime vuoden aikana, kun pääsy lastenvalvojalle alkoi ruuhkautua.

Eronneet vanhemmat pääsivät aiemmin sopimaan lastensa asioista lastenvalvojan luo noin kuukaudessa, kun nyt Espoossa ensimmäinen vapaa aika on neljän-viiden kuukauden päässä.

– Ennustin tilanteen tasan vuosi sitten, kun meiltä vietiin yksi lastenvalvojan vakanssi, Espoon kaupungin perheasioiden yksikön päällikkö Marjatta Karhuvaara toteaa.

Ennustin tilanteen tasan vuosi sitten, kun meiltä vietiin yksi lastenvalvojan vakanssi.

Marjatta Karhuvaara, Espoon perheasioiden yksikön päällikkö

Pahimmillaan lapset jäävät ilman elatusta resurssipulan vuoksi, sillä esimerkiksi vähävaraiset vanhemmat eivät saa Kelalta elatustukea ilman lastenvalvojan vahvistamaa elatussopimusta. Lopulta erovanhemmat saattavat joutua kääntymään tuomioistuimen puoleen saadakseen sopimukset vahvistettua.

Odottaessa lastenvalvojalle pääsyä ristiriidat perheissä saattavat myös kärjistyä.

– Asioita on hankalampi hoitaa, ja lapsen tilanne kurjistuu. Mielestäni pitäisi olla palvelulupaus, että vanhemmat pääsevät kuukaudessa ensikäynnille lastenvalvojan luo selvittämään tilannetta ja vaihtoehtoja, Karhuvaara sanoo.

Monet myös sopivat asioista keskenään, eivätkä hanki virallista vahvistusta sopimukselleen.

Odotteluaikana muiden palveluiden piiriin

Espoossa on jo valoa tunnelin päässä, sillä perheasioiden yksikkö sai lastenvalvojan lisävakanssin, ja kaupunki hakee nyt uutta lastenvalvojaa.

Helsingissä ja Vantaalla sen sijaan useiden kuukausien jonot lastenvalvojan luo ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Molemmissa kaupungeissa jonot ovat tällä hetkellä noin kolmisen kuukautta.

Katja Niemelä, Helsingin Perheoikeudellisten asioiden päällikkö.
Helsingin kaupungin perheoikeudellisten asioiden päällikkö Katja Niemelä kertoo, että Helsingissä jonotilanne lastenvalvojan luo on melko vakiintunut.Ronnie Holmberg / Yle

Helsingin kaupungin perheoikeudellisten asioiden päällikkö Katja Niemelä kertoo, että kysyntää lastenvalvojien palveluille on entistä enemmän. Niemelä myöntää, että kolmen kuukauden jonotusaika on pitkä.

– Ohjaamme vanhempia käyttämään odotteluaikana myös muita palveluita. Esimerkiksi perheasioiden sovittelussa vanhemmat voivat tehdä kokeilusopimuksia, ja he pystyvät miettimään ratkaisua yhdessä sovittelijoiden kanssa. Helsingissä on hyvät sovitteluresurssit, Niemelä sanoo.

Myös Vantaalla sovitteluun pääsee hyvin.

– Jos vanhempien keskinäisessä vuorovaikutuksessa on vaikeuksia, eivätkä vanhemmat pysty keskustelemaan keskenään, sovittelusta voi olla apua, Vantaan kaupungin perheoikeudellisten asioiden yksikön esimies Miia Kokko-Pekkola toteaa.

Helsingissä otettiin viime vuonna käyttöön sähköinen ajanvarausjärjestelmä, jonka toivottiin tuovan helpotusta pitkiin jonoihin ja tuovan ilmi resurssitarvetta. Eteen nousi kuitenkin uusi ongelma: asiakkaat jättävät aikojaan entistä enemmän käyttämättä eivätkä peru niitä.

Sama vaiva on myös muissa kaupungeissa.

– Harmittaa todella paljon, että osa vanhemmista jättää tulematta sovitulle ajalle. Tästä tulee todella paljon hukka-aikoja, Espoon perheasioiden yksikön päällikkö Karhuvaara sanoo.

Lastenvalvojan rooli

Yhden vanhemman perheiden liitto on yksi niistä järjestöistä, jotka pyrkivät tarjoamaan tukea erovanhemmille. Puheenjohtaja Susanna Kavonius kertoo, että liittoon tulee jatkuvasti yhteydenottoja vanhemmilta, jotka jonottavat lastenvalvoja-palveluihin ja kaipaavat neuvoja.

– Erotilanteessa ihmiset toivovat, että he pääsisivät juttelemaan lastenvalvojan kanssa heti ja kuulemaan eri vaihtoehdoista, joita on esimerkiksi lapsen asumisen ja elatuksen suhteen, Kavonius sanoo.

Pääkaupunkiseudun jonot lastenvalvojien palveluihin kuulostavat Kavoniuksen mielestä kauheilta.

– Neljä kuukautta lastenvalvojalle saattaa pahimmillaan tarkoittaa sitä, että lapsi ei tapaa toista vanhempaa sinä aikana lainkaan. Neljä kuukautta on lapsen elämässä pitkä aika, Kavonius toteaa.

Susanna Kavonius, puheenjohtaja, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry.
Yhden vanhemman perheiden liiton puheenjohtaja Susanna Kavonius toivoo, että erovanhemmat pääsisivät juttelemaan lastenvalvojan luo tilanteestaan mahdollisimman pian eron jälkeen.Ronnie Holmberg / Yle

Hänen mielestään vanhempien olisi tärkeä päästä juttelemaan lastenvalvojan kanssa mahdollisimman pian eron tapahduttua, sillä ihmisillä voi olla vääriä käsityksiä esimerkiksi huoltajuusasioista, ja tilanteet kärjistyvät helposti riidoiksi. Kavoniuksen mielestä lastenvalvojat eivät aina tarjoa eroperheille tarpeeksi tukea.

– Osa lastenvalvojista ei halua olla neuvova osapuoli, vaan he haluavat, että vanhemmat tulisivat valmiin ratkaisun kanssa, jonka päälle lastenvalvoja vain mätkäisee leiman.

Vantaan perheoikeudellisten asioiden yksikön esimiehen mielestä ihmisillä voi olla virheellisiä käsityksiä siitä, mikä lastenvalvojan rooli on.

– Lastenvalvojan tehtävänä on antaa tietoa lasta koskevissa sopimusasioissa ja avustaa vanhempia neuvottelemaan parhaan mahdollisen ratkaisun juuri heidän lapsen tilanteessa. Lastenvalvojat eivät voi päättää ristiriitatilanteissa asioista vanhempien puolesta, Kokko-Pekkola sanoo.

Eron ensiapupisteistä helpotusta

Eroperheiden palveluita koetetaan parantaa tämän vuoden aikana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman puitteissa perustamalla Uudellemaalle niin sanottuja eron ensiapupisteitä. Näihin on tarkoitus koota eri tahojen palveluja. Erovanhemmat voisivat hakea ensiapupisteistä tukea myös yksin.

Ideana on, että erossa ihmiset saataisiin ohjattua oikean tuen piiriin mahdollisimman aikaisin.

– Eron ensiapupisteisiin koottaisiin juridista apua, psykososiaalista tukea ja myös järjestöt olisivat siellä mukana, eli perhekeskusmalliin sopiva matalan kynnyksen palvelupiste, perheoikeudellisten asioiden päällikkö Niemelä kertoo.

Neljä kuukautta on lapsen elämässä pitkä aika.

Susanna Kavonius, Yhden vanhemman perheiden liiton puheenjohtaja

Ensiapupisteet ovat nyt suunnitteluvaiheessa, mutta toiveena on, että ne saataisiin käyttöön mahdollisimman pian tämän vuoden puolella.

Suoraan ensiapupisteet eivät tuo helpotusta lastenvalvojien jonoihin, mutta Niemelä arvioi ensiapupisteiden kuitenkin auttavan myös lastenvalvojien tilannetta.

– Vanhemmat saavat ensiapupisteistä apua ja vastauksia, ja heidät ohjataan oikeiden palveluiden piiriin. Eroihin liittyy sopimusasioiden ohella myös muunlaista tuen tarvetta.

Määräaika tapaamisille sote-uudistuksen myötä?

Yhden Vanhemman Perheiden liitosta arvellaan, että jonot lastenvalvojille eivät helpota, ellei laissa määritellä takarajaa sille, kuinka nopeasti lastenvalvojan luo pitäisi päästä erotilanteessa.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioidaan, että määräaikaa voitaisiin pohtia sote-uudistuksen yhteydessä. Erityisasiantuntija Kirsi Kaikon mukaan sosiaalihuoltolakia päivitetään ainakin huolto- ja tapaamisasioihin liittyen.

– Samalla voitaisiin tarkastella myös mahdollista määräajan asettamista lastenvalvojan luo pääsyyn. Varsinkin, jos kentältä tulee enemmänkin painetta puuttua tähän.

Espoossa viime vuoden kokemukset ovat saaneet perheasioiden yksikön päällikön jo tarttumaan asiaan.

– Olen itse kirjannut lastenhuoltolain uudistuksen lausuntoon, että lastenvalvojan luo pääsyssä pitäisi ehdottomasti olla määräaika. Se on ainoa keino, jolla resurssit saadaan kuntoon, Karhuvaara toteaa.

Korjaus 5.1.2018 09:23. Jutussa kerrottiin ensin virheellisesti, että lastenvalvojan palveluita käyttää arviolta 10–15 prosenttia eroavista pareista. Lastenvalvojan palvelujen käyttäjien osuutta eroavista pareista ei tiedetä.