Syrjäseudun tiet ovat talvihoitoluokkien pohjimmaisina – "Samanarvoisia ovat ihmishenget täälläkin"

Lyhyessä ajassa sataneet suuret lumimäärät ja jatkuvat lämpötilavaihtelut ovat koetelleet tienpitäjiä. Tavallisten talvien mukaan suunniteltu systeemi ei taivu muuttuneen ilmaston tarpeisiin.

Teiden kunnossapito
Räntä iskeytyy auton tuulilasiin.
Vaihteleva talvisää haastaa niin tienpitäjät kuin autoilijatkin.Risto Degerman / Yle

SiikalatvaPohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan Kestilän kirkonkylällä asuva taksiautoilija Ahti Kylmänen tuntee maaseudun tiet. 13 vuoden aikana hän ajanut joka vuosi keskimäärin vajaat 100 000 kilometriä.

– Kyllä siinä jonkinlainen näppituntuma on tullut, missä mikäkin kolo tällä perällä on, Ahti Kylmänen kertoo.

Kylmäsen mukaan tien päällä näkee turhan usein, missä hoitofirman urakkaraja kulkee. Hyvin hoidetun tieosuuden jälkeen edessä saattaa olla selvästi heikompikuntoinen osuus, vaikka tien hoitoluokitus ei vaihtuisikaan.

Kokemustensa siivittämänä hän on useaan otteeseen antanut myös palautetta tienpidosta, sillä teiden kunto ei liikkumisen ammattilaista tyydytä.

Taksiautoilija Ahti Kylmänen Siikalatvan Kestilässä.
Taksiautoilija Ahti Kylmänen ajaa vuodessa lähes 100 000 kilometriä.Timo Nykyri / Yle

Ammattiautoilijan lisäksi teiden kunto puhuttaa myös pikkukylien asukkaita. Kestilän kirkolta parinkymmenen kilometrin päässä Möykkyperäntien varrella Järvikylällä asuva Raimo Körkkö sanoo tienpidon vain huonontuneen viime vuosina.

Itsekin kiinteistönhoitotöitä tehnyt Körkkö ymmärtää ja pitää selvänä, etteivät aurat ehdi koluamaan kaikkia pikkuteitä samaan tapaan kuin vilkkaasti liikennöitäviä pääreittejä.

– Jos se tulee viiveellä, niin tekisi edes sen työn kunnolla, hän sanoo.

"Teiden uraisuus lisääntynyt"

Raimo Körkön mukaan nyt on yleistynyt tapa jättää osa lumesta ja sohjosta auraamatta, jolloin auran jäljiltäkin tienpinnassa on vielä paksu lumi- ja sohjokerros. Autojen pyörien alla tämä jäännöslumi tamppautuu sitten uriksi ja polanteiksi, jotka vaikeuttavat liikennettä.

Eläkkeellä oleva Raimo Körkkö asuu Kestilän Järvikylällä Mulkuan järven rannassa.
Raimo Körkkö asuu Mulkuanjärven rannalla Järvikylällä. Kylä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajamailla, jonne Kestilän kirkonkylältä on matkaa parikymmentä kilometriä.Timo Nykyri / Yle

Myös taksiautoilija Ahti Kylmänen sanoo huomanneensa saman. Hänen mielestään osa teistä on hoidettu ihan hyvinkin, mutta sitten on osuuksia, joissa olosuhteet ovat tosi huonoja.

– Kun on tästäkin asiasta ihmisten kanssa puhunut, niin monet ovat verranneet teitä pottupeltoihin, että oli ollut aivan kuin kynnöspeltoa koko tie. Ihan kuin sitä auran alaterää ei käytetä tai käytetään nykyään liian vähän, Ahti Kylmänen pohtii.

Tieluokitukset tienpidon perustana

Teiden kunnossapitoa valvovat liikennevirasto ja paikalliset ely-keskukset. Kunnossapitotyöt teetetään ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Urakoiden pohjana ovat liikenneviraston määrittelemät teiden kuntoluokitukset (siirryt toiseen palveluun).

Koko Pohjois-Suomen teiden kunnossapidosta vastaa Lapin elykeskus. Kunnossapitopäällikkö Markku Tervon työpiste on Oulussa.
Vaikka tämän talven vaihtelevat säät ovatkin aiheuttaneet lisäongelmia, pitää kunnossapitopäällikkö Markku Tervo teiden kuntoa kohtuullisena.Timo Nykyri / Yle

Eniten huomiota kiinnitetään valtateiden liikenteen sujuvuuteen. Mitä pienemmästä tiestä on kysymys sitä vähemmän sen kunnossapitoon ja auraukseen laitetaan paukkuja. Esimerkiksi Siikalatvassa parhaiten hoidetaan kunnan läpi kulkeva ja koko Suomen valtaväylänä toimiva nelostie. Alimmissa hoitoluokissa sallitaan tienpinnassa ajoittain jopa kymmenen sentin lumikerros.

Pohjois-Suomen alueella teiden kunnossapitoa valvoo Lapin ely-keskuksen kunnossapitopäällikkö Markku Tervo yhdessä 15 muun elyläisen kanssa. Apuna on vielä muutamia ulkopuolisia laadunvalvonnan konsultteja.

Möykkylän tien viitta Siikalatvan Kestilässä.
Möykkylän tie kuuluu alemman hoitoluokan teihin samaan tapaan kuin valtaosa haja-asutusalueiden seutu- ja yhdysteistä.Timo Nykyri / Yle

Tärkeä osa laadunvalvontaa on myös yleisöpalautteelle tarkoitettu ely-keskusten tienkäyttäjän linja (siirryt toiseen palveluun). Tienpitoa seurataan myös teknisesti. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on mahdollista seurata kunnostustöiden etenemistä myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin nettisivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Tienpidosta paljon palautetta

Kestiläläisten kritiikki on Markku Tervolle tuttua. Maanteiden kuntohan on yksi kestopuheenaihe, ja palautetta siitä tulee jatkuvasti. Kunnossapitopäällikkö sanoo ymmärtävänsä arvostelun, vaikka toteaakin, että tänä talvena sää on ollut tavallista vaikeampi selätettävä.

Henkilöauto ajaa rekan nostaattaman lumen takana.
Kuluneen talven aikana sää on vaihdellut nopeaan tahtiin. Välillä lunta on tullut lyhyessä ajassa paljon ja toisaalta nollan vaiheilla seilaava lämpötila on muuttanut kelioloja hyvinkin lyhyellä aikavälillä.Risto Degerman / Yle

– Keli on vaihdellut nollan molemmin puolin. Kun lunta on satanut, niin sitä on tullut paljon kerralla. Sitten se on vähän ajan kuluttua muuttunut rännäksi ja vesisateeksi, joten urakoitsijat ovat olleet joillakin alueilla aika tiukalla, Markku Tervo sanoo.

Ilmastonmuutoskin riesana

Markku Tervon mukaan talven oloihin on tietysti varauduttava, mutta hänen mukaansa oman mausteensa soppaan tuo myös ilmastonmuutos. Nykytalvet eivät ole enää samanlaisia kuin ennen.

Tervon mukaan talvien muuttuminen on näkynyt myös tienpidon vaikeutumisena. Kun aiemmin vain rannikon tuntumassa vallinneet olot ovat levinneet myös pitkälle sisämaahan, joudutaan siellä uudenlaisten haasteiden eteen.

– Esimerkiksi Oulun eteläpuolella rannikolle tyypillinen sää ulottuu nykyisin yllättävän kauas sisämaahan ja kyllä se siellä hankaloittaa tienpitoa, Tervo kertoo.

Markku Tervon mukaan viranomaiset joutuvatkin nyt pohtimaan, millaisia muutoksia tienpitoon pitää tehdä, että se nykyistä paremmin vastaisi muuttuneita tarpeita. Hänen mukaansa muutoksia voidaan joutua tekemään niin urakointimalleissa kuin kalustovaatimuksissakin.

Palvelut etääntyvät ja teiden kunto heikkenee

Haja-asutusalueilla tienpidon ongelma on kuitenkin ristiriitainen: koska liikennemäärät ovat pieniä, teiden kunnossapidon taso pidetään alhaalla. Kolikon toinen puoli on sitten se, että työn ja palvelujen siirtyminen yhä kauemmaksi, pakottaa vanhoilla kotiseuduillaan elävät ihmiset tien päälle.

Lähimpään palvelupisteeseen saattaa helposti kertyä kymmenien kilometrien matka, ja moni kuntalainen hankkii elantonsakin naapuripitäjien puolelta.

– Siikalatvan alueellakin tässä on paljon työmatkaliikennettä ja samaan aikaan turpeen ajoa ja raakapuun kuljetusta. Kun tiet ovat huonolla hoidolla, ovat ihmiset kertoneet, että heitä suorastaan pelottaa lähteä liikenteeseen, Ahti Kylmänen kertoo.

Auto kääntyy lumiselle tielle.
Lumen kertyminen tienpintaan lisää myös polanteita ja uria, joita ilmaantuu erityisesti vähemmän liikennöidyille teille, joilla aurakin käy pääteitä harvemmin.Risto Degerman / Yle

Koska Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajamailla sijaitsevan Kestilän liikennemäärät ovat vähäisiä, myös teiden kunnossapidon hoitoluokat ovat isoja väyliä alhaisempia.

– Kun nelostieltä lähtee Kestilän suuntaankin, niin koko ajan on pikkuinen kylmä rinki, miten meille käy. Vaikka me asumme täällä syrjässä, niin kyllä ihmishenget ovat samanarvoisia täälläkin, Raimo Körkkö muistuttaa.

Ahti Kylmänen sanoo, että alueella kaivataan kohtuullista tienpitoa ja laatuluokituksen noudattamista.

– Emme ole vailla mitään luksusta, Ahti Kylmänen toteaa.

Ruuhkaa nelostiellä Iin kohdalla.
Tien hoitoluokkaan vaikuttaa liikennemäärien lisäksi myös se, kuinka paljon tiellä on ammattiliikennettä tai mikä on sen matkailullinen merkitys.Risto Degerman / Yle

Tien pidossa ongelmia koko maassa

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus varoitteli vuoden 2017 lopulla asukkaita huonoista tieoloista, kun urakoitsijalla ei riittänyt kalustoa (siirryt toiseen palveluun) tien pitoon. Teiden talvikunto on puhuttanut talven mittaan laajasti muuallakin Suomessa.

Joulukuun alussa karstulalainen kuljettaja Jari-Pekka Rissanen ja loviisalainen kuljetusalan yrittäjä Päivi Arjasalo tekivät lakiehdotuksen tiestön talvikunnossapidon minimivaatimuksista.

Myös liikennevirasto on kiinnittänyt kunnossapidon ongelmiin huomiota. Uutissuomalainen kertoi äskettäin viraston muuttavan talviurakoinnin järjestämistapaa (siirryt toiseen palveluun). Jo aiemmin liikenneministeriö päätti, että talvikunnossapidon hoitoluokkaa nostetaan yhteensä 600 tiekilometrillä eri puolilla maata.

Parannuksia on kuitenkin odotettavissa vain pääväylillä. Haja-asutusalueille lisärahaa ei juuri ole luvassa.

Autoja talvisella Haukiputaan tiellä tammikuu 2018.
Paljon käytetyillä teillä väylät ovat yleensä hyvässä kunnossa, mutta vähän liikennöidyillä osuuksilla niin sanottu normaali talvikeli voi merkitä myös vaativia ajo-oloja.Risto Degerman / Yle