Prahan kevät toi hetkeksi toivon vapaudesta – Nyky-Tšekki ei vuoden 1968 uudistajia juuri muistele

Uudistukset tukahduttanut neuvostomiehitys elokuussa 1968 on yhä kansallinen trauma.

Ulkomaat
Vaaleanpunainen panssarivaunu ja ohi käveleviä ihmisiä.
Vaaleanpunaiseksi maalattu neuvostopanssarivaunu Brnon keskustassa Tšekissä.Thomas Hajek / EPA

Tšekkiläiselle Václav Žákille kevät oli ihmeellista aikaa 50 vuotta sitten. Tuolloin 23-vuotias Žák oli kasvanut kommunistien hallitsemassa Tšekkoslovakiassa, jossa vallanpitäjien arvostelu oli kielletty ja toisinajattelijoita suljettiin vankiloihin.

Vuonna 1968 kaikki muuttui – mutta vain muutaman kuukauden ajaksi.

– Se oli ensimmäinen kokemuksemme vapaudesta, Žák kertoo Ylelle puhelimitse.

Tammikuussa tasan 50 vuotta sitten kommunistisen puolueen johtoon nousi uudistusmielinen Alexander Dubček. Hän lupasi tšekkoslovakialaisille "ihmiskasvoista sosialismia". Alkoi Prahan kevääksi kutsuttu uudistuspolitiikan aika.

Dubčekin johdolla Tšekkoslovakia vapautti varovasti taloutta, siirsi valtaa puolueen keskusjohdolta ja purki lopulta sensuurin. Lehdissä paljastettiin korruptioskandaaleja ja käytiin avointa poliittista keskustelua.

Kirjailijat ja taiteilijat, kuten Milan Kundera ja Václav Havel, saivat vihdoin puhua järjestelmän heikkouksista avoimesti.

Alexander Dubček
AOP

Vapautta ei kestänyt kauan. Elokuussa Neuvostoliitto liittolaisineen miehitti maan ja syrjäytti Dubčekin. "Ihmiskasvoinen sosialismi" oli liikaa itäblokin vallanpitäjille, jotka pelkäsivät uudistusinnon leviävän Tšekkoslovakiasta.

Prahan kevättä on käsitelty vain vähän

Vaikka Prahan keväästä tulee kuluneeksi nyt 50 vuotta, sitä ei muistella Tšekissä kovin suurieleisesti. Tšekissä on viikon kuluttua presidentinvaalit, mutta ehdokkaat eivät ole puhuneet aiheesta.

– Mediassa teemaa on käsitelty, mutta uutiset ovat lyhyitä, sanoo Miroslav Lehecka puhelimitse Prahasta. Hän opettaa tuntiopettajana Tšekin maatuntemuksen kursseja Helsingin yliopistossa.

Leheckan mukaan Prahan kevättä muistellaan osana muistojuhlien sumaa. Tšekkoslovakian itsenäistymisestä on tänä vuonna kulunut sata vuotta, natsi-Saksan miehityksen alkamisesta 80 vuotta ja kommunistien vallankaappauksesta 70 vuotta.

Vanha mustavalkoinen arkistokuva Prahasta vuodelta 1968. Prahalaisia venäläistentankkien ympärillä.
Lehtikuva

Osittain hiljaisuus johtuu siitä, että kommunistihallinnon kaaduttua vuonna 1989 haluttiin tehdä selvä pesäero edeltävään järjestelmään. Vuoden 1968 tapahtumat näyttäytyvät kommunistien keskinäisenä kamppailuna.

– Monien on nykyään vaikea hyväksyä, että kommunistinen puolue oli vuonna 1968 suosittu uudistusten takia, Lehecka sanoo.

Neuvostomiehitys on suuri trauma

Lehecka odottaa, että keskustelua käydään enemmän elokuussa, kun Prahan kevään tukahduttaneesta neuvostomiehityksestä tulee kuluneeksi 50 vuotta.

– Miehitys on suuri trauma koko kansakunnalle. Monet sen kokeneet ovat yhä elossa.

Vanha mustavalkoinen arkistokuva Prahasta vuodelta 1968.
Lehtikuva

Miehitysjoukot surmasivat yli sata ihmistä mielenosoituksissa seuraavien kuukausien aikana. Dubček ja hänen tukijansa tuotiin käsiraudoissa Moskovaan. Prahan kevään aktivistit menettivät työnsä ja asemansa, ja monet pakenivat ulkomaille.

Leheckan mukaan tapahtumat vaikuttavat yhä siihen, että etenkin vanhempi polvi suhtautuu epäillen Venäjään.

– Ilman muuta Tšekkoslovakian miehitys mainittiin, kun Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014, Lehecka sanoo.

Miehityksen muisteleminen ei välttämättä ole helppoa kaikille poliitikoille. Esimerkiksi presidentti Miloš Zeman on tuominnut toistuvasti miehityksen, mutta pitää yllä hyviä suhteita Venäjän Vladimir Putiniin.

Tuoreen pääministerin, EU-kriittisen Andrej Babišin suhdetta Venäjään on vaikeampi lokeroida, mutta hän on aiemmin vastustanut Venäjälle asetettuja pakotteita. Kummaltakaan poliitikolta ei ole kuulunut kannanottoa vuoden 1968 tapahtumiin.

Rajojen ulkopuolella suurempi vaikutus

Václav Žákin mukaan Prahan kevät vaikutti lopulta enemmän Tšekkoslovakian rajojen ulkopuolella. Länsi-Euroopassa kommunismi menetti suosiotaan miehityksen myötä.

Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov taas otti Prahan keväästä mallia omiin uudistuksiinsa 1980-luvulla.

Žákista itsestään kasvoi Prahan kevään jälkeen toisinajattelija. Hän allekirjoitti ihmisoikeuksia vaatineen Peruskirja 77:n ja vakuuttui, etteivät vuoden 1968 uudistukset olleet menneet riittävän pitkälle.

Žák ei usko, että nykyinen hallitus haluaa käsitellä vuoden 1968 tapahtumia.

– Valitettavasti Prahan kevät on muualla suositumpi kuin Tšekissä.

Vanha mustavalkoinen arkistokuva Prahasta vuodelta 1968.
Lehtikuva

Tarkennettu presidentti Zemanin suhtautumista miehitykseen 5. tammikuuta kello 20.20.

Lue myös:

YLEn kirjeenvaihtajana todistamassa niin Tšekkoslovakian miehitystä kuin vuoden 1989 samettivallankumousta.

Unkarilaiset kokivat vuonna 1956 hetken vapauden – "Kansannousun henkeä ei näy enää missään"

Tšekin Trumpiksi nimetty Babis ei halua kommunisteja ja äärioikeistoa hallitukseen

Lähteet: AFP