Pelkkä viranomaiskännykkä ei aina riitä – armeijan tyylisiä kenttäpuhelinverkkoja rakennetaan yhä tunnelitiloihin

Pelastuslaitokset käyttävät Virve-puhelimiensa rinnalla myös perinteisempiä viestivälineitä. Muun muassa Helsingissä pelastuslaitos edellyttää yhä, että maanalaisiin tunneleihin rakennetaan langallinen kenttäpuhelinverkko.

Lankapuhelinverkko
Helsingin pelastuslaitoksen paloesimies Pekka Pajala.
Paloesimies Pekka Pajalalla on oikeassa kädessään kenttäpuhelin ja vasemmassa Virve-verkon kännykkä. Takana oikealla kela, jolla on evakuointireitin merkitsemisessä käytettävää valaisevaa kaapelia.Jarmo Koponen / Yle

Onnettomuustilanteissa maanalaiset tilat voivat olla hyvin vaikeita sekä pelastettaville että pelastajille. Esimerkiksi jos pysäköintiluolassa auto leimahtaa tuleen, on tilanne täysin toinen kuin jos roihu on taivasalla.

Kokeneen pelastajan neuvo tällaisessa palotilanteessa toimimiseen on selkeä:

– Välittömästi on katsottava suunta mihin lähdetään, vihreistä kylteistä heti. Ei lähdetä autosta hakemaan tavaraa, koska savu laskeutuu varsin nopeasti alas. Eli silloin ei enää jäädä miettimään mitään, vaan otetaan kaveri mukaan ja lähdetään vihreitä kylttejä seuraten lähimmälle poistumistielle, opastaa ylipalomies – ensihoitaja Reijo Ronkanen Helsingin pelastuslaitokselta.

Myös yhteydenpidon kannalta luolat voivat olla haastavia. Vaikka tunneliin olisikin rakennettu digitaalitekniikkaan perustuvan viranomaisverkon kuuluvuus, on sen rinnalla toisinaan myös koetellumpaa tekniikkaa. Muun muassa Helsingin pelastuslaitos vaatii, että uusiinkin tunnelikohteisiin asennettaan kiinteä kenttäpuhelinkaapelointi pistorasioineen.

Tunnelipuhelin, pääkuvaksi juttuun.
Ei ohjelmistoja eikä tukiasemia. Omien paristojensa voimalla toimiva kenttäpuhelin on varma ja yksinkertainen laite. Jarmo Koponen / Yle

Mutta miksi yhä, vaikka käytössä on hienompiakin laitteita?

– Vikaantumisen varalta ja toimintavarmuuden varmistamiseksi, sanoo Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakala.

Hänen mukaansa on hyvä, että Virve-verkkoa on rakennettu ja rakennetaan tunnelitiloihin. Varajärjestelmistä ei kuitenkaan luovuta.

– Silti me säilytetään nämä kaikki narut ja kenttäpuhelimet ja muut, toteaa Hakala.

Myös Liikenneviraston ohjeessa todetaan, että kenttäpuhelinverkkoja voidaan tarvittaessa rakentaa yli 500 metriä pitkiin tunneleihin.

Lumi painanut Virven tukiasemien sähkönsyöttöjä – käyttö silti kasvussa

Vaikka Virve-verkon toimintavarmuus – muun muassa nyt syrjäisillä tukiasemilla lumen aiheuttamien pitkien sähkökatkojen aikana – on keskusteluttanut, on verkon käyttäjien määrän kasvu jatkunut vakaana. Nyt Tetra-standardiin perustuvan Virven päätelaitteita on käytössä 39 000 kappaletta.

– Meidän tavoitteena on tietysti edesauttaa sitä, että turvallisuusviranomaiset pystyy tekemään hyvää yhteistyötä keskenään. Ja siinä on onnistuttukin hyvin. Hätäkeskus on yksi toimijat yhteen linkittävä taho. Että sanotaan, siinä isossa kuvassa on onnistuttu, arvioi Suomen Virveverkko Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Vinkvist.

Kysymykseen pelastuslaitosten muista järjestelmistä Virveverko Oy:n suunnalta vastataan diplomaattisesti.

– Jos on alueellisia jotain ratkaisuja niin kyllä se arviointikyky on heillä itsellänsä, mitä he mahdollisesti lisäksi tarvitsevat, Vinkvist toteaa.

kuvateksti: Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakalalla on kädessään kela, jossa olevaa narua palomies vetää mukanaan savusukeltaessaan maanalaiseen tilaan.
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö, palomestari Taisto Hakalalla on kela, jolla olevaa narua palomies vetää mukanaan savusukeltaessaan maanalaiseen tilaan. Jarmo Koponen / Yle

Pelastuslaitoksilla toki toivotaan, että onnettomuuksia sattuisi mahdollisimman vähän. Maanalaisten tilojen osalta toive on toteutunut varsin hyvin, ja näin kenttäpuhelimienkin käyttö on pelastushenkilöstolle tuttua lähinnä vain harjoituksista.

– Säännöllisesti sitä harjoitellaan. Olet itse palvellut 33 vuotta, ja ihan yksittäinen kerta on omalle kohdalle sattunut. Että hyvin, hyvin harvoin niitä sitten onnettomuuksissa tarvitaan, myös palomestarin tehtävissä toiminut Hakala sanoo.