Ostitko talon sukulaiselta? Varmistitko, ettei sitä ole pantattu?

Sukulaispoika osti omakotitalon enoltaan. Myöhemmin selvisi, että talo oli enon kesämökkilainan vakuutena. Juristin mukaan panttiyllätyksiltä vältytään, jos kavereiden ja sukulaisten välisissäkin kaupoissa käytetään ammattilaisen apua.

kiinteistökauppa
Asunnon pohjapiirustus ja avaimet.
Harri Vähäkangas / Yle

– Varsinkin sukulaisten välisiä panttiriitoja ratkotaan käräjillä edelleen, vaikka määrät ovatkin vähentyneet huomattavasti sitä mukaa, kun tietämys on kasvanut ja ammattilaisten käyttö lisääntynyt, sanoo asianajaja Petri Järvensivu asianajotoimisto Susiluodosta.

Asianajaja Petri Järvensivu on hoitanut urallaan satoja kiinteistökauppoihin liittyviä riitoja. Hän on myös asiantuntija Asuntokaupan virheet.fi (siirryt toiseen palveluun) –verkkosivustolla.

Myyjän velvollisuus on kertoa kaikki kiinteistöön liittyvät kiinnitykset ja rasitukset. Yleensä tiedonsaannissa ei ole ongelmia, jos kauppa hoituu kiinteistövälittäjän tai juristin avustamana. Myyjän kiinteistövälittäjä on velvollinen hankkimaan tarvittavat asiakirjat ja valvomaan myös ostajan etua.

Jos kaupat tehdään ilman ammattilaista, eikä myyjä kerro rasitteista, voi uusi omistaja tajuta vasta myöhemmin, että kiinteistö on vanhan omistajan velkojen vakuutena.

Pahimmassa tapauksessa vanha omistaja jättää velkansa hoitamatta, jolloin vaarana on, että lainan myöntäjä vaatii vakuutena olevan talon myymistä velkojen kattamiseksi. Jos mielii pitää talonsa, uusi omistaja joutuu pulittamaan lainan velkojalle.

Uusi omistaja voi vaatia korvauksia edelliseltä omistajalta, mutta jos tämä on varaton, ei mikään vakuutuskaan korvaa huonon kaupan tehneen ostajan menetyksiä.

Mahdollisimman tuore rasitustodistus

– Jos ostaja ei halua käyttää talokaupoissa kiinteistövälittäjän tai juristin apua, pitää itse selvittää kiinteistön kiinnitykset ja rasitukset. Jo sillä pääsee pitkälle, että tilaa maanmittauskonttorista lainhuutotodistuksen ja mahdollisimman tuoreen eli korkeintaan viikon ikäisen rasitustodistuksen, neuvoo Järvensivu.

Rasitustodistuksesta näkee, minkä summan edestä kiinteistöön on haettu kiinnityksiä ja ovatko ne vapaina vai jo lainojen pantteina. Tosin siitäkään eivät käy ilmi kaikki kiinteistön vastuut.

– Neuvon käyttämään aina omaa juristia apuna, vaikka olisi kuinka läheisen ihmisen kanssa tekemässä kauppoja. Varsinkin jos myyjällä ei ole kiinteistövälittäjää. Silloin ostajalla on turvaa taustallaan, koska ammattilaisella on vastuu tarkistaa, että kaupassa on kaikki kunnossa ja ostaja on osannut tarkistaa oikeat asiat, Järvensivu sanoo.

Petri Järvensivu tuntee asuntokauppojen monet ongelmat.

– Riitaa tulee rakennuksen kunnosta ja kiinteistön rajoista. Suurimmat ongelmat ovat kuitenkin ehdottomasti asumisterveyteen liittyvät asiat. Kasvussa ovat myös uudentyyppiset ongelmat eli tilanteet, joissa pieni urakoitsija ostaa kiinteistön ja myy sen uudelle omistajalle niin, että siihen on liitetty mukaan urakkasopimukset ja arkkitehtisuunnitelmat. Käräjille mennään, jos urakoitsija ei pystykään täyttämään urakkasopimusta, kuvaa Järvensivu.