18-vuotias maalaispoika osaa tehdä maan kauneimpia puukkoja – aikoo kasvattaa puukkonsa kahvatkin itse

Lemiläisnuorukainen innostui 16-vuotiaana puukkojen tekemisestä. Kaksi vuotta myöhemmin hän voitti Suomi 100 -juhlapuukkokisan perinteisellä puukkomallilla.

puukot
Otto Kemppainen
Lemiläinen Otto Kemppainen on tehnyt kaksi vuotta puukkoja ja voitti Suomi100-juhlapuukkokilpailun.Mikko Savolainen / Yle

18-vuotias Otto Kemppainen avaa ison traktorihallin oven Lemin maaseudulla. Pihapiirissä haukkuu pystykorva ja taustalta kuuluu lampaiden määkimistä.

Traktorihallin oven taakse kätkeytyy ulkoilman viilentämä puukkopaja, jossa hyvässä järjestyksessä ovat ahjot ja alasimet.

– Tämä on siistissä kunnossa, koska paja on nyt hieman talvitauolla ylioppilaskirjoitusten ajan, kertoo tämän kevään ylioppilaskirjoituksiin valmistautuva abiturientti Otto Kemppainen.

Kemppainen teki ensimmäisen puukkonsa 13-vuotiaana. Kului pari vuotta ja sitten innostus iski toden teolla. 16-vuotiaana alkoi puukkoja syntyä. Nuorimies harjoitteli ahkerasti terien tekoa.

– Kun olin Lemin yläasteella, siellä tehtiin itse ahjo ja alasin. Minulle on sattunut hyvät opettajat. Olen aina tykännyt eräharrastelusta, sitä kautta on tullut kiinnostus puukkoihin.

Otto Kemppaisen tekemä puukko, joka voitti puukkoseuran järjestämän Suomi100-juhlapuukkokilpailun
Voittoisassa Suomi 100 -juhlapuukossa on petsattu visakoivua oleva kahva.Mikko Savolainen / Yle

Syyslomaviikolla syntyi Suomi100-voittajapuukko

Nuorimies käynnistää pajallaan nauhahiomakoneen, jossa hän alkaa tottuneesti paljain käsin hiomaan terää.

– Puhkasen nyt teränsuun, kertoo Otto Kemppainen.

Hän tuntee näppituntumalla terän oikean kulman hioessaan puukon terää. Oikea kulma on 20 astetta. Samalla omat käyttömieltymykset päätyvät nuoren tekemiin puukkoihin.

– Mä tykkään pyöristää aina hamaran (terän tylppä puoli). Kun sitä joutuu käytössä tukemaan peukalolla, niin se ei tunnu silloin terävältä.

Otto Kemppainen voitti puukkoseuran järjestämän Suomi 100 -juhlapuukkokilpailun. Voittoisan puukon abiturientti teki pääosin syyslomaviikollaan.

Juhlapuukon terän Kemppainen oli tehnyt aiemmin, mutta syyslomaviikollaan abiturientti teki kahvan ja tupen sekä viimeistelyt.

Eipä myynnistä hirveästi käteen jää. Tuloilla saa vähän hiomanauhoja lisää, mutta siinä se on.

Otto Kemppainen

Kemppainen on mieltynyt suomalaiseen visakoivuun. Petsattu, tumman juovainen kahva miellyttää nuorukaisen silmää. Tällä tyylillä on tehnyt useita puukkoja, kuten myös voittoisa juhlapuukko.

– Tuttu kasvattaa visakoivuja, mutta nyt on tarkoitus alkaa itsekin kasvattaa visakoivuja. Sitä joutuu kyllä vähän odottamaan, että niistä pääsee kahvaa tekemään, naurahtaa Otto Kemppainen Lemillä kotitilallaan.

Suomi 100 -juhlapuukkokisassa voitto tuli Kemppaiselle ihan yllätyksenä. Hän ohitti kisassa vanhat konkarit. Onhan hän tehnyt puukkoja vain kaksi vuotta.

– Voittoperusteluissa kerrottiin, että puukko on hyvin viimeistelty ja on perinteinen suomalainen malli, kertoo Kemppainen.

Neuvoja vanhoilta konkareilta

Kemppainen tekee puukkonsa alusta lähtien itse, takoo tai hioo terän, tekee kahvan ja tupen. Hän on itseoppinut puukontekijä. Ohjeita Otto Kemppainen on etsinyt kirjoista ja netistä. Lisäksi hän on soitellut kokeneille tekijöille.

– Olen kysellyt esimerkiksi mittoja kauhavalaisten puukkojen tekoon. Sitten olen kysellyt mielipiteitä tekemistäni yksityiskohdista. Kehuja on tullut ja joitakin parannusehdotuksia.

Otto Kemppaisen tekemä kauhavalainen puukko
Otto Kemppaisen kauhavalaisen puukon yksityiskohdat hivelevät silmää.Mikko Savolainen / Yle

Vanhat puukontekijäkonkarit ovat olleet innoissaan siitä, että nuoriltakin vielä löytyy kiinnostusta puukon tekemistä kohtaan.

Nuorimies on rakentanut pajansa itse. Jopa 1000-asteinen uuni on hänen omaa käsialaansa. Siellä terä karkaistaan. Voisi kuvitella, että käsityönopettajana työskentelevä Oton isä olisi ollut apuna pajan teossa, mutta isä kertoo naurahtaen, että poika on itse hommansa tehnyt.

Monet työvaiheet kiehtovat puukkojen tekemisessä

Kemppainen intoutuu kertomaan hiomakoneen vieressä, kuinka puukot ovat mielenkiintoisia monien työvaiheiden takia.

– Tässä tarvitsee hirveästi erilaisia taitoja! Esimerkiksi kun tekee niitä kauhavalaisia puukkoja, tarvitsee myös kultasepän taitoja.

Juuri pohjalaispuukot ovat nuorukaisen mieleen. Hän on tykästynyt nyt kauhavalaiseen vanhan mallin puukkoon, koska yksityiskohdat vaativat tarkkuutta. Kuviot pitää kaivertaa tarkasti kahvaan ja juottaa kulta tai hopea kaiverruksiin.

Kemppainen on tehnyt oman kauhavalaisen terän koristeet mehiläisvahalla ja kuningasvedellä.

– Kauhavalaisessa on upotuksia ja koristeheloja, kertoo kauhavalaisten hohdosta Otto Kemppainen.

Otto Kemppaisen tekemiä puukkoja pöydällä
Otto Kemppaisen puukkoja on esillä Lemin vanhassa pappilassa.Mikko Savolainen / Yle

Tilauksia nuorukaiselle maailmalta

Kun nuorelta kysyy, montako puukko kahden vuoden aikana on tehnyt, hän naurahtaa ja sanoo, ettei ole laskuissa pysynyt. On niitä kuulemma tehty paljon.

Kyläläiset ovat tilanneet Kemppaiselta puukkoja. Nyt yksi puukko on lähdössä Saksaan asti. Kemppainen esittelee tekemiään puukkoja muun muassa Instagramissa ja Facebookissa.

Puukkojen hinnat alkavat 200 eurosta. Hinta riippuu viimeistelyjen määrästä, mutta ei puukkojen tekemisellä tiliä pääse tekemään. Lukiossa yrittäjäkursseja käynyt nuorimies tietää, että volyymia pitäisi olla enemmän, jotta voisi tienata paremmin.

– Eipä myynnistä hirveästi käteen jää. Tuloilla saa ostettua vähän hiomanauhoja lisää, mutta siinä se on.

Täyspäiväiseksi puukontekijäksi nuorimies ei aio.

– Kyllä tästä joku sivuammatti saattaisi tullakin. En mie ole tätä kyllä heti lopettamassakaan, toteaa Otto Kemppainen.