Etlan Vesa Vihriälä: Suomen hyvää työllisyyskehitystä ei pidä tuhria – kiisteltyä aktiivimalliakin tarvitaan

Hallituksen tavoite sadasta tuhannesta uudesta työpaikasta ja 72 prosentin työllisyysasteesta voi yllättäen toteutua, jos viime vuoden kehitys jatkuisi muuttumattomana.

työttömyysturva
Vesa Vihriälä
Vesa VihriäläJarno Kuusinen / AOP

Jos viime vuoden trendi jatkuisi muuttumattomana, hallituksen tavoite runsaasta 100 000 työpaikan lisäyksestä ja 72 prosentin työllisyysasteesta vaalikauden loppuun mennessä toteutuisi selvästi.

Uusia työpaikkoja on syntynyt ennen kaikkea rakennustoimintaan ja yksityisiin palveluihin, mutta myös teollisuuden työllisyys on ollut viime aikoina kasvussa.

– Tulos on ollut paljon parempi kuin mitä mikään ennusteita Suomessa laatinut taho vielä alkusyksystä ennakoi, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä summaa.

Vihriälä kommentoi työllisyysnäkymiä tänään julkaisemassaan kolumnissa (siirryt toiseen palveluun).

Trendin jatkumiseen ei voi tuudittautua – aktiivimalliakin tarvitaan

Työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä oli marraskuussa peräti 82 000 suurempi kuin vuotta aiemmin. Satunnais- ja kausivaihtelusta puhdistettu trendisarjakin osoitti lähes 50 000 työpaikan lisäystä vuoden aikana.

Etlan Vihriälä kuitenkin varoittelee, ettei trendin jatkumiseen ole syytä sellaisenaan tuudittautua. Hänen mukaansa suuren kohun aiheuttanutta aktiivimalliakin tarvitaan. Vihriälä sanoo, että hallituksen ajama aktiivimalli vahvistaa juuri niitä työttömyysturvajärjestelmän piirteitä, jotka tutkimuksen valossa ovat järkeviä.

– Lyhyt omavastuu, korkeahko työttömyyskorvauksen taso työttömyysjakson alussa ja myöhemmin aleneva korvaustaso, jos työtön ei työllisty tai edes pyri parantamaan työllistymisedellytyksiään, Vihriälä luettelee.

Vihriälä katsoo, että myös aktiivimallin ajoitus olisi hyvä.

– Työvoimalle on kovasti kysyntää, joten on otollinen aika parantaa työn vastaanottamisen kannustimia, Vihriälä sanoo.

Työmarkkinauudistuksia pitää jatkaa, eikä peruuttaa

Vihriälän mukaan ongelmallisin seikka on, että työllisyyskehityksen hyvän trendin jatkuminen saattaa törmätä työvoimakapeikkoihin eli siihen, että avautuviin työpaikkoihin ei välttämättä löydykään työntekijöitä.

– Vaivoin nousuun saatu työvoiman kysyntä jäisi toteutumatta sen vuoksi, että työn ulkopuolella olevat eivät työllisty osaamispuutteiden, sijainnin tai taloudellisten kannustimien heikkouden vuoksi, Vihriälä selventää.

– Työmarkkinauudistuksia pitää jatkaa, eikä peruuttaa, hän lataa,

Vihriälä muistuttaa, että hyvästä näkymästä huolimatta työllisyyden kehitykseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi kuukausihavaintoihin liittyy paljon satunnaisuutta ja työvoiman kysynnän kasvukaan tuskin jatkuu viime kuukausien malliin tulevaisuudessa. Vientimarkkinoiden kasvuvauhti lienee saavuttanut tai saavuttamassa huippunsa.

Aito ongelma työpaikkojen täyttymisessä

Myös työllistämiskynnystä madaltaneiden toimien, kuten kilpailukykysopimuksen sekä määräaikaisuutta, koeaikaa ja takaisinottovelvoitetta koskevien muutosten myönteiset vaikutukset työllisyyteen alkavat ajan mittaan vaikuttaa vähemmän.

Vihriälän mukaan osaavan työvoiman saatavuusongelmasta raportoivien yritysten osuus on noussut samalla kun avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut.

– Tämä kertoo aidosta ongelmasta työpaikkojen täyttymisessä, Vihriälä sanoo.

Kaikkia uudistusten myönteisiä vaikutuksia ei ole vielä nähty

Vihriälän mukaan myös se on mahdollista, että kaikkia uudistusten myönteisiä vaikutuksia ei ole vielä edes nähty.

Tällaisia toimia ovat ennen kaikkea ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhennys sadalla päivällä, tiukemmat vaatimukset ottaa työtä vastaan, työttömien määräaikaishaastattelut ja jo aiemmin päätetty eläkeuudistus.

Kaikki nämä tulivat voimaan vuoden 2017 alusta ja aktiivimalli vasta kuluvan vuoden alusta. Hallitus on myös keventänyt työn verotusta.