Some vauhdittaa Iranin mielenosoituksia sensuuriyrityksistä huolimatta

Iranin mielenosoitusten seurauksia on vaikea ennustaa, mutta yksi ilmiö on jo nähtävissä. Sosiaalinen media on yhä tärkeämpi mielenosoittajien viestintäkanava.

sosiaalinen media
Opiskelija heiluttaa kylttiä yliopiston alueella. Hänen ympärillään on muita nuoria.
Iranin opiskelijat ottivat yhteen mellakkapoliisin kanssa Teheranin yliopiston alueella hallituksen vastaisen mielenosoituksen johdosta 30. joulukuuta. STR / EPA

Vuonna 2009 vain vajaalla viidenneksellä iranilaisista oli älypuhelin, nyt laitteen omistaa lähes puolet kansalaisista. Protestimieli kanavoituu internetin kautta myös Iranissa.

– Mobiiliviestinnällä on suuri rooli mielenilmauksissa erityisesti autoritaarisissa hallinnoissa, kun viesti mielenosoituksista leviää. Kun uusia palveluja tulee käyttöön, viranomaiset eivät aina pysy perässä kehityksessä, yliopistotutkija Turo Uskali Jyväskylän yliopistosta sanoo puhelinhaastattelussa.

Internetiä tutkiva Mahsa Alimardani arvioi (siirryt toiseen palveluun)kanadalaisella CBC News-kanavalla, että aiemmin iranilaiset käyttivät esimerkiksi Twitteriä ollakseen yhteyksissä Iranin ulkopuolelle, kun nykyään tviittejä käytetään keskinäiseen yhteydenpitoon.

Internetin käyttörajoitukset ovat yhtä tärkeitä kuin katujen poliisivartiot

Iranin viime viikolla alkaneiden mielenosoitusten taustalla on tyytymättömyyttä tulojen ja työpaikkojen vähenemiseen ja korruption ja sotilaallisten menojen kasvuun.

Iranin hallinto on turvautunut mellakkapoliisien lisäksi internetin käyttörajoituksiin suitsiakseen protestiliikettä. Sisäministeriö kielsi Telegram-viestipalvelun käytön laittomana sunnuntaina, vaikka sitä käyttävät presidentti, parlamentaarikot ja hallituksen jäsenet.

Whatsappin kaltainen Telegram (siirryt toiseen palveluun) on Iranin suosituin viestisovellus. Sitä käyttää arviolta puolet 80-miljoonaisesta kansasta. Se on muita pikaviestichatteja suojatumpi ja siksi turvallisuusviranomaisten valvontakoneistoa välttelevien iranilaisten mieleen.

– Nykyteknologia mahdollistaa palvelujen rajoittamisen, mutta myös rajoitusten kiertämisen. Kyse on kissa-hiiri-leikistä, Iranin tapauksessa mielenosoittajien ja viranomaisten välillä, sanoo datajournalismia tutkinut Turo Uskali.

Mies kävelee kadulla puhelimeen puhuen.
Kolmannes Iranin väestöstä on alle 30-vuotiaita. Abedin Taherkenareh / EPA

Presidentti Ahmadinejad kielsi tviitit ensin – liittyi sitten

Dubaista operoivan Telegramin sulkeminen on ollut ollut aiemmin ajoittaista. Iranin hallitus on mukana digitaalisen talouden kehityksessä, vaikka osin vastahankaisesti.

Iran kielsi Facebookin ja Youtuben käytön jo vuoden 2009 mielenosoitusten jälkeen, mutta palveluja käytetään kiertoteitä.

Iranin korkea-arvoisin uskonnollinen johtaja Ali Khamenei on väläytellyt kansallisen internetin perustamista. Jos kaikki data pysyisi kotimaisilla palvelimilla, viranomaiset pystyisivät paremmin valvomaan sisältöjä.

Iranin entinen presidentti Mahmud Ahmadinejad yritti sulkea Twitterin uudelleenvalintansa jälkeen vuonna 2009. Sittemmin hän on liittynyt (siirryt toiseen palveluun)palvelun käyttäjäksi.

Sosiaalinen media vauhditti esimerkiksi Tunisiasta alkaneen arabikevään yhteiskunnallisia muutoksia vuonna 2011, mutta some on ollut uhka Länsi-Euroopassakin, vain kymmenisen vuotta sitten.

– Kun Lontoossa oli mielenosoituksia, pääministeri Tony Blair vaati kaiken sosiaalisen median sulkemista. Aiheesta tehtiin tutkimusta, eikä somen todistettu lietsoneen levottomuuksia. Onhan demokratian kannalta arveluttavaa, että joukkoviestintävälineitä aletaan sulkea. Toisaalta ihmiset tulivat somekutsujen kautta siivoamaan mielenosoitusten jälkiä, Turo Uskali sanoo.

Mies näppäilee puhelinta.
Älypuhelinten määrä on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut. Iranilaiset käyttävät eniten Telegram-pikaviestipalvelua. Abedin Taherkenareh / EPA

Some ei hae ihmisiä kaduille kodeistaan

Iran on Uskalin mielestä yksi esimerkki vallanpitäjien ja uuden median valtataistelusta. Kyse on siitä, kuka, mitä ja missä saa puhua. Hän muistuttaa kuitenkin, että sosiaalinen media on yksi viestintäväline muiden joukossa.

– Ei some synnyttänyt esimerkiksi arabikevättä. Aktivistit olivat aktiivisia jo paljon aikaisemmin, mutta yhteiskuntakriitiikki on nyt paremmin nähtävillä ja prosessit nopeutuvat, samanmielisiin saadaan helpommin yhteyttä.

Sosiaalinen media ei synnytä mitään, vaan siellä toimivat ihmiset, päättää Turo Uskali Jyväskylän yliopistosta.

Uutista on muokattu klo 10.41: Korjattu CBC-kanava yhdysvaltalaisesta kanadalaiseksi. Kyse David Cameronin pääministerikaudesta.

Lue myös:

Iran syyttää ulkomaita levottomuuksista – Kokosimme yhteen keskeiset väitteet ja faktat maan tilanteesta

Köyhtyminen sai kansan kaduille Iranissa - "Jopa paluuta shaahin ajan Iraniin vaadittu"

Lähteet: REUTERS