Koe uusi yle.fi

Hyydepatojen räjäytykset halutaan historiaan – talven ensimmäisiä hyydepatoja odotetaan ensi viikolle

Kiinteistöjen ja luonnon suojaaminen hyydetulvalta räjäytyksin on raju toimenpide, jonka tilalle halutaan kehittää nyt uusia vaihtoehtoja.

vesistöt
Hyydepato Lestijoessa, vesi on noussut uomassa.
Hyydettä Lestijoella 2016.Susanna Wacklin / Yle

Sään ennustetaan pohjalaismaakunnissa kylmenevän vähitellen ensi viikkoa kohden. Kylmenemisen myötä hyydetulvien riski vesistöissä kasvaa.

Hyydepatoja voi syntyä, kun joen virtaama on suuri eikä siihen ole muodostunut jääkantta. Pakkasta ei loppujen lopuksi edes tarvita kovin montaa astetta.

– Hyyteen syntyyn vaikuttavat monet asiat, kuten mikä virtaama on, mistä tuulee ja tuleeko lumipyryä päälle. On oikeastaan hyvin vaikea ennustaa, milloin hyydettä alkaa syntyä ja milloin se alkaa muodostua ongelmaksi, sanoo ryhmäpäällikkö Tommi Mäki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Pohjanmaalla hyydetulvia esiintyy lähes vuosittain Ähtävänjoella Evijärven alapuolisilla koskipaikoilla, sekä Lappforsin ja Kolpin taajamien läheisyydessä.

Ähtävänjoen lisäksi hyydetulvia esiintyy ajoittain myös muissa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokivesistöissä. Viime vuosina hyydeongelmia on ollut muun muassa Lestijoen koskialueilla, Lapuanjoella Kuortaneenjärven alapuolella, Seinäjoella Rengonkylässä sekä Kyrönjoen alaosan koskissa.

Räjäytykset vahingoksi luonnolle ja kiinteistöille

Mahdolliseen hyytymiseen ja hyydepatojen syntymiseen varaudutaan Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella muun muassa hyydepuomein, joita laitetaan vesistöihin kuten Ähtävänjokeen. Hyydepuomeilla pyritään nopeuttamaan jääkannen muodostumista vesistöön. Silti ongelmia saattaa tulla.

– Varsinkin Ähtävänjoella uoman profiili on sellainen, että hyydeongelma on lähes jokavuotinen. On poikkeustalvi, jos ongelmaa ei esiinny, Mäki sanoo.

Ähtävänjoella myös sen yläpuolisten Lappajärven ja Evijärven säännöstelyllä on pyritty ehkäisemään hyyteen muodostumista.

Jos hyydepato syntyy, se joudutaan purkamaan kaivinkoneella tai räjäytyksin. Esimerkiksi Ähtävänjoki on kuitenkin Natura 2000 -aluetta ja siellä esiintyy uhanalaista raakkua eli jokihelmisimpukkaa, jolle hyydepatojen purkaminen voi olla haitaksi.

– [Kaivaminen ja räjäytykset] pyritään toteuttamaan mahdollisimman vähin haitoin, mutta on sillä aina vaikutuksia. Raakkukanta esimerkiksi pyritään aina huomioimaan ja ampumaan sellaisilla kohteilla, missä raakkua ei esiinny, Mäki sanoo.

Hyyde uhkaa vuosittain myös rakennuksia alueilla. Mäen mukaan se, moniko kellari kastuu, riippuu talvesta, mutta myös kiinteistöille hyydepadot aiheuttavat vahinkoa.

Yhteistyöllä tehokkaaseen vahinkojen ehkäisemiseen

Ympäristö- ja kiinteistövahinkojen ehkäisemiseksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on aloitettu uusien hyyteentorjuntaratkaisujen etsiminen.

– Olemme tehneet alustavia yleissuunnitelmia ja -selvityksiä miten hyydeongelmia voitaisiin estää ja vähentää, ettei tarvitsisi tehdä rankkaa ampumis- ja kaivinkonetoimintaa, Tommi Mäki sanoo.

Tavoite on vielä tämän vuoden aikana saada alulle yhteistyö hyyderiskialueiden kiinteistöjen suojaamiseksi ja hyyteen ennaltaehkäisemisen kehittämiseksi. Mäen mukaan asiassa ollaan kuitenkin vielä alkutekijöissä ja tulevina vuosina yhteistyötä tullaan tekemään sekä kuntien että yksityisten kiinteistönomistajien kanssa.

– Jos muutaman vuoden sisällä päästäisiin kokeilemaan jossain mittakaavassa ja laittamaan alulle ennaltaehkäisevää suojausta. Toivon, että hyvässä yhteistyössä saataisiin asiaa edistettyä, ettei kiinteistöille tulisi haittaa tästä hyydeongelmasta.