1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Iran

Iran syyttää ulkomaita levottomuuksista – Kokosimme yhteen keskeiset väitteet ja faktat maan tilanteesta

Toistaiseksi Iranin johtajat eivät ole esittäneet todisteita syytösten tueksi.

Iranilaisopiskelija yrittää suojautua kyynelkaasulta mielenosoituksessa Teheranin yliopistolla lauantaina. Kuva: EPA / STR

Iranin levottomuudet on maan johdossa otettu vastaan tutulla kaavalla: syy on ulkomaissa, etenkin Yhdysvalloissa ja sen keskustiedustelupalvelussa CIA:ssa. Todisteita väitteiden tueksi ei ole esitetty.

Selvää on, että monet länsimaat ja Iranin vastustajat Lähi-Idässä toivovat protestien horjuttavan teokraattisen hallinnon asemaa Iranissa.

Tässä kolmen kohdan listaus siitä, mitä Iranin mielenosoituksista on väitetty ja mitä niistä todella tiedetään.

1. Ulkomaat ovat protestien takana

Iran on syyttänyt Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelua maata ravistelevista levottomuuksista. Valtionsyyttäjä Mohammad Jafar Montazerin mukaan CIA:n työntekijä on johtanut operaatiota, jonka päämäärä on ollut luoda levottomuutta maaseudulla.

Montazer väittää, että CIA:n suunnitelma oli muuttaa alueelliset protestit aseelliseksi kansannousuksi helmikuun puoleenväliin mennessä. Myös Iranin korkeimman johtajan, ajatollah Ali Khamenein mukaan protesteja organisoidaan ulkomailta käsin.

– Vihollinen odottaa mahdollisuutta, murtumaa, jonka kautta soluttautua sisään. Katsokaa viime päivien tapahtumia. Kaikki islamilaisen tasavallan vastustajat ovat hyödyntäneet monia keinoja – mukaan lukien rahaa, aseita, politiikka ja tiedustelua – luodakseen ongelmia islamilaiselle järjestelmälle, islamilaiselle tasavallalle ja islamilaiselle vallankumoukselle, Khamenei sanoi puhuessaan sotaveteraaneille ja heidän perheilleen.

Faktat:

Mielenosoitukset alkoivat 28. joulukuuta Iranin toiseksi suurimmasta kaupungista Mashhadista ja levisivät sieltä ympäri maata. Aluksi mielenosoittajat lähtivät kadulle protestoimaan hintojen nousua ja maan kehnoa taloudellista tilaa, mutta pian protestit laajentuivat koskemaan maan islamistista hallintoa.

Iranin hallinto on myöntänyt talousvaikeudet.

– Maallamme on isoja haasteita työttömyyden, korkeiden hintojen, korruption, vedenpuutteen, yhteiskuntaluokkien välisen kuilun ja budjetin epätasaisen jakautumisen vuoksi, presidentti Hassan Rouhanin neuvonantaja Hesamoddin Ashena kirjoitti Twitterissä.

Yhdysvallat on kieltänyt vaikuttaneensa protesteihin. Maan keskustiedustelupalvelu ei ole kommentoinut väitteitä Iranin sisäisiin asioihin sekaantumisesta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sosiaalisessa mediassa kertonut tukevansa Iranin protestoijia ja luvannut heille Yhdysvaltain tukea "sopivalla hetkellä". Toistaiseksi ei ole tiedossa, mitä tämä tuki voisi käytännössä olla ja milloin sitä olisi tarkoitus antaa.

Uutistoimisto AP:n mukaan Yhdysvaltain hallinto uskoo, että mielenosoitukset olivat alun perin Iranin konservatiivien organisoimia näytöksiä, joilla pyrittiin painostamaan maan maltillista presidenttiä Hassan Rouhania. AP ei kerro, mihin lähteisiin se perustaa väitteensä Yhdysvaltojen näkemyksestä.

Osa kaupungeista, joissa on järjestetty mielenosoituksia joulukuun 2017 lopussa. Suurimpia protestit ovat olleet pääkaupunki Teheranissa, Kermanshahissa ja Mashhadissa. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

2. Iranilaisilla on jo oikeus protestoida ja äänestää

Iranin hallinnon mukaan monet mielenosoittajien vaatimuksista ovat turhia, sillä maa antaa jo kansalaisilleen oikeuden äänestää vaaleissa ja osoittaa mieltään.

– Iranin turvallisuus ja tasapaino riippuvat sen omasta kansasta, jolla on oikeus äänestää ja protestoida. Näitä vaivalla ansaittuja oikeuksia tullaan puolustamaan, eikä hyökkääjien anneta sabotoida niitä väkivallalla ja tuhoamisella, Iranin ulkoministeri Mohammed Javad Zarif kirjoitti sosiaalisessa mediassa.

Faktat:

Iranissa mielenosoituksille pitää saada etukäteen lupa sisäministeriöltä, joka valvoo maan poliisivoimia. Kuluneen viikon aikana järjestetyille rauhanomaisille mielenosoituksille näitä lupia ei ole myönnetty.

Iranilla on myös pitkä historia protestien väkivaltaisessa taltuttamisessa. Viimeksi vuonna 2009 presidentinvaaleihin liittyvissä mielenosoituksissa kymmeniä kuoli ja tuhansia pidätettiin. Osaa kiinniotetuista kidutettiin.

Iran kuitenkin sallii joitain mielenilmauksia ja esimerkiksi luvattomia lakkoja. Viime toukokuussa vihaiset kaivosmiehet piirittivät presidentti Rouhanin auton ja vaativat parannuksia työturvallisuuteen ja palkkoihin. Tapaus oli poikkeuksellinen, ja epäselvää on, missä määrin kaivostyöläisten mielenilmaus oli etukäteen masinoitu. Nyt maassa on järjestetty Iranin hallintoa tukevia mielenosoituksia.

Irania on joskus kutsuttu ei-liberaaliksi valtioksi, jolla on demokratian piirteitä. Iranilaiset saavat äänestää maan parlamentista ja presidentistä, mutta ehdokkailla täytyy olla maan uskonnollisten tahojen hyväksyntä tullakseen valituiksi.

Periaatteessa viimeinen sana Iranin asioista on maan hengellisellä johtajalla. Hänet taas valitaan suljetulla äänestyksellä, johon kansalaiset eivät voi osallistua.

Presidentti Hassan Rouhani käveli Iranin hengellisen johtajan Ali Khamenein muotokuvan ohi Teheranissa toukokuussa 2017. Kuva: EPA

3. Yhdysvallat kannustaa väkivaltaisuuksiin

Iranin YK-suurlähettilään Gholamali Khoshroon mukaan Yhdysvallat on toistuvasti yrittänyt vaikuttaa Iranin sisäisiin asioihin.

– Nämä yritykset alkavat vuoden 1953 vallankaappauksesta, jonka kohteena oli Iranin demokraattisesti valittu pääministeri. Yhdysvaltain nykyinen hallinto on rikkonut kaikkia kansainvälisiä suhteita koskevia sääntöjä. Yhdysvaltain presidentti ja varapresidentti ovat lukuisissa absurdeissa tviiteissään yllyttäneet iranilaisia hajottavaan toimintaan, Khoshroo kirjoitti YK:lle.

Faktat:

Vuonna 1953 Yhdysvallat ja Britannia olivat osallisina salaliitossa, jonka päämäärä oli syöstä vallasta Iranin pääministeri Mohammed Mosaddegh. Aluksi operaatio näytti epäonnistuvan, mutta Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun tukemat protestit johtivat lopulta Mosaddeghin viraltapanoon ja länsimielisen Mohammad Reza Pahlavin valtaannousuun.

Pahlavin kausi Iranin johdossa päättyi islamilaiseen vallankumoukseen vuonna 1979, jota seurasi Yhdysvaltain Iranin suurlähetystön 444 päivää kestänyt panttivankikaappaus. Kyseiset tapahtumat vaikuttavat edelleen suuresti siihen, miten iranilaiset ja yhdysvaltalaiset näkevät maidensa väliset suhteet.

Iranin karismaattinen johtaja ajatollah Ruhollah Khomeini kuvattuna tammikuussa 1979. Hänen johtamansa islamilainen vallankumous yllätti monet aikalaiset. Kuva: UPI

Islamilaisen vallankumouksen jälkeen Yhdysvallat on pyrkinyt vaikuttamaan Iranin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan lukuisten talouspakotteiden kautta. Tämän lisäksi Yhdysvaltoja on syytetty muun muassa Iranin ydinohjelman sabotoinnista tietokoneviruksella.

Tiedossa ei ole, missä määrin Washington on onnistunut vaikuttamaan Iranin poliittiseen kehitykseen ei-julkisin keinoin. Se tiedetään, että historiallisesti Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun kykyä vaikuttaa muiden maiden asioihin on usein yliarvioitu niin Washingtonissa kuin ulkomaillakin.

Presidentti Trump ja varapresidentti Mike Pence ovat kertoneet sosiaalisessa mediassa tukevansa Iranin protestoijia, mutta he eivät ole kannustaneet ketään väkivaltaisuuksiin.