Äänekäs vastarinta

Venäjän vaikuttamista avaavan juttusarjan toinen osa vie Slovakiaan, jossa valtiovalta vielä mietiskelee miten reagoida informaatiosekamelskan luomiin uhkiin – ja kansalaisaktivistit ovat jo tarttuneet toimeen.

Slovakia
Piirroskuva
Stina Tuominen / Yle

Vielä 1990-luvun alussa Suomi ja Slovakia puhuivat hyvin samaan tapaan Venäjästä.

Presidentti Mauno Koivisto sijoitti Suomen “idän ja lännen risteyskohtaan” ja Slovakian pääministeri Vladimír Mečiar halusi tehdä Slovakiasta sillan lännen ja idän välille.

Tavoitteena oli ystävällismielinen mutta realistinen suhtautuminen Venäjään. Keskitie, kun sekä entiset itä- että länsiblokin maat arpoivat politiikkansa kanssa.

Sittemmin kumpikin maa liittyi EU:hun ja Slovakia vielä päälle Natoon. Kummankin suhdetta Venäjään voi yhä kuvata “pragmaattisen ystävälliseksi”, mutta muuten maiden ympäristö on hyvin erilainen. Suomea vierustavat muut Pohjoismaat, demokratian ja sananvapauden mallioppilaat.

Slovakia sijoittuu vaikeaan välikköön, jos EU-maiden sijainnin mittariksi ottaa sen, kuinka kestävät perusteet maiden demokratioilla on: kuinka hyvin vallan kolmijako, kansalaisten oikeusturva ja sananvapaus toteutuvat. Maa kuuluu niin sanottuun Visegrad-ryhmään kuten Unkari, Puola ja Tšekki.

Etelässä Unkarin pääministeri Viktor Orbán pönkittää omaa valtaansa demokratian kustannuksella (siirryt toiseen palveluun), rajoittaa kansalaisjärjestöjen toimintaa ja ylistää Venäjän Vladimir Putinia (siirryt toiseen palveluun).

Pohjoisessa Puolan parlamentti hyväksyi joulukuussa lain, joka antaa edustajille valtaa vaikuttaa korkeimman oikeuden kokoonpanoon (siirryt toiseen palveluun).

Tšekeissä presidentti Miloš Zeman on vitsaillut muun muassa toimittajien likvidoimisella ja kasvissyöjien tappamisella. Hänet tunnetaan yhtenä EU:n Venäjän-mielisimmistä johtajista.

Nyky-Slovakiassa Venäjään suhtaudutaan kaksijakoisesti.

Pääministerinä toimii Robert Fico, joka on useaan otteeseen vannonut maan eroavan EU-skeptisistä naapureistaan.

Silti Fico on vaatinut EU:ta luopumaan Venäjän vastaisista sanktioista (siirryt toiseen palveluun). Samaan aikaan presidentti Andrej Kiska pitää Venäjää uhkana länsimaisille demokratioille.

– Meidän täytyy toimia yhdessä kun kohtaamme kaikkia meitä uhkaavan vaaran – Venäjän propagandan ja disinformaation, Kiska sanoi marraskuussa EU-parlamentissa pitämässään puheessa (siirryt toiseen palveluun). Hänestä on naurettavaa, jos EU ei kiinnitä puolustusyhteistyössään enemmän huomiota propagandaan.

– Olisi harmillista antaa eurooppalaisen projektin epäonnistua vain koska emme pysty pysäyttämään huijausten ja valeuutisten leviämistä.

Robert Fico ja Andrej Kisko
Slovakian pääministeri Robert Fico (vas.) ja presidentti Andrej Kiska ovat eri linjoilla Venäjästä: Kiska haluaisi tehokkaita vastatoimia vaikutusyrityksille. AOP

Meidän täytyy toimia yhdessä kun kohtaamme kaikkia meitä uhkaavan vaaran – Venäjän propagandan ja disinformaation.

Slovakian presidentti Andrej Kiska

Kiska arvioi jo viime maaliskuussa, että Slovakia on informaatiosodan ja propagandan kohde. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin totesi, ettei maan turvallisuuspalvelu tee lähes mitään taistellakseen sitä vastaan.

Mutta slovakialaiset tekevät.

Yksi esimerkki on Facebookissa toimiva vapaaehtoisten aktivistiryhmä #somtu.

Ryhmän nimi “somtu” tarkoittaa vapaasti suomennettuna “olen täällä” ja sen idea on yksinkertainen.

Kun joku ryhmän jäsenistä näkee internetissä vihapuhetta, salaliittoteorioita tai muita keksittyjä väitteitä, hän kirjoittaa aiheesta Facebook-ryhmän seinälle. Sen jälkeen ryhmän ylläpitäjät arvioivat, pitääkö tilanteeseen reagoida.

Jos täytyy, he pyytävät kaikkia ryhmän jäseniä osallistumaan keskusteluun: vihapuheeseen vastataan empatialla, valheisiin faktoilla ja salaliittoteoriat ammutaan alas.

– Ei tarvita kuin sata ihmistä, että pystyt muuttamaan keskustelun suunnan. Tarvitset vain enemmän ihmisiä kuin vihan levittäjiä on, ryhmää moderoiva Tomáš Kriššák kiteyttää.

Ei tarvita kuin sata ihmistä, että pystyt muuttamaan keskustelun suunnan. Tarvitset vain enemmän ihmisiä kuin vihan levittäjiä on.

Aktivistiryhmä Somtun moderaattori Tomáš Kriššák

Slovakiassa on muitakin aktiivisen roolin ottaneita toimijoita. Esimerkiksi Konspiratori-sivusto listaa internet-sivuja, joilla se ei suosittele kenenkään mainostavan.

Jos nettisivulla on Konspiratorin asiantuntijaryhmä arvion mukaan salaliittoteorioita, perusteetonta propagandaa tai vihan lietsontaa, sivusto joutuu listalle. Mainostajat osaavat listan avulla vaatia, etteivät heidän mainoksensa päädy esimerkiksi Google-mainosten kautta sellaisille sivuille. Näin yritykset eivät vahingossa rahoita itselleen epämieluisia sivustoja.

Konspiratorin perustajajäsen Ján Urbančík kertoo, että yrityksellä on tällä hetkellä tuhansia asiakkaita. Listalla on yli sata epäilyttävää sivustoa.

Sekä Urbančíkille että Kriššákille on yhdentekevää, mistä vihapuhe ja salaliittoteoriat ilmestyvät. Olennaista on vain niiden vastustaminen.**

Kuvakaapaukset Somtu -facebook sivu ja  conspiratori sivusto.
Facebook-ryhmä #somtu taistelee vihapuhetta vastaan, Konspiratori taas listaa sivustoja, joilla ei kannata mainostaa.Somtu Facebook / Konspiratori -sivusto

Kaikille ei ole yhdentekevää, kuka yrittää vaikuttaa Slovakiassa käytävään keskusteluun. Slovakian ulkopoliittisen keskuksen johtaja Aleksander Duleba puhuu Venäjän vaikutuksesta suoraan.

Hänen mukaansa Venäjä alkoi järjestelmällisesti vaikuttaa Slovakian sisäiseen tilanteeseen jo vuoden 2007 tienoilla, Venäjän Vladimir Putinin kuuluisan Münchenin puheen aikoihin.

Duleban mukaan Venäjä alkoi jo silloin tukea Visegrad-maissa vaihtoehtomedioita sekä vaihtoehtoisia poliittisia liikkeitä, jotka pönkittävät venäläistä narratiivia.

– Mutta siitä tuli näkyvää vasta Maidanin jälkeen, hän sanoo.

Slovakiassa leviävät epämääräiset artikkelit ja nettikeskustelut toistavat muista EU-maista tuttua kaavaa: aiheet käsittelevät milloin maahanmuuttoa, milloin Yhdysvaltoja, milloin kyseenalaistavat koko demokraattisen järjestelmän. Faktayhteys jää epäselväksi.

Esimerkiksi huhtikuussa slovakialainen nettisivu väitti, että Yhdysvallat ja kansalaisjärjestöt suunnittelevat maassa vallankaappausta, jonka tarkoituksena on syrjäyttää pääministeri Robert Ficon hallitus. Sivuston mukaan tilalle olisi määrä asettaa presidentti Andrej Kiskan johtama asiantuntijahallitus, jonka päämääränä olisi myydä Slovakian makean veden varastot ja maa-alueita ulkomaisille sijoittajille. Artikkeli ei tarjoa teorialle mitään todisteita.

Venäjä alkoi järjestelmällisesti vaikuttaa Slovakian sisäiseen tilanteeseen jo vuoden 2007 tienoilla.

Slovakian ulkopoliittisen keskuksen johtaja Aleksander Duleba

Venäjän kytköksistä vaikutusyrityksiin Slovakiassa on todistettavia esimerkkejä. Yksi niistä liittyy Venäjän uuteen Suomen-suurlähettilääseen Pavel Kuznetsoviin, joka toimi vuosina 2010–2014 Venäjän suurlähettiläänä Slovakiassa.

Kuznetsov antoi suurlähettiläsvuosinaan haastattelun äärioikeistolaiselle ja Venäjän-mieliselle Zem a Vek -lehdelle.

Suurlähettilään ja toimittajien välisestä keskustelusta vuodetulla nauhalla Kuznetsov toivoo, että Venäjä ottaisi aktiivisemman roolin muiden maiden asioihin vaikuttamisessa. Hän myös lupaa avustaa Slovakiaa Venäjän suuntaan kääntävää julkaisua sen laajenemispyrkimyksissä. Suomessa nauhasta on kirjoittanut muun muassa Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Kuznetsovista tuli viime syksynä Venäjän Suomen-suurlähettiläs. Slovakian ulkopoliittista instituuttia johtava Aleksander Duleba on tavannut Kuznetsovin monesti, ja pitää tätä erittäin ammattitaitoisena diplomaattina. Kuznetsov on hänen mukaansa hyvä hoitamaan viestintänsä ja luomaan suhteita, aina kohtelias ja avoin.

Uusi suurlähettiläs teki sulavalla käytöksellään vaikutuksen myös pääministeri Juha Sipilään heidän tavatessa viime syksynä Pietarissa. Suomea puhuvalla Kuznetsovilla on täällä ennestään laajat verkostot, sillä hän on työskennellyt Helsingissä jo kahdesti aiemmin.

Ainoassa Suomen-suurlähettiläänä antamassa haastattelussaan Ilta-Sanomille Kuznetsov puhuu Venäjää vastaan käytävästä “informaatiosodasta” ja “russofobisesta hysteriasta”, jonka levittämisestä vastaa Washington. Näkemys on sama, jota virallinen Venäjä on tottunut toistamaan viime vuosina.

Lupauksista huolimatta Kuznetsov ei ole löytänyt aikaa Ylen haastattelulle.

Pavel Kuznetsov
Pavel KuznetsovSlovakian ulkoministeriö

Se, kuinka itsenäisesti suurlähetystöt toimivat ja kuinka paljon käskyjä tulee ylhäältä, riippuu suurlähettiläästä, ja varmasti asemamaasta.

Aleksander Duleba antaa yhden esimerkin Slovakiasta, ja kontaktien luomisesta poliittisiin puolueisiin.

Putinin Münchenin puheen jälkeen alkaneella niin sanottujen “vaihtoehtoisten puolueitten tukemisella” Duleba viittaa ennen kaikkea Kansanpuolue Meidän Slovakiaamme. Äärioikeistolaista puoluetta johtaa Marian Kotleba, ja sen ohjelmaan kuuluu muun muassa “kunnon kansalaisten” suojeleminen “mustalaisilta ja muilta ekstremisteiltä”.

Slovakian ulkopoliittisen instituutin johtaja Duleba uskoo, että Kuznetsov tapasi Venäjän-mielistä Zem a Vek -lehteä käskystä. Sen sijaan Venäjän nykyisen Slovakian-suurlähettilään Aleksei Fedotovin hän ajattelee toimivan omatoimisemmin, ja kehittävän esimerkiksi suhteita nationalistiseen Slovakian kansallispuolueeseen SNS:ään.

– Tästä on merkkejä: äskettäin puolueen puheenjohtaja Andrej Danko puhui duumassa. Se oli aika tärkeää. Oletan että Venäjän suurlähetystöllä oli tärkeä rooli siinä että hänet kutsuttiin Moskovaan, Duleba sanoo.

Duleban mielestä Venäjän vaikutus Slovakiassa ei johdu siitä, että Venäjän taktiikka olisi täydellinen, vaan ennemmin slovakialaisten luontaisesti myönteisestä suhtautumisesta Venäjään.

Slovakiassa kansaan uppoaa hyvin esimerkiksi idea “pan-slavismista”, eli slaavilaisten kansojen veljeydestä. Tämä erottaa Duleban mukaan slovakialaiset naapureista tšekeistä. Hän arvioi, että se taas johtuu historiallisesta erosta: Tšekeissä muistetaan paremmin kevät 1968 ja Neuvostoliiton tankkien vyöryminen Prahan kaduille.

Samasta syystä Suomessa suhtaudutaan Venäjään tänä päivänä myönteisemmin kuin neuvostomiehityksen kokeneissa Baltian maissa.

Valtiollinen reagoiminen muiden vaikutukseen on vaikeaa, oli kyse sitten pehmeistä keinoista tai kovemmasta propagandasodasta.

Suhteiden luomisessa, haastattelujen antamisessa ja omien etujen ajamisessa ei ole mitään poikkeavaa. Venäjän suurlähettiläiden toiminta on hyvin samanlaista kuin muidenkin maiden lähettiläiden.

Tästä syystä valtiollinen reagoiminen muiden vaikutukseen on vaikeaa, oli kyse sitten hyvin pehmeistä keinoista tai vähän kovemmasta propagandasodasta.

Slovakiassa presidentti Andrej Kiskan kuvaamaan Venäjän uhkaan on tänä vuonna yritetty kehitellä vastausta.

Slovakian hallitus on äskettäin perustanut ulkoministeriön alaisuuteen oman informaatiovaikuttamiseen keskittyvän ryhmänsä. Lisäksi uudessa turvallisuusstrategialuonnoksessa huomioidaan hybridiuhkat ja ulkopuolinen vaikuttaminen.

Vapaassa valtiossa moniäänisyys on kuitenkin demokratian perusta.

Mellakkapoliiseja varusteissa
Kansanpuolue Meidän Slovakiamme kannattajat olivat puoluejohtaja Marian Kotleban johdolla valmiita tuhoamaan mustalaisten koteja Kaakkois-Slovakiassa syksyllä 2012.Janos Vajda / EPA

Konspiratori-sivustoa pyörittävä Ján Urbančík ja #somtu-ryhmän moderaattori Tomáš Kriššák haluavat internetin säilyvän vapaana.

Ján Urbančíkin mukaan Konspiratorin tarkoitus on ainoastaan auttaa yrityksiä valikoimaan sitä, millaista maailmankuvaa mainosrahalla tuetaan, ei rajoittaa kirjoittelua.

Kriššákin mielestä ei ylipäätään ole olennaista, mistä viha kumpuaa. Olennaista on ainoastaan se, mitä viestit aiheuttavat.

Kuten äärioikeistolaisen Kansanpuolue Meidän Slovakiamme parlamenttivaalivoiton jälkeen.

Puolue nousi ensimmäistä kertaa parlamenttiin vuonna 2016 kahdeksan prosentin ääniosuudella. Monille se oli šokki.

Järkytys vaalivoitosta johti Kriššákin mukaan vastareaktioon, joka konkretisoitui marraskuun paikallisvaaleissa. Kansanpuolue sai enää kaksi paikkaa maan yli neljästäsadasta edustajanpaikasta. Jopa puolueen puheenjohtaja Kotleba menetti istuimensa paikallisparlamentissa.

Internet on tuonut suuren muutoksen siihen, miten ihmiset käyttävät tietoa. Demokratioista voi tulla hetkessä autoritaarisia valtioita, ja autoritaarisista demokratioita.

Aktivistiryhmä Somtun moderaattori Tomáš Kriššák

Siinä välissä perustettiin #somtu, jolla on nyt yli 5000 jäsentä. Tomáš Kriššák arvioi, että alle vuodessa ryhmä on jo pystynyt vaikuttamaan julkiseen keskusteluun: Järki on voitolla.

– Internet on tuonut suuren muutoksen siihen, miten ihmiset käyttävät tietoa. Samalla demokratioista voi tulla hetkessä autoritaarisia valtioita, ja autoritaarisista demokratioita.

Hän pitää tärkeänä sitä, että kansalaiset selvittävät itse oman maansa ongelmat. Kunhan kansalaiset ymmärtävät, mitä he puolustavat.