Lumenpuute saattoi saimaannorpat jälleen ahdinkoon – vapaaehtoisia saatetaan tarvita taas pesinnän avuksi

Leuto alkutalvi ei ole suonut tarvittavia pesätarpeita saimaannorpalle. Jää, lumi ja kova tuuli ovat ensiarvoisen tärkeitä norpan pesintäolosuhteiden kannalta. Pitempi kireä pakkasjakso pystyisi korjaamaan heikkoa jäätilannetta. Ihminen voi auttaa norppaa kolaamalla apukinoksia.

saimaannorppa
Norppa kivellä.
Juha Taskinen / SLL

Saimaannorppa kaipaa nyt kestävää jäätä ja lumipyryä pesänrakennukseen. Norpan synnytysaika alkaa helmikuun puolivälissä. Norppatutkija Tero Sipilän mukaan pesäkinosten pitäisi olla valmiina helmikuun alkupäivinä, jotta naaraille jäisi aikaa rakentaa pesä ja turvata synnytysolosuhteet.

– Se vaatii vähintään noin kaksi viikkoa siitä, kun jäät tulevat, että lumisateet ja tuiskut saavat kinokset aikaiseksi, Sipilä tietää.

Pesänrakennuksessa norppa joutunee tänäkin vuonna turvautumaan Metsähallituksen listoilta löytyvien vapaaehtoisten kolaamiin apukinoksiin. Päätös apukinosten tekemisestä tehdään ensi viikon puolivälissä. Kinosten kolaaminen on konkreettinen teko, jolla ihminen voi olla avuksi norpalle.

– Leutoina talvina, kun ei kunnon kinosta tule, niin meidän pitäisi saada Saimaalla aikaiseksi yli kaksisataa apukinosta. Silloin taattaisiin lähes jokaiselle norppanaaraalle hyvä pesäpaikka, Sipilä selventää.

Norpan avuksi riittää tulijoita

Parhaimmillaan norppien apuna on ollut yli kaksisataa ihmistä, ja useampi ryhmä on ollut yhtaikaa tekemässä apukinoksia. Ryhmissä on mukana kokeneita kolaajia ja alueita tuntevia ihmisiä sekä ensimmäistä kertaa mukana olevia vapaaehtoisia.

– Meillä on enemmän halukkaita tulemaan kuin jäälle ehtii ja mitä ehditään opastamaan. Ihmisillä on todella halu auttaa norppaa, Sipilä kiittelee vapaaehtoisten auttamishalukkuutta.

Apukinosten tekemiseen pääsee osallistumaan käytännössä ilmoittautumalla Metsähallituksen vapaaehtoistyöntekijäksi Savonlinnan toimistolle, jossa Jouni Koskela pitää listaa avustavista henkilöistä.

– Me otamme sitten yhteyttä ja katsomme, mihin paikkaan voi tulla mukaan. Meillä on ollut vapaaehtoisia Saimaalla norppien pesälaskennassa jo yli kaksikymmentä vuotta, ja tämä porukka on ollut runkona apukinosten kolaamisessa. Vapaaehtoisia on onneksi riittänyt, Sipilä tuumaa.

Ihmisillä on todella halu auttaa norppaa.

norppatutkija Tero Sipilä

Pesimäkinosten puute aiheuttaa poikaskuolleisuutta. Neljän viime vuoden aikana kolme neljäsosaa apukinoksista on ollut pesimäkäytössä. Niinä vuosina, kun luonnonkinoksia ei ole juuri ollut, on 90 prosenttia kuuteista syntynyt apukinoksiin. Sipilä vertaa tilanteeseen, jossa apukinoksia ei ole, ja norppa joutuu synnyttämään jäälle, niin siinä synnytyksen yhteydessä joka kolmas norpan kuutti kuolee.

– Näinä apukinosvuosina pesäkuolleisuus on ollut noin 15 prosenttia. Se ei ihan vastaa luontaista lukemaa (10 prosenttia), mutta on kuitenkin hyvin lähellä sitä. Joka vuosi, kun apukinoksia on tehty, niin voidaan sanoa, että siinä on pelastettu 12–14 kuutin henki.

Vapaaehtoiset kolaajat valmistautuvat pesätalkoisiin.
Vapaaehtoiset apukolaajat auttoivat norppaa pesänrakennuksessa myös viime vuonna.Timo Ikonen / Yle

Ilmaston lämpeneminen aito uhka norpalle

Ilmaston lämpeneminen on kalanpyydyskuolleisuuden ohella norpan suurin uhka. Osa norpista joutuu talvehtimaan ilman pesää, mutta kuutti tarvitsee pesäsuojan. Vuosien 2006 ja 2007 leutoina talvina arviolta noin kolmasosa syntyneistä kuuteista menehtyi hyvin pian synnytyksen jälkeen.

– Meillä on pari eteläisempää norppapopulaatiota Itämerellä Riianlahdella, Saaristomerellä ja Suomenlahdellakin. Kyllä siellä on ollut jäättömiä talvia, jolloin naaraat ovat joutuneet synnyttämään rannalle, eikä siitä lisääntymisestä ole oikein tullut mitään. Useimmiten poikaset kuolevat imetysaikaan. Ennen kaikkea eteläisellä Itämerellä Riianlahdella merikotka on kuuttien saalistajana, Sipilä sanoo.

Viime keväänä syntyi 87 kuuttia. Se on kaikkien aikojen ennätys.

norppatutkija Tero Sipilä

Saimaannorppakanta on edelleen pieni, noin 370–380 yksilöä, ja uhanalaisluokituksen mukaan norppa on erittäin uhanalainen. Norppakannan kasvu on ollut keskimäärin parikymmentä yksilöä vuosi, ja apukinostöillä on taattu kannan kasvu. Ilman apukinoksia se olisi hyvin pientä tai jopa olematonta.

– Meidän arvio on, että viime keväänä syntyi 87 kuuttia. Se on kaikkien aikojen ennätys. Siinä on suuri ansio ollut apukinoskolaajilla, mutta myös sillä, että on saatu tarpeeksi kattavat verkkokalastuksen rajoitusalueet. Niitä laajennettiin Saimaalla runsaasti noin viisi vuotta sitten, Sipilä sanoo.

Elinolosuhteissa radikaaleja muutoksia

Saimaannorpan elinolosuhteet ovat muuttuneet paljon kolmenkymmenen viime vuoden aikana. Norppatutkijan mukaan leutoja talvia oli Saimaalla 80- ja 90-luvuilla vain kerran kymmeneen vuoteen.

Sipilän mukaan norppien elinolosuhteet ovat muuttuneet varsinkin alkutalven osalta. 80- ja 90-luvuilla Saimaa jäätyi yleensä marraskuun lopussa, ja keskimäärin joulukuun puolivälissä norpilla oli jo pesät valmiina.

– Nyt 2010-luvulla Saimaa on melko säännöllisesti jäätynyt vasta joulukuun lopulla tai tammikuun alussa, ja yhtenäkään vuonna ei ole ollut täydellisiä pesimäkinoksia. Neljänä viime vuonna on joka vuosi jouduttu tekemään apukinoksia norpalle, Sipilä havainnollistaa muuttuneita elinolosuhteita.