Meri Pitkälä, 30, on entinen nenäsuihkeriippuvainen – "Apteekki kieltäytyi lopulta myymästä minulle"

Tukkoisen nenän avaamiseen tarkoitettujen suihkeiden väärinkäyttäjät ovat yleinen näky apteekeissa. Juttu on julkaistu tammikuussa 2018.

nenäsumute
Meri Pitkälä
Meri Pitkälä kertoo, että hänen elämänlaatunsa parani huomattavasti, kun hän lopetti nuhasuihkeen käytön.Meri Pitkälä

Meri Pitkälä sairastui flunssaan pari vuotta sitten. Hän löysi apteekista nenäsumutteen, joka tuntui auttavan nenän tukkoisuuteen hyvin.

– Flunssa loppui ja pysyi poissa lähes viikon, kunnes se tuli uudestaan. Nenäsuihke auttoi taas hetkeksi, mutta pian tukkoisuus palasi. Ei kun uutta pulloa ostamaan, Pitkälä kertoo.

Lopulta Pitkälä ravasi apteekissa suihkeostoksilla jatkuvasti ja käytti nenäsuihketta useita kertoja päivittäin. Nenä oli siitä huolimatta koko ajan tukossa. Hän alkoi pohtia, olisiko kotona sisäilmaongelma.

– Meillä tehtiin selvitykset, mutta mitään vikaa ei löytynyt. Olen lastenhoitaja ja aloin miettiä, voisiko työpaikallani olla hometta. Lapset eivät kuitenkaan sairastuneet kovin usein, joten sekään ei voinut olla syy.

Jatkuva nuha alkoi vaikuttaa myös yleisvointiin. Alle 30-vuotias nainen ei jaksanut touhuta töissä lasten kanssa normaaliin tapaan eikä käydä uimassa ja kuntosalilla.

– Se masensi ja olin välillä ihan epätoivoinen, kun en jaksanut treenata. Kävin monta kertaa lääkärissäkin, mutta he totesivat aina, että se on vain tavallinen flunssa. Sain kehotuksen käyttää nenäsumutetta ja juoda hunajateetä.

"En osta enää ikinä"

1,5 vuoden nuhakierteen jälkeen Pitkälä oli jälleen kerran lähiapteekissa ostamassa nenäsuihketta, kun farmaseutti otti hänet puheilleen.

– Hän kysyi, olenko käyttänyt kauankin nenäsuihketta. Kerroin sitten käyttäneeni sitä hyvin pitkään. Hän kauhistui ja kertoi, miten helposti kierteeseen joutuu ja miten suihke tuhoaa limakalvot. Lopulta hän kieltäytyi myymästä suihketta minulle.

Kokoelma nenäsuihkepulloja
Nenäsuihkeriippuvaisen kotona voi odottaa tällainen näky.Emma Kokko

Sen sijaan Pitkälä sai vanhan tutun suihkeen tilalle merisuolaliuosta, joka kosteuttaa limakalvoja. Flunssa alkoi hiljalleen helpottaa.

– En osta enää ikinä flunssan hoitoon tarkoitettua nenäsuihketta. Elämänlaatu on parantunut ja olen voinut paljon paremmin sen jälkeen, kun pääsin suihkeesta eroon.

Nenäsuihkeriippuvuus on hyvin yleistä. Esimerkiksi Facebookin Naistenhuone-ryhmässä on meneillään vilkas keskustelu (siirryt toiseen palveluun), jossa sadat käyttäjät keskustelevat suihkeiden pitkäaikaiskäytön haitoista ja jakavat kokemuksiaan keinoista, joiden avulla suihkeista pääsee eroon.

Kaikki eivät kuuntele

Apteekkarilehden viime keväänä tekemän selvityksen mukaan tukkoisuutta avaavat nenäsuihkeet ovat tavallisimpia itsehoitolääkkeitä, joiden väärinkäyttöön apteekkien henkilökunta joutuu puuttumaan.

– Olemme tehneet samantyyppisen kyselyn apteekeille kahdesti jo aiemmin, ja nenäsumutteiden pitkäaikaiskäyttöön liittyvät ongelmat nousivat myös näissä kyselyissä esiin. Voisi sanoa, että tämä ilmiö on jatkunut jo pidempään, kertoo viestintäproviisori Elina Aaltonen Apteekkariliitosta.

Alat käyttää suihketta uudestaan, koska haluat sen nenän auki, kun se jo oli niin ihanasti auki.

Klaus Tamminen

Apteekeissa voidaan myös kieltäytyä myymästä lääkettä, jos epäillään, että asiakkaan suihkeen käyttö on riistäytynyt käsistä. Esimerkiksi Kouvolan Hansa-apteekissa on jouduttu näinkin tekemään, kun asiakas kävi jatkuvasti suihkeostoksilla.

– Hänet ohjattiin lääkäriin, josta hän saikin avun. Sitten ovat tietyt henkilöt, jotka eivät hakeudu lääkäriin, vaikka se olisi aiheellista. Usein käy niin, että asiakas vain vaihtaa apteekkia, kertoo farmaseutti Elisa Halttunen Hansa-apteekista.

Hansa-apteekissa pyritään aina selvittämään asiakkaan suihkeenkäyttötausta ja ohjeistamaan lyhytaikaiseen käyttöön. Halttusen mukaan suihkeiden väärinkäyttäjiä käy apteekissa viikoittain.

– Pyrimme saamaan asiakkaaseen kontaktin niin, ettei hän vain mene hakemaan suihketta hyllystä, maksa sitä ja saavu seuraavalla viikolla uudestaan. Kaikkien kohdalla tämä ei onnistu, mutta suurimman osan kuitenkin, Halttunen toteaa.

Nainen vetää nenäsuihketta sieraimeen
Satu Krautsuk / Yle

Rusinanenä

Avaavien suihkeiden pitkäaikaiskäytön ongelma on, että ne voivat pilata nenän limakalvon. Jos suihketta käyttää pidempään, nuhaoireet ja limakalvon turvotus voivat ilmaantua hoidon lopettamisen yhteydessä uudelleen. Suihkeiden vaikuttava aine on ksylometatsoliini, ja ohjeistuksen mukaan sitä saisi käyttää korkeintaan kymmenen päivää kerrallaan.

– Se ohentaa limakalvot ja tekee niistä ryppyiset kuin rusina. Itse käyttäisin avaavaa suihketta vain pari pahinta flunssapäivää, korkeintaan viisi, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri, allergologi Klaus Tamminen.

Usein käy niin, että asiakas vain vaihtaa apteekkia.

Elisa Halttunen

Tukkoisuutta avaavat nenäsuihkeet toimivat supistamalla nenän verisuonia. Kun verenkierto puristetaan kiinni, nenän limakalvo kuihtuu ja tukkoinen nenä aukeaa. Pitkittyneessä käytössä suihke alkaa kuitenkin toimia itseään vastaan. Oireet eivät lopettamisen jälkeen poistukaan vaan palaavat entistä voimakkaampina. Limakalvo kuivuu, menee rikki ja turpoaa enemmän umpeen.

– Sitten alat käyttää suihketta uudestaan, koska haluat sen nenän auki, kun se jo oli niin ihanasti auki. Ostat lisää lääkettä ja jäät sitä kautta koukkuun, Tamminen toteaa.

Tamminen toimii myös lääkeyhtiö Takedan lääketieteellisenä johtajana. Takeda ei valmista avaavia nenäsuihkeita.

Valmistajat: Suihkeet ovat turvallisia

Kahta avaavaa nenäsuihketta valmistavan Ratiopharmin mukaan sen korviin ei ole kantautunut palautetta suihkeiden pitkäaikaiskäytön haittavaikutuksista.

– Tarkistimme tietoomme tulleet haittavaikutukset vuodesta 2013 eteenpäin emmekä ole saaneet lääketurvaosastollemme yhtään tällaista raporttia, kertoo liiketoimintayksikön johtaja Anne Hyvönen lääkeyhtiö Ratiopharmilta.

Nenäsuihkeita apteekin hyllyllä.
Avaavien nenäsuihkeiden tuhoamia limakalvoja voidaan hoitaa kosteuttavilla tai voitelevilla valmisteilla.Tarja Nyyssönen / Yle

Lääkeyhtiö Orionin tiedossa sen sijaan on, että sen valmistaman nenäsuihkeen käytöstä on tullut joillekin käyttäjille oireita.

– Vakavia haittavaikutuksia tietoomme on tullut vain suhteellisen vähän, kertoo Orionin lääketieteellinen johtaja Paula Rytilä.

Kumpikin yhtiö kertoo seuraavansa tarkkaan tuotteidensa turvallisuutta. Lääkeyhtiöt muistuttavat, että pitkäaikainen käyttö on vastoin tuotteiden käyttöohjetta. Jos käyttö jatkuu liian pitkään, myös mahdollisten haittojen riski kasvaa.

Valmistajat eivät näe syytä sille, että suihkeet rajattaisiin reseptilääkkeiksi.

– Se olisi turhan radikaali toimenpide. On kuitenkin hyvä, että valmisteet myydään apteekkien kautta, joissa osataan antaa asiantuntevaa neuvontaa niiden käytöstä.

Vieroitushoito kestää pitkään

Suihkeriippuvuus voi tuoda mukanaan ikäviä jälkitauteja. Kuivat ja rikkinäiset nenän limakalvot päästävät helpommin läpi taudinaiheuttajia ja altistavat uusille infektioille.

– Nenä voi turvota niin umpeen, että bakteerit pääsevät muhimaan siellä ja aiheuttavat poskiontelontulehduksen. Sitten pitää tulla punktioon ja syödä antibioottikuuri, vaikka kyseessä oli alun perin harmiton virusflunssa, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri, allergologi Klaus Tamminen.

Avaaviin nenäsuihkeisiin kehittyneen riippuvuuden hoito voi kestää pitkään ja vieroittaminen voi vaatia tukevaa lääkitystä. Tammisen mukaan nenän limakalvo saattaa tuhoutua esimerkiksi vuoden jatkuneessa käytössä niin pahasti, että sen paraneminen kestää yhtä kauan.

– Se ei onnistu yhdellä tai kahdella aineella. Vieroitushoitoon kuuluu nenähuuhtelu sarvikuonolla pari kertaa päivässä, ja siihen päälle tarvitaan usein kosteuttavia tai voitelevia suihkeita, ehkä myös nenästeroideja. Käytössä on äkkiä viisi lääkettä tai itsehoitolääkettä.

Tammisen mukaan nenäsuihkeiden käyttäjät eivät välttämättä ymmärrä, että avaavaa suihketta ei ole tarkoitettu nuhan hoitoon vaan pelkkään nenän avaamiseen.