Koe uusi yle.fi

Kärkölä valitsi pikkukuntien etunenässä pormestarin – professori pelkää johtamisen lyhytjänteisyyttä

Pormestarimalli voi tuoda pikkukuntien politiikalle näkyvyyttä, mutta heikentää johtamisen asiantuntemusta, näkee professori Arto Haveri.

pormestarit
Markku Koskinen.
Vastavalittu pormestari Markku Koskinen on toiminut kunnanhallituksen puheenjohtajana Kärkölä-ryhmän edustajana.Janne Ahjopalo / Yle

Pormestarivalinta kiinnosti yleisöä päijäthämäläisessä Kärkölän kunnassa, jossa on asukkaita 4 500. Supisevaa väkeä oli kunnanvaltuuston lehtereillä harvinaisen paljon.

Valtuusto valitsi pormestariksi Markku Koskisen, joka on tähän saakka toiminut kunnanhallituksen puheenjohtajana Kärkölä-ryhmän edustajana. Äänestys tehtiin suljettuna lippuäänestyksenä, eikä Koskisella ollut vastaehdokkaita.

Koskinen on puutuoteteollisuudessa toimivan Koskisen-konserniyhtiön yksi omistajista. Perheyritys työllistää noin tuhat ihmistä. Koskinen sai yllätyspotkut yhtiön toimitusjohtajan paikalta vuonna 2016.

Pormestarimallin takana on ollut sitoutumaton Kärkölä-ryhmä, jolla on yli puolet valtuustopaikoista. Muissa Kärkölän poliittisissa ryhmissä ei ole ollut kannatusta poliittisesti valittavan johtajan mallille.

Kärkölän pitkäaikainen kunnanjohtaja Seppo Huldén siirtyi Päijät-Hämeen liiton muutosjohtajaksi.

Kärkölän kunnanvaltuusto koolla 8. tammikuuta 2018.
Kärkölän kunnanvaltuusto koolla 8. tammikuuta 2018.Janne Ahjopalo / Yle

Kärkölä on pikkukuntien edelläkävijä pormestarimallin käyttöönottamisessa. Suuremmista paikkakunnista malli on käytössä Helsingissä (2017), Tuusulassa (2017), Tampereella (2007) ja Pirkkalassa (2009). Pormestaria on väläytelty ainakin Lahteen, Turkuun ja Saloon.

Professori: Vahvaa mutta lyhytjänteistä johtamista?

Useat pienet kunnat näyttävät harkitsevan pormestarimallia, sanoo kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta. Pirkanmaalla on käyty keskustelua pormestarista muun muassa 5 000 asukkaan Urjalassa.

Haverin mukaan kuntien palveluroolin pienentyminen maakunta- ja sote-uudistuksen myötä lisää kuntien intoa tutkailla uusia johtamismalleja, kuten pormestarimallia.

Pormestaria voidaan parhaimmillaan pitää hyvin vahvana johtajana, koska hänellä on sekä poliittista ja hallinnollista valtaa.

Arto Haveri

Hän näkee pikkukuntien pormestarimallissa sekä etuja että uhkia.

– Malli parantaa poliittisen johtajuuden edellytyksiä ja vaikuttaa politiikan näkyvyyteen. Pormestaria voidaan parhaimmillaan pitää hyvin vahvana johtajana, koska hänellä on sekä poliittista ja hallinnollista valtaa.

– Uhkana on kuntajohtamisen asiantuntemuksen heikentyminen etenkin pienemmissä kunnissa.

Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri
Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.Antti Palomaa / Yle

Ammattitaitoinen viilipytty rauhoittaa riitelijät?

Professori Arto Haveri huomauttaa, että kuntien tehtäväkenttä on tulevan maakuntauudistuksen jälkeenkin eurooppalaisittain verrattuna laaja.

– Ammattitaitoinen kunnanjohtaja edustaa sellaista talous- ja hallintoasiantuntemusta, jota pienestä kunnasta ei välttämättä löydy. Jos yhteistyö ammatillisen pätevyyden perusteella valitun kunnanjohtajan ja poliittisesti valitun kunnanhallituksen välillä toimii, nykymalli on erinomainen.

Haveri sanoo, että pormestarimalli voi lisätä lyhytjänteisyyttä päätöksenteossa.

– Ammattijohtaja on pysyvässä tehtävässä, eikä ole niin riippuvainen poliittisista suhdanteista ja uudelleenvalinnasta kuin pormestari. Ammattijohtaja myös tukee tasapainoa jännitteiden välillä ja sitä, että pienemmätkin ryhmät voivat osallistua kunnan päätöksentekoon.