Autoilijoiden mitta tuli täyteen liukkaiden teiden kanssa – jopa Liikenneviraston puhelin meni tukkoon

Tietoja liikenneongelmista vastaanottavalle Tienkäyttäjän linjalle tuli joulukuussa ennätysmäärä puheluita.

teiden kunnossapito
Auto luistelee talvikelillä
Derrick Frilund / Yle

Jos soitit loppuvuonna Tienkäyttäjän linjalle liukkaasta tai aurauksen tarpeessa olleesta tiestä, et tosiaan ollut ainoa. ELY-keskuksen ja Liikenneviraston ympärivuorokautiseen palvelupuhelimeen tuli pelkästään joulukuussa lähes 20 000 puhelua.

Yli 3 000 puheluun ei edes ehditty vastata, mikä on linjalla epätavallista.

– Viime vuosi oli ennätyksellisen kiireinen ja joulukuu tulee näppituntumalta lyömään kuukausiennätykset, tieliikenteen ohjausyksikön päällikkö Sami Luoma Liikennevirastosta sanoo.

Tienkäyttäjän linjalle voi ilmoittaa maanteiden kunnosta ja liikenteen ongelmista. Päivystäjä välittää ilmoitukset urakoitsijalle. Yleensä urakoitsijan on vähintään tarkastettava tilanne, mutta joskus vaaditaan myös muita toimenpiteitä, kuten karhennusta tai hiekoitusta.

Nämä olivat autoilijoiden viisi yleisintä syytä soittaa Tienkäyttäjän linjalle viime vuonna:

  1. Liukkaudentorjunta
  2. Sorateiden hoito
  3. Auraus ja sohjonpoisto
  4. Polanteen tasaus
  5. Päällysteiden paikkaus

Puhelut linjalle ovat karkeasti kaksinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jos siihen kysyy selitystä tyytymättömiltä autoilijoilta, moni on varmasti sitä mieltä, että kunnossapidon taso ei ole entisensä.

– Kunnossapito on huonontunut ja sen huomaa esimerkiksi siitä, että ennen teitä höylättiin ja hiekoitettiin, nythän hiekkaa ei ole kuin risteysalueilla, sanoo sanomalehtiä ja postia Kiuruvedellä jakava kuljetusyrittäjä Asko Humaloja.

Liikennevirasto: "Rannikkokelit" aiheuttavat vaikeuksia

Liikennevirastossa kunnossapidon huononemista ei ainakaan suoraan myönnetä. Kunnossapidon johtaja Jukka Karjalainen sanoo, että puhelumäärien nousu selittyy osittain sillä, että Tienkäyttäjän linjasta on tullut entistä tunnetumpi ja sillä, että ilmasto-olot ovat muuttuneet.

– Tietysti meidän rahoitus teiden kunnossapitoon on samalla tasolla kuin 10–15 vuotta sitten ja kun rahan ostoarvo vähenee, on vaikeaa saada pidettyä teitä kunnossa. Huonokuntoiset ja epätasaiset päällysteet vaikeuttavat myös talvikunnossapitoa.

Kaikkialla on samanaikaisesti liukasta ja vaikka kaikki kalusto lähetetään liikkeelle, ei pystytä reagoimaan riittävän nopeasti.

Jukka Karjalainen

Toisaalta sääolot ovat nyt vaikeammat kuin ennen. Karjalainen puhuu "rannikkokeleistä", joissa lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Aiemmin ne olivat lähinnä Etelä- ja Lounais-Suomen ongelma, nyt niitä on ollut Kuopion korkeudella asti.

– Silloin keliolosuhteet vaihtuvat nopeasti, kaikkialla on samanaikaisesti liukasta ja vaikka kaikki kalusto lähetetään liikkeelle, ei pystytä reagoimaan riittävän nopeasti.

Karjalaisen mukaan liukkaus on ollut ongelma etenkin raskaalle liikenteelle. Kunnossapitoa halutaan tulevaisuudessa painottaa siten, että raskaan liikenteen ajo-olosuhteet paranevat.

Kaksi mahdollisuutta, miten talvihoitoa voisi parantaa

Yksi mahdollisuus on, että maanteiden talvihoitoluokkia nostetaan, kuten vuodenvaihteessa tehtiin. Noin 600 kilometriä maantietä nostettiin aiempaa parempaan hoitoluokkaan (siirryt toiseen palveluun). Liikennevirastolla on maanteille kuusi talvihoitoluokkaa (siirryt toiseen palveluun) ja kunnossapidon taso riippuu niistä. Ongelma on tietysti raha: talvihoidon tason parantaminen 600 kilometrillä maksaa puoli miljoonaa euroa vuodessa.

– Jos laajamittaisesti nostettaisiin kaikkien teiden hoitotasoa, miljoonat eivät riitä, vaan puhutaan 10–30 miljoonasta eurosta vuodessa, Karjalainen laskee.

Hänen mukaansa Liikennevirasto on nyt kuitenkin päivittämässä talvihoidon toimintalinjoja. Siinä tarkastellaan, kuinka talvihoitoa voidaan parantaa huomioimaan nykyiset tienkäyttäjien tarpeet ja sääolot.

Ennen teitä höylättiin ja hiekoitettiin, nythän hiekkaa ei ole kuin risteysalueilla.

Asko Humaloja

Yksi vaihtoehto on kiristää toimenpideaikoja nykyisillä hoitoluokilla. Nyt esimerkiksi Kiuruveden ja Vieremän välisellä tiellä vaatimuksena on, että tien pitäisi olla kunnossa kuuden tunnin sisällä siitä, kun laatuvaatimus (siirryt toiseen palveluun) on alittunut.

– Me joudutaan varmaan tarkastelemaan sitä, että pystytäänkö toimenpideaikoja kiristämään. Silloin tarvitaan kuitenkin lisää kalustoa, mikä lisää kustannuksia. Tarkastelemme myös hoitoluokitusten rajoja, laatuvaatimuksia ja digitalisaation hyödyntämistä.

"Perhana, sieltähän tulee tiekarhu"

Tienkäyttäjän linjalla (siirryt toiseen palveluun) vastattiin viime vuonna yli 87 000 puheluun. Kun autoilija soittaa, suurin osa puheluista annetaan tiedoksi urakoitsijalle. Silloin tämän on vähintään tarkistettava tilanne ja lähdettävä tarvittaessa paikalle. Näitä ovat tyypillisesti puhelut, jotka koskevat liukkautta tai yleistä tyytymättömyyttä vaikkapa soratien kuntoon.

Jos autoilijan ilmoittama tilanne on liikenteelle vaarallinen, siitä tehdään toimenpidepyyntö. Silloin urakoitsijan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin.

Myös toimenpidepyyntöjä tehtiin viime vuonna eniten liukkauden vuoksi. Toinen tavallinen syy voi olla esimerkiksi tiessä oleva syvä kuoppa.

Aura-auto moottoritiellä Kuopiossa.
Nollan lämpöasteen molemmin puolin sahanneet kelit ovat vaikeita kunnossapidolle.Yle

Kiuruvetinen kuljetusyrittäjä Asko Humaloja sanoo soittaneensa linjalle monestikin, yleensä juuri liukkauden vuoksi. Hän uskoo, että soittamisella on oikeasti myös vaikutusta.

– Ainakin tänä vuonna on. Yhden kerran jopa katkaisin puhelun kun huomasin että perhana, sieltähän tulee tiekarhu vastaan, hän nauraa.

Lue myös: Miksi aura-auto jättää penkan? Minne katosivat tiekarhut? 5 kysymystä ja vastausta teiden talvikunnossapidosta