Asiantuntijat Haaviston esiintymisestä: "Haaviston horisontissa siintää vaalit kuuden vuoden päässä"

Pekka Haavisto nosti puheessaan esiin rauhanvälityksen ja oman kansainvälisen uransa.

presidentinvaalit
Pekka Haavisto.

Ylen presidentinvaalitenttien sarja jatkui tiistaina, kun vihreiden ehdokas Pekka Haavisto saapui televisiostudiolle Pasilaan. Haaviston puhetta ja esiintymistä kommentoivat Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala, tutkijatohtori Johanna Vuorelma ja puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio.

Arviot Pekka Haaviston esiintymisestä

Johanna Vuorelma

1) Haaviston puheessa hyödynnettiin muita ehdokkaita enemmän tarinallisuuden keinoja, joka on tehokas tapa tuoda puhetta lähemmäksi kuulijaa. Haavisto rakensi puheensa oman sukunsa, oman uransa ja Suomen tarinan ympärille niin, että tarinat toivat oppeja menneisyydestä ja niitä soviteltiin tulevaisuuden haasteisiin. Tämä oli toimiva tapa johdatella kuulijaa hänelle tärkeiden teemojen – rauhanvälitys, ympäristökysymykset – pariin ja tehdä eroa istuvaan presidenttiin. Haaviston näkökulma kansainväliseen politiikkaan on selvästi erilainen kuin Niinistöllä: ensimmäinen katsoo sitä etupäässä kansalaisyhteiskunnan tasolta, jälkimmäinen valtiojohtajatasolta. Eteen piirtyvä kuva on eittämättä erilainen, kun sitä tarkastelee näin erilaisista näkökulmista.

2) Haavisto pääsi tentissä helpommalla kuin jotkut aiemmista ehdokkaista, mikä voi johtua osaltaan siitä, että hänen asiaosaamisensa on niin vahvaa, mutta myös siitä, että toimittaja ei päässyt kunnolla pureutumaan Haaviston kipukohtiin – vaikeisiin kysymyksiin. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä, mitkä ovat sellaisia kysymyksiä, joiden kohdalla Haavisto liikkuu epämukavuusaluellaan. Nyt sellaisena näyttäytyi vain hänen aiemmin esiin nostamansa kysymys Venäjän informaatiovaikuttamisesta, jota hän ei osannut nyt uskottavalla tavalla avata ja täsmentää.

3) Vaaliasetelmasta syntyy vaikutelma, että Haaviston horisontissa siintää jo kuuden vuoden päästä pidettävät presidentinvaalit, jolloin hänen ei tarvitse haastaa istuvaa presidenttiä. Samanlainen kuva syntyy Vanhasesta. Voisi hyvin arvioida, että kuuden vuoden päästä näemme vaalitenteissä Haaviston ja Vanhasen vastakkain, ja heidän välilleen voisi syntyä enemmän eroa kuin mitä näissä vaaleissa nyt nähdään vahvan ennakkosuosikin synnyttämän laimean asetelman takia.

Antti Mustakallio

1) Tenttisarjan tarinallisin puhe. Puheen aloittanut tarina oli hauska ja erikoisuudessaan kiinnostava ja herätteli hyvin kuulijoita. Tosin sen linkki puheen muuhun sisältöön jäi ohueksi. Omaelämäkerralliset muistumat nuoruuden maailmantuskaan ja siitä suora leikkaus tähän päivään toivat syvyyttä ehdokkaan mielenmaisemaan ja loivat suurta linjaa. Haavisto tuntuu katselevan maailmaa kansainvälisestä ja ruohonjuuritason perspektiivistä käsin, ja se kävi hyvin ilmi tässä puheessa. Puhe oli kokonaisuudessaan mainio, puhujansa näköinen ja Haavisto piti sen rennon itsevarmasti. Rakenteeltaan se ei ollut yhtä selkeä kuin Sauli Niinistön kolmen pointin puhe, mutta perussanoma tuli kyllä ilmi: maailman muuttaminen paremmaksi vaatii työtä, meillä on osaamista Suomessa, meidän pitää olla aktiivisempia ja toimia arvojemme mukaan.

2) Sauli Niinistöä on arvosteltu kovasti hänen Nato-näkemyksensä epäselvyydestä. Tämän tentin perusteella Haaviston kokonaisnäkemys Natosta ja turvallisuuden suurista linjoista näyttäytyy kuitenkin koko lailla samanlaiselta kuin Niinistön. Haavisto ei kannata ”juuri nyt” Suomen menemistä Natoon varustelukierteen, eli oikeastaan Venäjän reaktion takia. Hän tähyää Ruotsin ja EU:n turvallisuusyhteistyön suuntaan. Maailma voi kuitenkin muuttua, jolloin ollaan uusien tilanteiden edessä. Näiden hahmottelussa Haavisto vaikutti aivan yhtä spekulatiiviselta kuin Niinistö. Näillä aiheilla ei kyllä kyetä luomaan eroa gallup-johtajaan.

3) Haavisto on kutsunut itseään asiapentiksi ja tämä vaikutelma vahvistui tässä haastattelussa. Ja tottahan on, että presidentin tehtävään kuuluu vankka asiaosaaminen ja kylmänviileät analyysikyvyt. Ehkä Haaviston olemuksesta ei kuitenkaan synny itsestään vaalihurmosta, siihen vaaditaan paljon muitakin tekijöitä. Haavisto pysynee tulevatkin vuodet aktiivisena suomalaisen politiikan ja kansainvälisen rauhantyön kentillä, joten hänestä on helppo povata kovaa tekijää seuraaviin presidentinvaaleihin - jos käy niin, että hän ei tällä kertaa Niinistöä päihitä. Haaviston ehdottomia vahvuuksia on kyllä erilaisten näkemysten kohtaaminen ja törmäyttäminen niin, että syntyy hedelmällistä dialogia. Tämä on arvokas piirre kenessä tahansa johtajassa.

Hannu Tikkala

1) Kampanjansa näköinen esiintyminen. Pekka Haavisto esiintyi varmasti, eikä oikeastaan missään vaiheessa joutunut kiipeliin puheensa tai vastaustensa kanssa. Eri asia on, puhutteliko teemat laajoja kansanjoukkoja. Haavisto nosti esille kansainvälisen uransa ja rauhanvälittämisen. Maailma on kuitenkin ympärillä muuttunut sitten presidentinvaalien 2012, jolloin ei ollut tietoa Krimin miehityksestä tai Venäjän toiminnasta Itä-Ukrainassa. Rauhanvälittämisen ajasta on siirrytty rauhan ylläpitämisen aikaan Suomessa, jolloin Niinistön puheet presidentistä rauhan takuumiehenä purevat Haaviston teemoja paremmin.

2) Takuuvarmaa suorittamista tentissä. Toimittaja grillasi parhaansa mukaan Haavistoa tentissä, mutta hän pystyi vastamaan rauhallisesti kysymyksiin. Ainoastaan Haaviston kampanjan botti-kannanotot näyttäytyivät kiusalliselta, kun Haavisto halusi ohittaa asian nopeasti. Haavistolla ei ollut antaa vastausta, miksi he ovat epäilleet Twitter-seuraajaksi tulleita profiileita venäläisboteiksi. Hän siirtyi seuraavaan aiheeseen nopeasti ja se oli ovela veto Haavistolta.

3) Aktiivimalli. Erikoisin keskustelu nähtiin, kun Haavistoa tentattiin hänen näkemysestään aktiivimallista. Haavisto on aiemmin sanonut, että hän olisi teettänyt asiasta juridisen arvion. Perustuslakivaliokunta on tehnyt kuitenkin asiasta oman arvionsa, vaikka Haavisto epäili lain tasapuolisuutta maan eri kolkissa. Asiasta tekee mielenkiintoisen myös se, ettei asia varsinaisesti kuulu presidentille. Ei vaikka asia tulee presidentin esittelyyn.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.