Asiantuntijat Kyllösen esiintymisestä Ylen tentissä: "Monelle räväkkä retoriikka oli liikaa"

Kyllönen nosti puheessaan esiin ilmastonmuutoksen ja tentissä sanan munasarjat, kun kyse oli miesten ja naisten rooleista yhteiskunnassa.

presidentinvaalit
Yle Vaalikeskustelu 14.12.2017.

Ylen presidentinvaalitenttien sarja jatkui keskiviikkona, kun vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen saapui televisiostudiolle Pasilaan. Kyllösen puhetta ja esiintymistä kommentoivat Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala, tutkijatohtori Johanna Vuorelma ja puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio.

Arviot Merja Kyllösen esiintymisestä

Johanna Vuorelma:

1) Kyllösen tapa puhua eroaa aika paljon sellaisesta arvovaltaan kiinnittyvästä puheesta, joka on tyypillisesti määritellyt suomalaista presidentti-instituutiota. Kyllösen vitsailu ja räväkkä retoriikka on todennäköisesti liikaa monelle perinteiseen presidentti-instituution tottuneelle ja sitä arvostavalle kansalaiselle.

2) Kyllönen on vaalien ehdokkaista avoimimmin ideologinen, eikä pyri verhoamaan aatteellisuuttaan epäideologiseksi tai pragmaattiseksi politiikaksi. Politiikassa on aina kyse ideologisista mieltymyksistä, ja tämän sanoittaminen ja esiin tuominen on virkistävää varsinkin presidentinvaaleissa, joiden politiikka hautautuu helposti liturgisen puheen ja monimerkityksellisen kielen taakse.

3) Ilmastonmuutoksen nouseminen Kyllösen kärkiteemaksi kuvaa hyvin sitä, miten nykypäivän politiikkakysymyksiä ei usein pysty asettamaan perinteiselle vasemmistoa ja oikeistoa määrittävälle janalle. Sama koskee näissäkin vaaleissa paljon esillä olevaa itä–länsi-jakoa (Venäjä–Nato), jonka kautta on vaikea hahmottaa monia tämän hetken akuutteja kysymyksiä terrorismista ympäristöpolitiikkaan. Kyllönen onnistui tuomaan uusia asiakysymyksiä, kuten Suomen asevienti, näihin vaalitentteihin, mutta lopulta keskustelua käytiin paljon noiden perinteisten jakolinjojen kautta. Esimerkiksi Venäjän toiminnan kohdalla Kyllönen heti nosti kriittisesti esiin Naton toiminnan luonnollisena "vastinparina".

Antti Mustakallio:

1) Kyllösen puhe alkoi lupaavasti. Kainuun raskaat lumikuormat ja niiden seuraukset tavallisten ihmisten arkeen esitettiin kouriintuntuvasti. Tämän kautta hahmottuivat ilmastokysymykset ja Suomen vastuut kansainvälisessä yhteistyössä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Mutta tämän jälkeen tuli tärkeiden asioiden vyöry. Vahvaa moraalista - uskallanko sanoa - paatosta tuli hengästyttävällä tahdilla. Tämä oli valitettavaa, sillä kuulijalle pitää myös antaa aikaa ajatella ja oivaltaa. Nyt yksityiskohdat uhkasivat hukkua monisanaisuuden mereen. Tähän vaikutti myös Kyllösen puhenuotti, joka toistuvana ja hieman yksitoikkoisena johti siihen, että mitään erityistä asiaa ei tunnuttu puheessa alleviivattavan. Puhetta sinänsä oli mietitty paljonkin ja sen kirjoittamisessa oli nähty vaivaa. Ajan ylittäminen on hieman vakavampi rike kuin alittaminen (joka voi olla jopa hyve).

2) Kyllönen tunnetaan räväkkänä puhujana, eikä hän nytkään tuottanut pettymystä. Räväkkyydestä seuraa, että ihmisillä jää sanat ja sanonnat helposti mieleen. Nyt monelle saattoi jäädä jo tutun ”tantraseksin” lisäksi ”munasarjat” ja ”penetraatio”. Ehdokas luo imagoaan sanoilla ja puheilla ja lienee tietoinen päätös Kyllöseltä käyttää tällaisia muista erottuvia ilmaisuja. Monet äänestäjät eivät odota - eivätkä toivo - presidentiltä kovinkaan repäisevää ja graafista kieltä, joten Kyllösen tyyli tuskin puhuttelee heitä. Jos Kyllönen mielii tulevaisuudessa presidentiksi, tätä asiaa kannattanee miettiä vielä pariin otteeseen.

3) Yhtäältä ja toisaalta -himmailun vastapainoksi Kyllönen tarjosi monessa kysymyksessä selkeää linjaa. Ei Natolle, ei puolustusliitolle Ruotsin kanssa, ei EU:n ”puolustusunionille”. Sotilaallinen liittoutuminen tuntui olevan Kyllöselle kaikissa ajateltavissa tilanteissa huonompi vaihtoehto kuin liittoutumattomuus. Toisille tämä on poliittista linjakkuutta, toisille taas yksisilmäisyyttä. Samoin rempseä linjanveto hävittäjiin oli varsin suoraviivainen: koneet pitää ostaa Ruotsista, koska Ruotsi on naapurimaa ja tuskinpa he meille mitään ritsoja myisivät. Jos on syytetty muitakin ehdokkaita toivopolitiikasta, mitä tulee tulevaisuuden turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin, oli tätä myös nyt vahvasti esillä. Kyllösen vaakakupissa painavat poliittis-ideologiset näkemykset, jotka ohjaavat ratkaisuja ja menevät monien muiden seikkojen edelle. Selkeän vasemmistolaisen linjan etsijöille Kyllönen on vastaus ja varmasti sopiva ehdokas tasavallan presidentin virkaan.

Hannu Tikkala:

1) Tästä Sauli-setä ei tykännyt, kuten Unto Hämäläinen totesi. Kyllönen haastoi reippaasti Niinistöä, kun hän toi esille sotaharjoitukset, Suomen linjan ydinasekieltosopimukseen ja Niinistön ”hävittäjäkaupat” Trumpin kanssa. Retoriset keinotkaan eivät jääneet työkalupakkiin, sillä Kyllönen korosti Niinistön kokoomuslaisuutta, vaikka hän on oman valitsijayhdistyksensä ehdokas. Samalla hän korosti omaa vasemmistolaisuuttaan. Vaalitaktisista syistä olisi ollut viisaampaa haastaa Haavistoa, joka on viemässä Kyllösen äänistä Niinistöä isomman osan.

2) Tantraseksi ja mitä muita näitä oli. Merja Kyllösen tenttiesiintyminen ei jättänyt varmasti ketään kylmäksi, sillä harvoin presidentinvaalitentissä on kuultu sanoja munasarjat, penetraatio ja tantraseksi. Samalla Kyllönen oli varma, etteivät ruotsalaiset ole myymässä ”ritsoja meille”, kun kyse oli hävittäjäkaupoista. Rempseä tyyli on osa Kyllösen persoonaa ja oli hyvä, että se näkyi tentissä. Väkisinkin mieleen kuitenkin hiipii ajatus, että kielenkäyttö vieraannuttaa osan äänestäjistä. Kun mielipidemittausten mukaan Kyllösen kannatus makaa kahdessa prosentissa, riskejäkin kannattaa ottaa.

3) Rehellisesti vasemmalla. Kyllönen ei väistellyt omia mielipiteitään, vaikka äänestäjien enemmistön kannalta se olisi voinut olla järkevää. Rehellisyyden puutteesta Kyllöstä ei voi siis syyttää. Erityisesti tämä tuli esille puolustusliitoissa, jotka eivät Kyllöselle käy. Sen sijaan hän nosti vasemmistolle perinteisen retorisen asian esiin eli rauhan ja rauhan ylläpitämisen. Liittoja ei siis tarvita Kyllösen mukaan, kun rauha säilytetään. Erikoisin kommentti liittyi talvisotaan, jossa pärjättiin Kyllösen mukaan hyvin, vaikka suomalaiset eivät sitä harjoitelleetkaan. Onko tämä pätevä metodi myös jatkossa?

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.