2000-luvun alun rauhanturvaamisinto romahti – suomalaisia rauhanturvaajia pyritään värväämään uuden museon avulla

Haminassa on perusteilla valtakunnallinen rauhanturvaamisen perinnekeskus, jonka yhtenä tavoitteena on houkutella nuoria kriisinhallintaan.

rauhanturvaaminen
Rauhanturvaajan kypärä ja baretteja
Rauhanturvaajien käyttämä kypärä, baretteja ja merkkejä, jotka tulisivat perinnekeskuksen näyttelyyn. Pyry Sarkiola / Yle

Vanhan toimiupseerikerhon tiloihin Haminaan on perusteilla Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus. Avajaiset on määrä pitää elokuussa samaan aikaan, kun Haminassa järjestetään sotilasmusiikkitapahtuma Hamina Tattoo.

– Suomesta puuttuu valtakunnallinen rauhanturvaamisesta kertova museo tai perinnekeskus, sanoo toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry:stä.

Esille tuodut kypärät, merkit ja baretit kertovat rauhanturvaamisen historiasta. Tähän mennessä suomalaisia rauhanturvaajia on ollut ulkomailla liki 50 000 henkeä vuodesta 1956 lähtien. Heistä kertovaa materiaalia on Jalkaväkimuseossa Mikkelissä, mutta rauhanturvaamiseen keskittyvää museota Suomessa vielä ole.

Vaikka perinnekeskus toimii museona, on katse silti tulevassa. Perinnekeskuksen tavoitteena on auttaa Puolustusvoimia rauhanturvaajien rekrytoimisessa.

Tarvetta olisi, sillä rauhanturvaamisinto on vähentynyt.

– Sijaitsemme aivan Reserviupseerikoulun varuskunnan pääportin vieressä. Tällä paikalla on keskeinen merkitys rekrytoinnissa. Tästä ohitse kulkee niin upseerioppilaita kuin muita varusmiehiä, sanoo toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki.

Tiilinen toimiupseerikerho Haminassa
Vanha toimiupseerikerho on rakennettu 1900-luvun alussa.Pyry Sarkiola / Yle

"Riski joutua voimankäytön kohteeksi on lisääntynyt"

Suomen Rauhanturvaajaliiton mukaan 2000-luvun alussa kriisinhallintatehtäviin oli noin 10 000 halukasta reserviläistä. Silloin tehtäviin voitiin valita halukkaista kaikkein soveliaimmat.

Nyt halukkaita riittää tehtäviin, mutta juuri ja juuri. Puolustusvoimilla on vuosittain tarvetta noin tuhannelle rauhanturvaajalle, kun halukkaita on reilu tuhat. Puutetta on etenkin erityisalojen osaajista, kuten lääkäreistä ja lakimiehistä.

Syyt rauhanturvaamishalukkuuden vähentymiseen voivat olla monet. Aiemmin moni rauhanturvaaja toi ulkomailta auton verottomasti Suomeen. Autoveroalennus loppui joitakin vuosia sitten. Rauhanturvaajaliiton mukaan se ei ole syynä rauhanturvaamishalukkuuden vähentymiseen.

– Riski joutua voimankäytön kohteeksi on lisääntynyt monessa kohteessa. Varmaan jossain määrin koetaankin, että tehtävät ovat vaativampia ja vaarallisempia kuin aiemmin, sanoo Suomen rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen.

– Kieltämättä operaatiot Afganistanissa, Irakissa ja Afrikassa ovat vaativampia moneen aikaisempaan operaatioon verrattuna, hän lisää.

Lääkärien ja lakimiehien lisäksi tarvetta on myös esimerkiksi sähkö- ja putkimiehille.

Vanha matkalaukku
Rauhanturvaajan lomalaukku vuodelta 1956.Pyry Sarkiola / Yle

"Vaikuttaa aika kaukaiselta ajatukselta"

Reserviupseerikoulua käyvissä upseerioppilaissa perinnekeskus herättää alustavaa mielenkiintoa. Osa RUK:ta käyvistä on harkinnut rauhanturvaajaksi lähtemistä, mutta eivät läheskään kaikki.

– Tällä hetkellä itselleni ja voisin sanoa monen tupakaverin mielestä rauhanturvaaminen vaikuttaa aika kaukaiselta ajatukselta. Voi olla, että täällä keskitytään enemmän tähän hetkeen ja siihen mitä tapahtuu ensi viikolla ja mitä tänään on ruokana, sanoo upseerioppilas Juuso Heikkinen.

Tällä hetkellä itselleni ja voisin sanoa monen tupakaverin mielestä rauhanturvaaminen vaikuttaa aika kaukaiselta ajatukselta.

Juuso Heikkinen

Rauhanturvaajan palkka on alimmillaan (siirryt toiseen palveluun) 2 164,73 euroa kuukaudessa. Sen päälle tulee operaatiokohtainen veroton päiväraha. Monelle jää säästöjä, koska ruoka ja majoittuminen on ilmaista.

Rauhanturvaajaksi voi kannustaa myös ystävien ja sukulaisten esimerkki.

– Se on ainakin tällä hetkellä tavoitteena, että lähden rauhanturvaajatoimiin. Minulla on paljon sukulaisia ja ystäviä, jotka ovat olleet rauhanturvaajina. Enemmän tai vähemmän kaikki ovat sanoneet, että se on ollut äärimmäisen hyvä kokemus, sanoo upseerioppilas Mikael Smart.

Eniten rauhanturvaajia on Libanonissa

Suomalaisia rauhanturvaajia on maailmalla entistä vähemmän. Rauhanturvaajaliitto arvioi, myös se on voinut vähentää reserviläisten halukkuutta rauhanturvaamiseen.

Tällä hetkellä suomalaisia on kriisinhallintatehtävissä ulkomailla noin 500. Usealla palvelus kestää puoli vuotta. Eniten rauhanturvaajia on Libanonissa, missä heitä on YK-operaatiossa kolmisensataa.

Rauhanturvaajaliiton mukaan rauhanturvaajia oli enimmillään 80- ja 90-lukujen taitteessa ulkomailla vajaat 2 000.

Moni reserviläinen voi jättääkin ilmoittautumatta, koska ajattelee, ettei tule valituksi joukkojen vähyyden vuoksi.

– On myös olemassa harhaluulo, että rauhanturvaajaksi pääsee vain, jos on käynyt Porin prikaatissa Säkylässä valmiusjoukkokoulutuksen. Tämä ei pidä paikkaansa. Kuka tahansa hyvin palveluksen suorittanut reserviläinen voi päästä rauhanturvaajaksi, sanoo Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen.

Haminan toimiupseerikerhon kokoustila
Toimiupseerikerhon kokoustila.Pyry Sarkiola / Yle

Rauhanturvaaminen lisää Suomen uskottavuutta

Suomelle kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Se tuo Suomelle ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan uskottavuutta. Olemme konkreettiselle panoksella mukana kansainvälisesti rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Jos se olisi vain pelkkiä puheita ja hienoja kokouksia, niin ei sillä kovin pitkälle rauhaa ja turvallisuutta rakennettaisi, sanoo apulaisosastopäällikkö Timo Kantola ulkoasianministeriöstä.

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskuksen toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki on eversti. Hän on aiemmin toiminut Haminassa Reserviupseerikoulun komentajana ja rauhanturvaajana Libanonissa ja Kosovossa.

Yhdistyksellä on idea, miten nuorten mielenkiinto herätettäisiin.

– Perinnekeskuksen tavoitteena on rakentaa tähän piha-alueelle rauhanturvaoperaatioissa käytettävä tukikohta. Se pitäisi sisällään suojavallit, tornin, majoitustilat, messin ja tietysti saunan, sanoo Kangasmäki.

– Se olisi tiedonvälityspaikka ja rauhanturvaamiseen kannustava idean herättämis -paikka, hän lisää.

Vesa Kangasmäki
Eversti Vesa Kangasmäki toimi aiemmin RUK:n komentajana. YLE Kymenlaakso

Tavoitteena kerätä 400 000 euroa

Perinnekeskus on tarkoitus sijoittaa yksityisomistuksessa olevan Haminan varuskunnan entisen Toimiupseeri-rakennuksen tiloihin. Perinnekeskuksen tavoitteena on ostaa rakennus sen omistavalta yhtiöltä.

Sen lisäksi perinneyhdistys tarvitsee rahaa näyttelyesineistön ostamiseen, rauhanturvaajien tukikohdan rakentamiseen ja yhdistyksen toiminnan pyörittämiseen.

– Tavoitteenamme on kerätä rahaa noin 400 000 euroa. Tukea kysytään maanpuolustukseen ja kulttuuriin keskittyneitä säätiöitä, minkä lisäksi saatamme lähestyä yksityisiä tahoja, sanoo toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry:stä.

Kangasmäen mukaan idea perinnekeskukselle syntyi, kun Hamina Tattoossa oli esillä rauhanturvaaja Ismo Flinkin omistama rauhanturvaajaesineistön kokoelma. Muun muassa tämän kokoelman lisäksi perinnekeskukseen on määrä tulla esille myös lotta- ja sotaveteraaniaiheista materiaalia.

Ismo Flink rauhanturvaaja-asussa
Rauhanturvaajana toimineella Ismo Flinkillä on kokoelmassaan lähes tuhat rauhanturvaajamerkkiä.Pyry Sarkiola / Yle

Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry:n perustivat Suomen Rauhanturvaajaliitto, Kymenlaakson rauhanturvaajat, Haminan-Vehkalahden Sotaveteraanit ja RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistys.

9.1.2017 klo 11.18 Lisätty tieto Mikkelin Jalkaväkimuseon rauhanturvaajanäyttelystä