Kun lämpömittari menee miinukselle, kivihiili tulee vielä tarpeeseen – Missä menee pakkasraja, ettei omassa kodissa tarvitse palella?

Energiaministeri Kimmo Tiilikainen haluaa nopeasti eroon kivihiilestä. Mutta kuinka kovassa pakkasessa lämmöntuotanto loppuisi nyt ilman kivihiiltä?

kivihiili
Hanasaaren voimalaitos ja hiilikasa Helsingissä.
Hanasaaren voimalaitoksen hiilikasa koristaa Helsingin rantaviivaa.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Energiayhtiöt Fortum, Helen ja Vantaan Energia ovat jo vaiheittain luopumassa kivihiilen poltosta pääkaupunkiseudulla. Muutokset edellyttävät isoja investointeja, jotka eivät toteudu aivan käden käänteessä.

Yhtiöt joutuvat kuitenkin laittamaan nopeamman vaihteen silmään, jos ne mielivät pysyä energiaministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) uuden ehdotuksen vauhdissa.

Viime viikon päätteeksi Tiilikainen kertoi selvittävänsä, voitaisiinko kivihiilen käyttö kieltää jo vuonna 2025.

Hallituksen linjauksen mukaan Suomi luopuu hiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä osana ilmastonmuutoksen torjuntaa. Helsinki sen sijaan on asettanut omaksi tavoitteekseen tulla hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2035 mennessä.

Helsingin lämmöntuotannosta neljännes nojaa kivihiileen

Tiilikaisen nopeutettu aikataulu vaikuttaisi eniten pääkaupunkiseudulla asuviin ihmisiin. Kivihiiltä käytetään yleisesti kotien lämmitykseen Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Pelkästään Helsingin lämmöntuotannosta neljännes nojaa kivihiileen tällä hetkellä.

Yle kysyi energiayhtiöiltä, kuinka kovilla pakkasilla nykyiset lämmöntuotantolaitokset pystyisivät tuottamaan sähköä ihmisten koteihin, jos kivihiililaitosten käyttö lopetettaisiin jo nyt.

Rakennusmääräysten mukaan lämpöä on riitettävä -26 asteen pakkaseen asti.

Käytännössä näinkään kovalla pakkasella aivan kaikki yhtiöiden laitokset eivät ole käytössä, sillä yhtiöt ovat rakentaneet ylimääräisiä, tarvittaessa käyttöön otettavia laitoksia. Ne takaavat huoltovarmuuden esimerkiksi silloin, kun jonkun polttoaineen toimituksissa on ongelmia.

Vantaan Energia: Ilman kivihiiltä pärjätään – mutta huoltovarmuus kärsii

Vantaan Energiasta kerrotaan, että se pärjäisi jo nyt ilman kivihiiltä. Yhtiö sai jätettä polttavan voimalansa valmiiksi vuonna 2014.

Ilman kivihiiltä yhtiön huoltovarmuus ei kuitenkaan olisi yhtä hyvä kuin nyt, koska silloin oltaisiin liiaksi maakaasun varassa.

Yhtiön mukaan kivihiilikattiloiden muuttaminen maakaasulla toimiviksi on mahdollista, mutta kallista.

Fortum: Espoon kivihiilipakkasraja on -20 astetta

Fortumilla tilanne on hieman huonompi. Ilman kivihiiltä riittävää lämpöä ei saataisi espoolaisille, jos mittari laskisi alle -20 pakkasasteen.

Asian voi kääntää myös toisinpäin: Espoo voisi jo nyt elää ilman kivihiiltä koko vuoden, jos pakkaset eivät painu -20 asteen alle.

Tänä talvena on ainakin toistaiseksi oltu reilusti näiden lukemien yläpuolella.

Helen: Kylmimmät kuukaudet vaativat kivihiiltä

Helsingin kaupungin omistama Helen ei suostunut arvioimaan asiaa julkisesti lämpöasteen tarkkuudella.

Yhtiö sanoo ympäripyöreästi, että kylmimpinä kuukausina ei vielä toistaiseksi pärjätä ilman kivihiiltä.

Helenin mukaan kysymys on myös voimaloiden sijainnista. Helsingin molemmat kivihiilivoimalat Salmisaaressa ja Hanasaaressa ovat lähellä keskustaa, jossa lämmönkulutus on suurinta.

Sen sijaan puhtaammalla maakaasulla toimiva suuri voimalakokonaisuus on kaupungin itälaidalla Vuosaaressa.

Vaikka kivihiilen merkitystä ei suostuta asteiden tarkkuudella kertomaan, suuntaa-antavan kuvan saa laitosten teknisistä tiedoista.

Jos kaikki Helenin laitokset olisivat samaan aikaan käytössä, ne tuottaisivat lämpöä 3 500 megawatin teholla. Kivihiilen osuus tästä on neljännes, eli 900 megawattia.

Espoo ja Vantaa ovat jo hiilidieetillä

Fortum teki viime kesänä Espoon kaupungin kanssa yhteiskuntasitoumuksen, jonka mukaan lämmöntuotanto hoidetaan ilman öljyä, maakaasua ja kivihiiltä 2020-luvun aikana. Yhtiö tähtää uudenlaiseen polttoainehierarkiaan sitoumuksen myötä.

– Esimerkiksi Espoon jätevesistä käytetään hukkalämpö hyödyksi. Sillä saadaan noin 15 prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta katettua. Myös datakeskusten ja Espoon sairaalan hukkalämpöä hyödynnetään. Seuraavana hierarkiassa tulevat jäteperäiset polttoaineet ja biomassa, ja sen jälkeen fossiiliset polttoaineet, sanoo Fortumin kaukolämpöliiketoiminnanjohtaja Ilkka Toijala.

Yhtiö suunnittelee uutta biokattilaa Kivenlahden lämpökeskuksen yhteyteen. Myös Ämmässuolle on suunnitteilla monipolttoainelaitos, ja Otaniemen lämpökeskuksen yhteyteen valmistuu ensi vuonna geolämpölaitos.

Toijala ei kuitenkaan lupaa, että yhtiö ehtii täysin kivihiilettömään lämmöntuotantoon juuri ministeri Tiilikaisen ehdottamaan vuoteen 2025 mennessä.

– Kun uutta laitosta lähdetään rakentamaan, luvitus- ja kaavoitusasiat vievät paljon aikaa – riippuen siitä, valitetaanko niistä.

Myös Vantaan Energia on kertonut tavoitteekseen luopua kivihiilen käytöstä 2020-luvulla. Martinlaakson voimalaitoksen vanhaa öljykattilaa muutetaan parhaillaan biovoimalaksi.

Helsinki tulee perässä

Helsinki on puolestaan päättänyt sulkea Hanasaaren kivihiilivoimalan vuonna 2024.

Salmisaaressa koekäytetään parhaillaan uutta pellettilämpökeskusta, mutta muita Hanasaaren tuotannon korvaavia laitoksia vielä mietitään.

– Uusin lämpöpumppuvoimalaitos valmistuu ensi vuonna keskustaan, ja suunnitteilla on investoida myös biovoimalaitokseen. Suunnitelmiin liittyy myös energian kierrätystä ja erilaisia hukkalämpöjä, sanoo Helenin energianhankinnan ja tukkukaupan johtaja Harri Mattila.

Salmisaaren hiilivoimalan sulkemisesta ei ole ainakaan toistaiseksi suunnitelmia, mutta Helsinki on julistanut tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuonna 2035.

Lisää aiheesta:

Energiateollisuus tyrmää kivihiiltä koskevan käyttökiellon – "Pakkolaki kävisi myös kuluttajien kukkarolle"