Kun edes 112 ei hälytä: ”On paha paikka, ellei hätänumeroon pääse” – Matkapuhelinverkot yhä herkkiä sähkökatkoille

Maastossa olevat tukiasemat pyörivät akkujen avulla vain 2-6 tuntia, jos sähköt katkeavat. Viranomaisten ja operaattoreiden yhteistyö on kuitenkin parantunut ja hätäpuhelut pyritään turvaamaan mahdollisimman pitkään.

matkaviestinverkot
Hätänumeroon pystyy normaalisti soittamaan jopa ilman sim-korttia.
Petri Vironen / Yle

Lumikuormien vaivaamassa Kainuussa on reilun viikon ollut voimassa vaaratiedote, jonka mukaan puhelut hätänumeroon 112 eivät välttämättä toimi. Ihmisiä neuvotaan olemaan yhteydessä lähimpään poliisi-, palo- tai terveysasemaan.

Kainuun pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jani Kareinen arvioi, että lumikuormien aiheuttamat häiriöt alkavat hellittää. Aamulla Kainuussa oli enää vajaat 100 taloutta ilman sähköä.

– Tietoomme ei ole tullut tilannetta, että avuntarvitsija olisi turhaan yrittänyt soittaa hätänumeroon. Mutta emme ole voineet olla satavarmoja, että puhelinverkko toimii, Kareinen sanoo.

Puhelut hätänumeroon toimivat niin pitkälle kuin mahdollista jopa ilman sim-korttia. Jos oman operaattorin verkko on pimeänä, puhelu ohjautuu muiden operaattoreiden verkkoon.

– Meillä on yhteistyö toiminut ja operaattorit ovat olleet aktiivisesti hoitamassa tilannetta joko fyysisesti paikan päällä tai videon välityksellä, Jani Kareinen kertoo.

Kainuussa osaa tukiasemista on pyritty ja pystytty pitämään toiminnassa varavoiman avulla. Operaattorit ovat tuoneet paikalle varavoimaa muualta Suomesta. Myös pelastuslaitos sai juuri vuoden alussa kaksi varavoimakonetta, jotka on sijoitettu Kuhmoon ja Suomussalmelle.

Tukiasemalle pääsy häiriötilanteessa hankalaa

Pitkäkestoinen sähkökatko on matkaviestinverkkojen kannalta hankalin vaihtoehto. Tukiasemat sijaitsevat usein jopa keskellä metsää, johon voi olla häiriötilanteessa vaikea päästä esimerkiksi kaatuneiden puiden takia.

– Kyllä se on tekemätön paikka, jos tiet on tukossa ja sähköt on poikki kymmeniä tunteja, Suomen Yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen myöntää.

Yhteisverkko huolehtii Telia ja DNA:n verkosta Lapissa, Kainuussa, Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa.

– Varavoiman saatavuus ei ole useinkaan se ongelma vaan se, että miten varavoima saadaan paikalle, jos kaikki tieyhteydet on poikki eikä sinne tukiasemalle pääse. Ja miten sinne saadaan järjestettyä polttoainehuolto, Antti Jokinen muistuttaa.

Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Ari Karppanen muistuttaa, että häiriöt matkaviestinverkoissa ovat kuitenkin harvinaisia ja lyhytkestoisia.

– Lähes aina ne johtuvat sääilmiöiden aiheuttamista sähkökatkoista. Tilanne paranee sitä mukaan kun sähköverkkoa saadaan säävarmaksi. Mutta se on vakava tilanne, jos hätänumeroon ei pääse.

Matkapuhelinoperaattoreille on asetettu vaatimus, jonka mukaan tukiaseman pitää pysyä pystyssä 2-6 tuntia sähkökatkon yhteydessä.

– Paremminkin saa tehdä, mutta kustannussyistä sitä tuskin tapahtuu, Karppanen arvioi.

Häiriökestävyydella on rajansa

Takavuosien myrskyissä sähkö- ja matkapuhelinverkot olivat pidempään mykkänä. Myös tiedonkulku eri toimijoiden kesken ja kansalaisten suuntaan tahmoi paikoitellen pahasti.

– Yhteistyö teleyritysten kesken ja niiden sekä sähkönjakelijoiden kesken on parantunut. Ongelmat eivät ole enää niin pahoja ja pitkäkestoisia. Esimerkiksi viime päivinä Kainuussa operaattorit ovat tehneet paljon yhteistyötä, jotta edes hätäpuhelut toimisivat, Karppanen kiittelee.

Keskustelu sähköverkkojen varmuudesta ja matkapuhelinverkkojen häiriökestävyydestä käynnistyy yleensä myrskyjen jälkeen. Viestintäviraston Ari Karppanen pitää matkaviestintäverkkojen häiriönsietokykyä hyvänä.

– Siihen mittaan, mihin ne on taloudellisestimahdollista ja järkevää rakentaa, ne ovat häiriökestäviä. On puhuttu, että niden pitäisi olla kestävämpiä, mutta tukiasemia on kymmeniä tuhansia ja niitä palvelevia siirtojärjestelmiätoinen toinenmokoma. Jos niihin jokaiseen pitäisi viedä kiinteä varavoimakone, joka maksaa kymmeniä tuhansia niin onhan se ihan mieletön raha. Eihän sitä löydy keltään.

– Jos sähköverkot samaan aikanaa paranee ja säänkestävyys sitä kautta paranee, niin olisi hukkainvestointi pitkällä tähtäyksellä