Henkilökuvassa Pekka Haavisto: Mies joka hakeutuu sinne, missä riidellään

Haavisto-ilmiö ei ole toistunut. Vihreiden ehdokas uskoo kuitenkin sovittelevaan tyyliinsä. Siksi hän ei aina sano mitä ajattelee ja vaikuttaa laskelmoivalta.

presidentinvaalit
Pekka Haavisto.
Pekka Haavisto.Sebastian Dahlström

Tunnelma on laimea. Missä on Ultra Bra? Missä on kansanliike?

Kuuden vuoden takaisesta Haavisto-ilmiöstä ei ole jälkeäkään.

Eletään syyskuuta, ja Pekka Haaviston kampanjan avajaisia Helsingin Altaalla. Pieni yleisö istuu pienessä tilassa puupenkeillä. Äänessä ovat itse ehdokas ja hänen tukijansa, oikeushammaslääkäri Helena Ranta, joiden tasaisen puuduttavat puheet tuntuvat pitkiltä.

Ei. Haavisto-ilmiö ei ole toistettavissa. Eikä se ole tarkoituskaan.

Pekka Haavisto Ylen vaalikoneessa ja -galleriassa: "Ydinasekielto voi tulla valitettavasti jonkun suuren katastrofin kautta" (siirryt toiseen palveluun)

Haavisto ja alkuvihreiden hirveät riidat

Rauhalliseksi mieheksi Pekka Haavisto vetää paljon riitoja puoleensa sekä kotimaan politiikassa että maailman konfliktialueilla. Haavisto tuntuu haluavan sinne, missä olisi jotain soviteltavaa.

Sovittelija-Haavistolle oli käyttöä jo varhaisvihreissä. Rooli loksahti sekä Heidi Hautalalle että Pekka Haavistolle.

Pekka Haavisto istuu junassa
Pekka Haavisto on toista kertaa vihreiden presidenttiehdokas .Tiina Jutila / Yle

– Eri taustoista ihmiset yrittivät löytää yhteistä tekemistä. Valtataistelu oli ihan hirveä, sanoo Vihreän Langan entinen päätoimittaja, nykyinen demarien kansanedustaja Timo Harakka.

Haavisto oli vihreiden puheenjohtaja, kun Harakka sai Haaviston aloitteesta potkut päätoimittajan paikalta vuonna 1994. Potkujen syystä on kaksi versiota. Toisen jutun mukaan Harakka olisi kysynyt Haavistolta haastattelussa, onko tämä homo. Vihreiden taustalähteiden mukaan potkut eivät johtuneet tästä tähän vaan syy liittyi lehden taloudenpitoon.

Toimittajan töistä Haavistokin lähti politiikkaan. Hän oli aikoinaan Vihreän Langan päätoimittaja. Sitä ennen hän oli kirjoittanut useisiin lehtiin ja punk-hengessä perustanut pienlehti Kompostin.

Näinä aikoina Haavisto valoi perustukset myöhemmälle uralleen. Hän pitää suurimpina saavutuksinaan juuri vihreän liikkeen luomista Suomeen ja Eurooppaan. Yhtenä keskeisistä henkilöistä hän on ollut mukana alusta asti.

Eduskuntaan Haavisto pääsi vuonna 1987 loistettuaan tv-tentissä ja saatuaan yllättävän hyvän tuloksen, lähes 8000 ääntä.

– Mystistä on, miten hänen suosionsa on vaihdellut niin paljon. Hän jopa putosi eduskunnasta ollessaan vihreiden puheenjohtaja vuonna 1995, Heidi Hautala ihmettelee.

"Pekka ei ole niin spontaani kuin voisi kuvitella."

Heidi Hautala

Vaikka suosio romahti ja Haavisto jäi ilman eduskuntapaikkaa, Haavistosta tuli Suomen ensimmäinen vihreä ministeri, Lipposen hallitukseen. Salkkuun pakattiin ympäristö- ja kehitysasiat. Lipposelta Haavisto sai myös tönäisyn kohti kansainvälistä sovittelijan uraa YK:n ympäristöohjelmassa.

Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen ministereitä rivissä
Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen ministereitä. Rivissä Kimmo Sasi, Suvi-Anne Siimes, Jussi Järventaus, Jouko Skinnari, Kalevi Hemilä, Pekka Haavisto ja Terttu Huttu-Juntunen.Pekka Sipilä / Yle

Haavisto sopii metsänomistajien ja sissipäälliköiden kanssa

Perinnöksi Lipposen hallituksesta Haavisto on kertonut saaneensa harmaantuneet hiukset. Niihin johti neuvottelut Natura-suojelusta metsänomistajien kanssa.

Haavisto tunnetaan sovinnollisuudesta. Hän jättää usein sanomatta, mitä ajattelee, ja hakee ratkaisua, asettautuu puolueettomaksi.

– Pekka ei ole niin spontaani kuin voisi kuvitella. Tämä voi olla laskelmoinnin oloista, mutta ilman tätä ominaisuutta hän ei olisi siellä missä on, Hautala kuvaa.

Haavisto keräsi kansainvälistä mainetta sovittelijana Sudanin Darfurissa. Hänen tapansa pitää yhteyttä riitojen osapuoliin on huomiota herättävän suora: hän järjesteli panttivankien evakuointeja ja neuvottelureissuja kriisialueille jopa soittelemalla kapinapäälliköiden matkapuhelimiin.

Näistä saavutuksistaan Haavisto osaa myös ottaa kaiken irti. Haastatteluissa ja puhetilaisuuksissaan hän kertoo reippaita sovittelujuttua, joiden sankari on aina Haavisto itse.

Haavistolla on korkea käsitys itsestään. Vihreän Langan juhlia on järjestetty Hvitträskissä ja Haaviston vaalijuhlia Kansallisteatterissa – suurmiesten jalanjäljissä.

Poliittinen lika ei tartu Haavistoon

Ministerinpaikka aukesi Haavistolle toistamiseen Kataisen hallituksesta, jonne hän nousi skandaalien takia eronneen Hautalan jälkeen.

Haaviston harmaan puvun tefloniin päivänpolitiikan lika ei ole tarttunut, vaikka hän omistajaohjausministerinä oli yhtenä vastuussa Fortumin verkkojen myynnistä Carunalle, jolloin sähkön siirtohinnat nousivat räjähdysmäisesti. Haaviston mukaan vastuu kuului Kataisen koko hallitukselle.

Pekka Haavisto
Pekka Haavisto oli YK:n lähettämänä sovittelemassa Darfurin kriisiä 2007.Philip Dhil / AOP

Sovittelijana Haavisto puhuu kaikille. Kaikkien sanaan on myös voitava luottaa. Muuten ei tule valmista

Sama jatkuu eduskunnassa. Hänen kontaktinsa ulottuvat eduskunnan eri puolille.

– Pysähdymme juttelemaan käytävällä, mitä ei tapahdu kaikkien kanssa, kertoo sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Haavisto on kutsunut itseään asiapentiksi. Asiapenttiys kuulostaa värittömältä mutta on Haaviston vahvuus.

– Ulkopuolisen näkökulmasta hän on siksi arvostettu. Mutta politiikassa pitäisi panna myös nyrkkeilyhanskat ja pystyä haastamaan, Elo sanoo.

Eduskunnassa Haavisto tekee töitä ulkoasiainvaliokunnassa, missä hän perehtyy syvällisesti kyselemällä asiantuntijoilta.

Yksityisyyttään varjeleva sotilasmarssien ystävä

Yksityishenkilö Pekka Haavisto pyöräilee ilman kypärää. Edellä polkee nopeammin, ”latinorytmissä”, ecuadorilaistaustainen puoliso.

Näin Haavisto kertoo Anna-lehdessä. Hänen elämästään tuli kymmenien haastatteluiden aihe viime presidentinvaaleissa.

Pekka Haavisto ja Nexar Antonio Flores
Pekka Haavisto ja Nexar Antonio Flores Itsenäisyyspäivän vastaanotolla Tasavallan Presidentin Linnassa.Kimmo Brandt / AOP

Homoseksuaalisuus on osa Haavisto elämää. Presidenttiehdokkaana hän ei ole korostanut asiaa, mutta viime aikoina ei myöskään peitellyt sitä.

Vielä puolueen puheenjohtaja-aikanaan Haavisto kertoi olevansa henkilö, jolle seksuaalisuus on taka-alalla. Puoliso ilmestyi kuviin 2000-luvulla ja on ollut otsikoissa niin linnan juhlien kavaljeerina kuin baaritappelusta Ruotsin-laivalla.

Haaviston tiedetään myös lekottelevan vanhassa mahonkiveneessä. Spotifyhin hän on koonnut listan parhaista sotilasmarsseista.

Siihen avoimuus sitten jääkin.

"Haavisto on ollut hyvin arvoituksellinen ja itseään ja yksityisyyttään varjeleva"

Timo Harakka

– En missään tapauksessa tuntenut häntä yhtään, sanoo kansanedustaja, Vihreän Langan entinen päätoimittaja Timo Harakka.

Harakka oli aikoinaan vihreiden kanssa paljon tekemisissä, mutta Haaviston elämästä hän ei saanut minkäänlaista käsitystä.

– Haavisto on ollut hyvin arvoituksellinen ja itseään ja yksityisyyttään varjeleva. Tulee herkästi mieleen, että on ollut luotettujen tiukka piiri ja sitten muut sen ulkopuolella, Harakka arvioi.

– Väittäisin, että tunnen hänet. Olemme ystäviä 40 vuoden takaa, sanoo vihreiden entinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko Heidi Hautala.

Hautalan mukaan Haavisto huolehtii hyvin laajoista kontakteistaan. Pidättyväisen oloinen mies on aina koonnut ympärilleen porukoita ja innostanut, mistä on syntynyt monenlaisia projekteja. Mutta samalla on syntynyt läheinen luotettujen joukko. Joukkoon kuuluu ainakin vihreiden alkuaikojen poliitikkoja.

– Meillä oli kotona erittäin korostunut yksityisyyden kunnioitus. Muiden asiat eivät kuulu meille, meidän asiat eivät kuulu muille ja kukin elää omaa elämäänsä, Haavisto kertoi Anna-lehdessä 2014.

Valtiomiehen elkeet

Haavisto on ollut pop up -tapahtumajärjestäjä jo ennen kuin termi keksittiin. On ideoitu ja pidetty vaihtoehtoisia itsenäisyysjuhlia. On järjestetty konferenssi Venäjän jätevesiongelmista 1980-luvulla, kun kukaan ei vielä puhunut likavesien virtaamisesta Suomenlahteen.

Ympärillä on usein ollut sankka joukko nuoria. Vielä 1990-luvulla se tarkoitti myös iloisia ja meluisia jatkoja illanviettojen päälle.

Haavistolla ja osalla hänen lähipiiristään on vihreitä tarkkailleen Timo Harakan mukaan varsin juhlava ja valtiomiehinen käsitys itsestään.

Julkisen työn ja suurten ajatusten vastapainona on kätevän ja käytännöllisen ihmisen harrastuksia, Jopon korjaamisesta alkaen. Vaalikiertueella fuengirolalaisessa baarissa esiintyi tammikuun alussa dj Pekka.

Nuorena Haavisto kirjoitti pinkan interrail-oppaita, joissa annettiin maanläheisiä vinkkejä esimerkiksi korkkiruuvin ja lusikka-haarukka-veitsen tarpeellisuudesta rinkan taskussa.

Haaviston poliittiset kannat eivät mahdu puoluerajoihin

Suomi ei ole riittävän aloitteellinen YK:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Tämä oli Haaviston kritiikin kärki presidentti Tarja Halosta kohti viime vaaleissa, mutta se on Haaviston kärki myös Niinistöä vastaan näissä vaaleissa. Kovin paljon uutta viime vaaleihin nähden Haavisto ei ole tuonut esiin.

Vaikka Haavisto vaikuttaa olevan arvoliberaali ehdokas ja Niinistö maltillinen arvokonservatiivi, ulkopoliittiset kannat ehdokkailla ovat hyvin samannäköiset.

Ylen vaalikoneessa Niinistö jättää kertomatta kantansa Nato-jäsenyyteen. Haavisto sen sijaan kertoo, ettei kannata Suomen liittymistä Natoon. Haaviston mielestä Suomeen muuttavat ulkomaalaiset tekevät Suomesta paremman paikan asua, tähänkään kysymykseen Niinistö ei halua vastata.

Haaviston suhde Venäjään on kovin toisen näköinen kuin ylätasolla johtajia tapaavan presidentin. Neuvostoliiton hajottua Haavisto haistoi maan tilanteen ja pinnan alla kytevät valtavat ympäristöongelmat. Vuonna 1992 hän järjesti Pietarissa korkean tason ympäristökokouksen – suomalaisena, vihreänä kansanedustajana. Kiinnostus Venäjään on säilynyt.

Pekka Haavisto ja ihmisiä ulkosalla teollisuuslaitoksella
Jugoslavian sota aiheutti myös ympäristövahinkoja. Pekka Haavisto veti YK:n asiantuntijaryhmää Serbiassa 1999.Srdjan Suki / AOP

Kannat eivät ole yksioikoisia. Esimerkiksi maahanmuutosta hän sanoo asioita, jotka eivät istu keskustelun ääripäihin.

Maahanmuuton ongelmista on vaikea puhua leimautumatta rasistiksi, Haavisto sanoi Iltalehden mukaan kesäkuussa.

Hän taiteilee kannoissaan niin, että käytäntö menee ideologian ohi – tähän tapaan: rajoista halutaan huolehtia, mutta Suomen rakentamisesta kiinnostuneiden pitäisi voida entistä helpommin voida ylittää rajat, kuten Haavisto on sanonut esimerkikisi Helsingin Sanomissa.

"Haavisto on tarkoituksella häivyttänyt puolueen puheistaan ja kannanotoistaan."

Simon Elo

Ennen viime presidentinvaaleja ja ennen vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisiä Haaviston kannat maahanmuuttoon olivat melko kriittiset. Imagen haastattelussa hän arvioi vuonna 2011, että Suomi voisi ottaa nykyistä enemmän kiintiöpakolaisia. Kuitenkaan monien henki ei ole uhattuna niin, että heidän pitäisi tulla Suomeen.

Simon Elo, entinen perussuomalainen, nykyinen sininen, katsoo Haaviston tarkoituksella häivyttäneen puolueen puheistaan ja kannoistaan.

– Epäpoliittisuus politiikassa, sitä kansalaiset kaipaavat, Elo sanoo.

– Hän on rakentanut oman poliittisen ohjelmansa niin, että se on laajasti hyväksyttävissä, puoluetoveri Hautala arvioi.

Haavisto on myös Helsingin Sanomien mukaan havainnut ihmisten olevan nyt turvallisuushakuisempia kuin ennen, ja hän sanoo ottavansa sen kampanjassaan huomioon. Haavisto siis haistelee, mistä kannattaa puhua. Kampanjatunnuksenakin on Suomen leijona.

Tentissä Haavisto on äänessä, mutta ei haasta muita tai piikittele. On vaikea sanoa, mitä mieltä Haavisto lopulta on. Hän kertoo asian eri puolia ja ehdottaa ratkaisuja – mutta ei vaadi niitä.

Haihtuuko raikkaus?

Haavistolla on tehtävä.

Vaalien lähestyessä Haavisto alkoi havahtua kotimaanpolitiikan hiljaiselostaan. Hän koki jälleen, että kansainvälisen tilanteen ja Suomen keskusteluilmapiirin takia hänen on asetuttava ehdolle.

Ura on viime vaalien jälkeen mennyt hiljalleen eteenpäin. Sovittelijan tehtävässään hän on sitten viime vaalien edennyt Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtajaksi. Siellä hän yrittää kasvattaa EU:n roolia rauhantekijänä.

Nuorten poliitikkojen keskustelu hotelli Pasilan saunassa. Vihreiden Pekka Haavisto ja Keskustapuolueen Olli Rehn.
Nuorten poliitikkojen keskustelu hotelli Pasilan saunassa 1987. Vihreiden Pekka Haavisto ja Keskustapuolueen Olli Rehn.Kalle Kultala

Kotimaanpolitiikassa mitään ikimuistoista ei uralla ole tapahtunut. Hän on oikeastaan ollut sen ulko- tai yläpuolella.

Haaviston vahvuudet presidenttipelissä ovat samat kuin ennenkin. Lähes. Kampanjakuvissa poseeraa kuusi vuotta vanhentunut mies.

– Kuuden vuoden välein et voi olla uusi tuore ja raikas vaihtoehto, Harakka laskee.

– Hän teki aikanaan päätöksen, ettei jää kuudeksi vuodeksi vastavoimaksi. Eikä hän ole asemoitunut Niinistöä vastaan, arvio sinisten Simon Elo.

Viimeksi kakkoskierroksen haastaja ei rähjännyt, vaan kilpailijat olivat korostetun sopuisia.

– Se molemminpuolinen kuoliaaksihalaaminen oli täysin poikkeuksellista presidentinvaaleissa, kampanjaa analysoinut Jussi Lähde arvioi Vihreän Langan artikkelissa viime vuonna.

Viime vaalien kakkoskierroksen tappio oli selkeä, 63-37. Jos Haavisto pääsee näissä vaaleissa toiselle kierrokselle, häviö on todennäköisesti ainakin yhtä suuri

Neljäkymmentä vuotta politiikassa, komea kotimainen ja kansainvälinen ura.

– Hän suunnittelee aika pitkälle eteenpäin. En ihmettelisi, jos hänestä tulisikin presidentti – kuuden vuoden päästä, läheinen puoluetoveri Heidi Hautala ennustaa.

Haavisto

Pekka Haavisto on Ylen presidentinvaalitentissä tiistaina 16. tammikuuta TV1:ssä klo 21.00. Suorassa lähetyksessä myös Haaviston puhe yleisön edessä. Tenttiä ja sen analyysia voi seurata myös Ylen verkkosivuilla.