Raportti: Itämeri ei voi vieläkään hyvin

Ilmastonmuutos asettaa tulevaisuudessa uusia haasteita Itämeren ekosysteemin kunnossapidolle.

Itämeri
Vallisaaren edustaa Helsingissä
Jarno Kuusinen / AOP

Itämeren tila ei ole kohentunut toivotusti, vaan eräiltä osin se on jopa huonontunut. Tämä käy ilmi tuoreesta Suomen meriympäristön tila 2018 -raportista.

Rannikkovesien ja avomeren tilaa heikentää erityisesti liiallinen ravinnekuormitus, joka aiheuttaa rahevöitymistä. Ravinteet ovat pääosin peräisin maataloudesta. Fosforia ja typpeä päätyy mereen myös jätevedenpuhdistamoista sekä teollisuus- ja kalankasvatuslaitoksista.

Merivesien rehevöityminen ilmenee muun muassa veden samentumisena, leväkukintoina sekä muutoksina pohjan tilassa ja eliöyhteisöissä. Tilanne on hankalin Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Pohjanlahdella varsinkin avomeri ja ulommat rannikkovedet voivat paremmin, mutta niidenkin tila on arvioitu heikoksi.

Haitallisten ja vaarallisten aineiden osalta riittää yhä ongelmia. Kuitenkin monien kiellettyjen ja rajoitettujen yhdisteiden pitoisuudet ovat vähentyneet vedessä, sedimentissä ja kaloissa.

Meritaimen ja ankerias voivat huonosti

Raportin mukaan useiden kalalajien tilanne on huolestuttava. Erityisen heikosti voi meritaimen. Sen paremmin ei pärjää ankerias, jonka kannat ovat romahtaneet jo edellisillä vuosikymmenillä. Ankerias luokitellaankin erittäin uhanalaiseksi koko Euroopassa. Kärsijöihin lukeutuvat myös kampela ja nahkiainen.

Paljon paremmin voivat kaupallisesti tärkeät silakka ja kilohaili. Myös Tornionjoen lohen kanta voi hyvin, Simojoen kanta taas on heikossa jamassa. Haitallisten aineiden osalta ihmisravintona käytettyjen kalojen tila on yleisesti ottaen hyvä.

Merinisäkkäistä hallin populaatio on kasvanut. Itämerennorppa pärjää hyvin Pohjanlahdella, mutta huonommin Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Pyöriäisiä nähdään Suomen vesillä nykyisin harvakseltaan. Raportissa todetaan, että pyöriäisen tila ei ole Suomen merialueilla tavoitetason mukainen.

Merilinnuista useiden lajien pesimäkannat ovat laskussa. Isoissa ongelmissa on esimerkiksi alli, jonka kanta on laskenut voimakkaasti. Merikotka on puolestaan lisääntynyt huomattavasti. Myös talvehtivien lajien kannat ovat kasvaneet heikkojen jäätalvien ansiosta.

Merenpohjan laajoista elinympäristöistä merkittävä osa on on heikossa tilassa. Syynä ovat rehevöityminen ja muut ihmisten aiheuttamat ongelmat.

Itämeri kuntoon tavoiteohjelmalla

Ympäristöministeriön johdolla syntynyt raportti ei pelkästään luettele ongelmia, vaan tarjoaa tarjoaa joukon tavoitteita niiden ratkaisemiseksi.

Yhteensä 27 tavoitteella ja alatavoitteella pyritään muun muassa vähentämään ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä, torjumaan vieraslajien leviämistä sekä ennallistamaan meriluontoa ja saamaan sen käyttö kestävälle pohjalle.

Tavoitteilla halutaan ohjata kehitystä kohti Itämeren hyvää tilaa.

Raportin kirjoittajat näkevät meriympäristön kehityksessä myös hyviä merkkejä. Ravinnekuormitus erityisesti jätevedenpuhdistamoiden, teollisuuslaitosten ja kalankasvattamojen kaltaisista pistemäisistä lähteistä on vähentynyt ja paikoin meren tila on kehittynyt hyvään suuntaan.

Myös monien vaarallisten aineiden määrät merivedessä ovat vähentyneet. Esimerkiksi radioaktiivisen cesiumin pitoisuus on laskussa.

Raportissa muistutetaan kuitenkin, että meriympäristöön kohdistuu jatkuvasti uusia paineita. Esimerkiksi ilmastonmuutos tulee muuttamaan koko Itämeren ekosysteemiä.