Sateisin kesä miesmuistiin – vakuutusyhtiöltä ei tipu katokorvauksia

Viime kesä oli monin paikoin sateisin 30:een vuoteen – paitsi vakuutusyhtiön mielestä.

maanviljely
Maanviljelijä saappaineen märässä ohrapellossa.
Juha Kemppainen / Yle

Anssi Mennalan luotsaamalla Vanha-Olkkolan tilalla ei ole aiempina vuosina suuria katoja käynyt. Viime kesän ja syksyn jatkuvat sateet pitivät kuitenkin puimurit pois pelloilta lähes koko korjuukauden.

– Jos otetaan huomioon peltoon jäänyt vilja ja nousseet kuivauskustannukset tavalliseen huonoon vuoteen verrattuna, tilan tappiot olivat noin 75 000 euroa.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan sateet eivät Jämsän seudulla kuitenkaan olleet harvinaisia tai edes poikkeuksellisia. Mennalan vakuutusyhtiö tukeutuu sademääritelmissään Ilmatieteen laitoksen säätutkakuviin.

Anssi Mennala
Jaana Polamo / Yle

Luonnonvarakeskuksen tutkija Jukka Tauriainen kertoo, että satotasoissa oli viime vuonna suuria alueellisia vaihteluita. Länsirannikolla ja Etelä-Suomessa saatiin talteen iso osa viljasta.

Sen sijaan Itä- ja Keski-Suomessa peltoon jäi keskimäärin 30 prosenttia viljasta – tässäkin luvussa on suuria tilakohtaisia eroja.

Vain kourallinen viljelijöistä ottanut satovahinkovakuutuksen

Suomi luopui viljelijöille maksettavista katokorvauksista vuonna 2016. Tähän saumaan vakuutusyhtiöt kehittelivät satovahinkovakuutuksen.

OP Vakuutuksen vakuutuspäällikkö Teppo Rainingon mukaan viime vuonna OP:n vakuutuksen on ottanut alle 300 maatalousyrittäjää. Heistä noin 10 prosenttia on hakenut vahingonkorvauksia sadonmenetyksistä. Noin kolmannes vahinkoilmoituksen tehneestä on saanut myöntävän päätöksen, lopuilta korvaukset on evätty.

Raininko muistuttaa, että yhtiö on vasta ottanut ensimmäisiä askeleita satovahinkovakuuttamisessa.

– Kehitettävää ja muutettavaa löytyy.

Satovahinkovakuutuksen tiukat ehdot

Vakuutusehdoissa on lueteltu ilmiöt, jotka korvataan. Esimerkiksi OP:lle pitkään jatkunut sade ei riitä, vaan sateen on oltava meteorologisen määritelmän mukaan poikkeuksellinen tai harvinainen.

Harvinainen sadejakso tai tulva esiintyy harvemmin kuin joka kymmenes vuosi. Poikkeuksellinen sääilmiö esiintyy vain noin kolme kertaa sadassa vuodessa.

Olisihan semmoinen vakuutus kiva, joka käytännössä edes joskus korvaisi jotain.

Anssi Mennala

Myös tapahtuneen vahingon pitää olla vakuutusyhtiön määritelmän mukainen. Vahingoksi katsotaan sadon totaalinen tuhoutuminen. Kyseessä on vahinko myös silloin, jos sato on laadultaan tai määrältään sellainen, että sen korjuukustannukset ovat enemmän kuin sadon arvo.

Viljelijä Anssi Mennala vertaa ehtoa palovakuutukseen.

– Kuvittele tilanne, että autosi syttyy tuleen ja onnistut vettä ruiskuttamalla pelastamaan autosta takavalot. Jos takavalot myymällä voit kattaa sammutusvedestä aiheutuneet kulut, ei mitään vahinkoa ole tapahtunut ja korvauksia ei makseta.

Vakuutuksen takia keväällä edessä tuplasti työtä

Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan viljelijöillä oli jo kolmas niukka vuosi peräkkäin. Viljatilallisen keskimääräisen yrittäjätulon viime vuodelta arvellaan jäävän 7000:ään euroon. Hintavaan sadon vakuuttamiseen investoiminen ei nykyisillä ehdoilla houkuta.

Mennalaa harmittaa erityisesti se, että vakuutuksen takia ensi keväänä edessä on tuplatyö. Korvaushakemuksen lähetettyään viljelijä ei saa tehdä pelloillaan mitään ennen vakuutusyhtiön päätöstä.

Talven lyhyt valo
Jaana Polamo / Yle

Mennalan tapauksessa se tarkoitti viiden viikon odottelua. Syyskynnöt jäivät tekemättä.

Sekä Luonnonvarakeskuksen tutkija Jukka Tauriainen että OP Vakuutuksen vakuutuspäällikkö Teppo Raininko näkevät, että EU-politiikka on siirtämässä vastuun viljelyn riskeistä entistä enemmän yrittäjän harteille. Riskiltä suojautuakseen maatalousyrittäjän on ostettava vakuutus.

Vakuutusehdot estävät myös jälkivahingontorjunnan

Anssi Mennala kertoo, että hänen tilallaan on vakuutettu "lähes kaikki". Jos esimerkiksi traktori kaatuu ojaan, harvan maajussin lompakosta löytyvät eurot uuden koneen ostamiseksi nopealla varoitusajalla. Vahingon varalle tuli otettua myös satovahinkovakuutus.

Nykyisellään satovahinkovakuutus ei Mennalaa juuri houkuta. Heikossa tilanteessa viljelijä yrittää pelastaa sadostaan sen mitä voi – vakuutusehdoissa tämän tapainen jälkivahingontorjunta estää korvausten saamisen. Se ei tilallisen ajatusmaailmaan mahdu.

Kysymykseen, onko vakuutuksessa kehitettävää, Mennala vastaa rehevällä naurulla.

– Olisihan semmoinen vakuutus kiva, joka käytännössä edes joskus korvaisi jotain.